Yllätysten joulukalenteri: Lähdetään Lontooseen (virtuaalisesti)! Jari Mäkinen Ma, 16/12/2024 - 07:48
Kuvakaappaus Tiedemuseon virtuaalikäyntisivusta
Kuvakaappaus Tiedemuseon virtuaalikäyntisivusta
Jari Mäkinen

Kaipaatko pientä taukoa joulunaluskiireisiin? Lähde Lontooseen tutustumaan kuuluisaan The Science Museumiin, kenties maailman parhaimpaan tiede- ja teknologiamuseoon! Käynti siellä tapahtuu kätevästi tietokoneen ja internetin ystävällisellä avustuksella.

Lontoossa, Kensingtonissa sijaitseva The Science Museum on maailman toiseksi vanhin tiedettä ja teknologiaa esittelevä museo. Se on perustettu vuonna 1857. Kolmantena iässä on Deutsches Museum (1903) Münchenissä, kun voiton vie Pariisissa oleva, vuonna 1794 perustettu Musée des Arts et Métiers.

Lontoon tiedemuseon nimi oli välillä Suuri Patenttimuseo, koska sen kokoelmissa oli lähinnä keksintöjä.

Museon kokoelmissa on nyt yli 300 000 esinettä, joiden joukossa on Apollo-kuualus, maailman vanhin höyrykone, Charles Babbagen tekemä tietokoneen esi-isä, Frank Whittlen suunnittelema ensimmäinen suihkumoottori, jäljennös Francis Crickin ja James Watsonin DNA:n rakennemallista, Mika Häkkisen kolaroima Formula 1 -auto ja paljon muuta.

Museo on ehdottomasti suositeltava käyntikohde Lontoossa jokaiselle tieteestä ja tekniikasta kiinnostuneelle, mutta jos et ehdi tai pysty singahtamaan nyt Brittein saarille, niin museoon pääsee tutustumaan erinomaisella 360°-sivustolla: 360tour.sciencemuseum.org.uk

Muita virtuaalikäyntejä:

The Smithsonian National Museum of Natural History (USA)

The Museo Galileo (Italia)

Musée des Arts et Métiers (Ranska)

Deutsches museum (Saksa)

Laivoja, lentokoneita, höyryvetureita, vaunuja, vankkureita, vempeleitä ja kaikkea muuta Jari Mäkinen Ti, 05/07/2016 - 07:58
Lontoon tiedemuseo
Lontoon tiedemuseo
Jari Mäkinen

Tällä kerralla päivän kuvan esittämä museo on suuri ja tunnettu. Itse asiassa se on eräs alan klassikoista, ja se on myös ehdottomasti eräs vähänkin tieteestä kiinnostuneen ehdoton pysähdyspaikka Lontoossa: The Science Museum.

Lontoon tiedemuseo sijaitsee Kensingtonissa, vain muutaman kivenheiton päässä Harrod'sin kuuluisasta tavaratalosta, ja sen vieressä on myös yhtä lailla käynnin arvoinen Lontoon luonnonhistorian museo. Myös kadun toisella puolella sijaitseva Victoria & Albert Museum on myös erittäin kiinnostava tieteellisteknisesti, sillä siellä on runsaasti tuotesuunnitteluun ja teollisuusmuotoiluun liittyvää materiaalia, minkä lisäksi taiteen katsominen on myös tiedekärpäsen puremille ihan paikallaan!

Tiedemuseosta olemme kertoneet Tiedetuubissa useampaankin otteeseen eri yhteyksissä, joten tällä kerralla riittänee todeta, että museon nettisivut ovat osoitteessa www.sciencemuseum.org.uk ja että siellä on valtavan laajan perusnäyttelyn ohella parhaillaan erikoisnäyttelyt valokuvauksen historiasta, Leonardo da Vincin mekaniikasta sekä sodassa haavoittuneiden lääketieteestä. 

Parhaimmat ja tuoreimmat Science museumista kertovat juttumme ovat:

Lontoon tiedemuseo – kahdeksan kerrosta tiedettä ja tekniikkaa
Roinaa museo(kaupa)ssa

Otsikkokuvassa on museon alakerrassa sijaitseva yleiskatsaushalli, jossa on esillä melkeinpä koko tekniikan historia teollisesta vallankumouksesta alkaen – tosin esimerkkiensä puolesta hyvin brittiläisestä näkökulmasta. Tämä näkökulma tosin ei pahemmin haittaa, koska etenkin alkuvaiheet olivat hyvin brittivetoiset...

Tiedetuubin esittelemiä tiedekeskuksia ja muita kiinnostavia kohteita

Lontoon tiedemuseo – kahdeksan kerrosta tiedettä ja tekniikkaa Markus Hotakainen Su, 02/03/2014 - 19:24
Sisäkuva museon keskusaulasta
Sisäkuva museon keskusaulasta
Vetokaappi
Vanha instrumentti
Markus Hotakainen

Lontoossa Exhibition Roadin varrella on seissyt jo liki vuosisadan ajan jyhkeä rakennus, jonka sisuksissa pitää majaansa alkujaan vuonna 1857 perustettu Science Museum. Verovaroin ylläpidettyjen Britannian museoiden tapaan pääsymaksua ei ole, mutta sisääntuloaulassa olevissa kylteissä toivotaan muutaman punnan lahjoitusta. Se kannattaa antaa, sillä museo on lievästi sanottuna mahtava.

Tiedemuseoon ei kannata mennä kiireen kanssa. Pintapuolinenkin tutustuminen massiivisiin kokoelmiin vie tuntikausia ja perusteellinen läpikäynti vaatii useita käyntejä.

Alakerrassa kävijät ottaa vastaan valtavien höyrykoneiden armeija. Ne ovat keskeinen osa sitä keksintöjen sarjaa, joka teollisen vallankumouksen kautta on tuonut meidät nykypäivän moderniin maailmaan.

Alakerrassa ovat myös avaruusosasto sekä ”menopelihalli”, jossa on lentokoneita katossa, autoja pitkin seiniä, veneitä valmiina kiitävään lähtöön – vain vesi puuttuu – ja Apollo 10 -komentomoduuli. Näillä osastoilla ei ole kovin paljon ”hands on” -tyyppisiä kohteita, joissa itse voisi omin käsin tehdä asioita, mutta muutama kuitenkin.

Apollo-kuumoduulin vieressä oleva ”kokeilepa itse kiertää mutteri pulttiin paksut avaruuspuvun hansikkaat käsissä” -simulaattori on ilmeisen suosittu, sillä etusormet ovat kuluneet hanskoista puhki.

Vetokaappi

Kulkuneuvoja esittelevässä hallissa on myös monenlaista muuta vempeleistöä. Oikeastaan kiinnostavimpia ovat koko seinän peittävissä vitriineissä olevat arkipäivän esineet. Koosteet on järjestetty aikakausittain, mutta muuten esineet ovat sikin sokin – aivan kuten keskivertokodin tavarat todellisessa elämässäkin.

Jo ensimmäisten osastojen jälkeen on valmis turvautumaan museokahvilan tarjontaan, joka antaa voimia suunnata ylempiin kerroksiin.

Museon voi yrittää käydä läpi järjestelmällisesti, mutta paraskin yritys menee helposti kiville: kiinnostavaa nähtävää on niin paljon ja joka puolella, että hyvin pian kokonaisuudesta alkaa poimia helmiä kuin rusinoita pullasta.

Yksi iso tila oli omistettu lentosimulaattoreille. Kävijät voivat omakohtaisesti kokea lentämisen riemua sinne tänne kieppuvissa simulaattoreissa. Niiden ulkopuolella on isot näytöt, joista saattaa seurata virtuaalisen lentokoneen ohjaamosta avautuvaa kuvitteellista näkymää.

Kokemusta täydentää 3D-teatterissa pyörivä Red Arrows -taitolentoryhmän ilma-akrobatiaa esittelevä elokuva (vaikka museoon ei ole pääsymaksua, elokuviin täytyy ostaa lippu).

Vanha instrumentti

Ylivoimaisesti esteettisin on 1700-luvun tiedettä ja erityisesti tekniikkaa esittelevä osasto. Lasivitriineissä on toinen toistaan taidokkaammin toteutettuja mittalaitteita, optisia instrumentteja ja erilaisten kojeiden pienoismalleja.

Jälleen kerran voi vain ihmetellä, kuinka paljon asioita tiedettiin ja osattiin jo vuosisatoja sitten. Ja kuinka paljon aikaa ja vaivaa saatettiin uhrata ”turhaan” työhön, esineiden ylenpalttiseen koristeluun.

Museo on aina museo, joten suuri osa eri osastojen esineistöstä on lasivitriinien tai -seinien sisällä. Jos sormet alkavat syyhytä oikein tosissaan, voi hakeutua ”laukaisualustalle”. Kolmoskerroksen Launchpad on tiedekeskus Heurekan tyyppinen osasto, jonka yli 50 kohteessa voi tehdä itse erilaisia kokeita eri tieteen ja tekniikan aloilta.

Neuvoja saa ”selittäjiltä” (Explainers), jotka auliisti opastavat laitteiden käytössä ja pitävät myös erilaisia esityksiä, joissa tutustutaan kiinnostaviin asioihin ja ilmiöihin.

Huh! Tässä vaiheessa alkavat jalat painaa jo aika tavalla. Jos on aikeissa viettää museossa koko päivän, kannattaa välillä istahtaa alas ja katsastaa IMAX-teatterin tarjonta. Tällä hetkellä museossa pyörivät 3D-elokuvat pingviineistä, merten elämästä, Hubble-avaruusteleskoopista ja kolmen kärpäsen salamatkasta Kuuhun Apollo 11 -aluksen mukana.

Jos päivän kallistuessa kohti iltaa alkaa tuntua epätoivoisesti siltä, että jotain on vielä näkemättä, on taatusti oikeassa. Museon kokoelmissa on yli 300 000 esinettä, joten osa jää vääjäämättä väliin. Ja vaikka kaiken onnistuisi näkemäänkin, osan ehtii jo unohtaa ennen kuin museosta lähtee pois. Kaiken lisäksi näyttelyitä uusitaan jatkuvasti.

Marraskuussa avautuu osasto, joka esittelee CERNin LHC-kiihdyttimen toimintaa ja sillä tehtävää tutkimustyötä. Viimeistään silloin on tultava uudestaan.

Tiedetuubin esittelemiä tiedekeskuksia ja muita kiinnostavia kohteita

Päivän kuva 9.11.2013: Tiedevalistusta työmatkalaisille Markus Hotakainen Pe, 08/11/2013 - 20:26
Markus Hotakainen

Lontoon tiedemuseossa avautuu ensi viikolla 13. marraskuuta uusi näyttely Collider eli "Törmäytin". Uutuutta mainostetaan esimerkiksi metroasemien suurissa kylteissä, joissa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin Large Hadron Collider -kiihdyttimen ympärysmittaa verrataan Circle Line -metrolinjan kokonaismittaan. Tiedemuseon näyttelyssä on tarjolla esittelytekstin mukaan maanalaiseen hiukkaslaboratorioon suuntautuva virtuaalinen visiitti, jossa "teatteri-, video- ja äänitaide yhdistyvät CERNistä tuotuihin aitoihin laitteisiin". Keskeisenä teemana on luonnollisesti Higgsin hiukkanen, jonka löytyminen tällä maailman suurimmalla koelaitteistolla julkistettiin heinäkuussa 2012. Kuukausi sitten Peter Higgsille ja François Englertille myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto hiukkaseen liittyvästä teoreettisesta työstä.

Tilaa aihepiirin Lontoon tiedemuseo RSS-syöte