tilastot

Samantha on nyt moninkertainen ennätysastronautti

Ma, 06/08/2015 - 07:34 Jari Mäkinen

Italialaisastronautti Samantha Christoforetti on nyt maailman  pisimpään yhtäjaksoisesti avaruudessa ollut eurooppalainen. Ennätys meni rikki eilen sunnuntaina klo 18:27 Suomen aikaa. Hänestä tulee Maahan palatessaan myös pisimpään yhtäjaksoiseksi avaruudessa ollut nainen.

Näin ei ollut tarkoitus tapahtua, mutta taannoisen Progress-avaruusrahtarin onnettomuuden vuoksi Samanthan ja hänen miehistönsä paluuta Maahan lykättiin kuukaudella – alun perin hänen sekä Terry Virtsin ja Anton Shkaplerovin piti palata Maahan 12. toukokuuta.

Nykyisen suunnitelman mukaan he laskeutuvat Sojuz-aluksellaan Kazakstanin arolle ensi torstaina, eli 11. kesäkuuta. Tarkalleen ottaen laskeutumisajaksi suunnitellaan klo 16:43 Suomen aikaa iltapäivällä.

Avaruusaseman miehistön 42/43 muodostanut kolmikko nousi Kansainväliselle avaruusasemalle 23. marraskuuta 2014, joten heidän lentonsa pituudeksi tulee 199,7 vuorokautta. Näin Samanthasta tulee pisimpään avaruudessa yhtäjaksoisesti ollut naisavaruuslentäjä, sillä edellisen ennätyshaltijan, NASAn Sunita Williamsin pisin lento kesti 195 vuorokautta.

Edellinen eurooppalaisennätys oli hollantilaisella André Kuipersilla, joka vietti lennollaan 193 vuorokautta vuonna 2012. 

Koko maailman mittakaavassa ennätystä pitää edelleen hallussaan venäläinen Valeri Poljakov, joka vietti 437,7 vuorokautta Mir-asemalla. Tämä ennätys mennee rikki vasta kun lennot Maan kiertorataa kauemmaksi alkavat. 

Tilastoja katsoessa huomaa myös sen, että Samanthasta tulee pisimpään avaruudessa ollut italialainen, sillä niin Paolo Nespoli kuin Luca Parmitanokin jäävät jälkeen 174,2 ja 166,3 vuorokaudellaan.

Kaiken kaikkiaan pisimpään avaruudessa ollut eurooppalainen on saksalainen Thomas Reiter, jonka lokikirjassa on 350,2 vuorokautta avaruudessa kahdella pitkäkestoisella lennollaan. 

Maailmanennätys on venäläisella Sergei Krikalevilla (803,4 vrk kuudella lennollaan) ja naisten ennätys on NASAn Peggy Whitsonilla (367,7 vrk kahdella lennolla).

Kyseessä on Samanthan ensimmäinen lento avaruuteen, ja on hyvin harvinaista, että ensikertalaiset rikkovat ennätyksiä. Itse asiassa hänestä tulee myös pisimmän yhtäjaksoisen ensimmäisen avaruuslennon tehnyt astronautti, sillä edellinen ennätys oli 198,7 vuorokautta. Sen teki amerikkalainen Michael Barratt vuonna 2009. 

Otsikkokuvassa Samatha on Dragon-rahtialuksen sisällä järjestelemässä kuljetuslaatikoita.

Haluatko tietää kuoletko viiden vuoden kuluessa?

Pe, 06/05/2015 - 11:35 Jari Mäkinen

Usein ihmisten elinaikaodotuksia tutkitaan yksi asia kerrallaan, mutta The Lancetin julkaisemassa tutkimuksessa on otettu huomioon useita eri tekijöitä ja analysoitu niitä Iso-Britanniassa 498103:n biopankkiin näytteensä antaneen henkilön tapausten pohjalta.

Ruotsalaistutkijat Uppsalan yliopistosta ja Karoliinisesta instituutista ovat nyt tehneet aineiston perusteella laskurin, missä 40-70 -vuotiaat voivat analysoida riskiään kuolla viiden vuoden kuluessa ja laskea samalla mikä on heidän arvioitu elinikänsä. 

Vertailuaineistona laskurissa on tutkimuksessa tutkitut britit ja tulos lasketaan vertaamalla vastauksia samankaltaisten samaa sukupuolta olevien riskiprofiileihin.

Samankaltaisia laskureita on muitakin, ja muun muassa Suomessa suurta huomiota herätti vuonna 2008 YLEn Elämä Pelissä -ohjelman elämänaikalaskuri (missä kirjoittajalle povattiin 85 vuoden ikää), mutta niissä otetaan huomioon yleensä vain yleisimmät riskitekijät, kuten tupakointi, liikunta, lihavuus, alkoholin käyttö, harrastukset ja niin edelleen.

Tässä Ubble-laskuriksi nimetyssä testissä on sen sijaan huomioitu kaikkiaan 655 erilaista demografiaan, terveyteen ja elämäntyyliin liittyvää tekijää ja niistä on rakennettu tilastollinen malli. Sen perusteella tutkijat kehittivät luotettavuusindeksin, niin sanotun C-indeksin, joka kertoo miten paljon eri tekijät vaikuttavat arvioon: mitä suurempi C-indeksi on, sitä todennäköisemmin tekijä vaikuttaa testin suorittajan odotettavissa olevaan elinikään.

Linkki: Ubble-laskuri

Tutkijat ovat luonnollisesti testanneet testiään eri tapauksin ja tulokset ovat kiinnostavia

Yllättävintä tuloksissa oli se, että tekijöitä, jotka ennustavat parhaiten todennäköisyyttä kuolla viiden vuoden kuluessa eivät ole sellaiset, joita voisi mitata yksinkertaisesti lääkärintarkastuksessa.

Kaksi tärkeintä indikaattoria olivat vastaajien oma arvio omasta terveydentilastaan sekä kävelyvauhti. Kävelyvauhti näyttää olevan merkittävämpi terveyttä ilmaiseva indikaattori kuin esimerkiksi kehon massaindeksi.

Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että aineisto ei edusta kattavasti koko Iso-Britannian väestöä, sillä biopankkiin näytteensä antaneet henkilöt ovat yleensä terveempiä ja aktiivisempia kuin väestö keskimäärin.

Myös viiden vuoden aika ei ole mitenkään tarkka tai tieteellisesti määritelty: se otettiin tutkimuksessa vain tarkasteluajanjaksoksi, eikä tulosten perusteella voi arvioida miltä tilanne näyttäisi esim. kymmenen vuoden aikana.

Laskuri ei myöskään huomioi kausaliteettia. Esimerkiksi hidas kävelyvauhti on merkki kohonneesta riskistä kuolla viiden vuoden aikana, mutta se, että henkilö kävelee nopeasti, ei johda automaattisesti siihen, että riski olisi pienempi. 

Yksi tekijä nousi vaarallisuudessaan kuitenkin selvästi ylitse muiden ja sillä oli suora yhteys suurempaan riskiin kuolla aikaisemmin. Se on tupakointi – ei mitenkään yllättäen.

Otsikkokuva: Flickr / Hans van der Berg

Tintti-sarjakuvat ovat vaarallisia!

Pe, 05/29/2015 - 17:52 Jari Mäkinen

Varoitus! Jos pidät Tintti-sarjakuvista, kannattaa harkita luetko tätä juttua lainkaan: tämän jälkeen et varmasti pysty edes selaamaan Tinttejä samaan tapaan kuin aikaisemmin!


Tiedetuubi on lukenut Tinttinsä ja huolestunut albumeja selatessaan hänen terveydestään, mutta emme ole menneet sentään niin pitkälle, että olisimme tehneet varsinaista tutkimusta sarjakuvasankarin terveysriskeistä.

Eric Caumes, Loïc Epelboin, France Leturcq, Phyllis Kozarsky ja Peter Clarke sen sijaan ovat paneutuneet asiaan toden teolla. He julkaisivat toukokuun 11. päivänä artikkelin nimeltä “Tintin’s travel traumas: Health issues affecting the intrepid globetrotter”, eli “Tintin matkatraumat: urheaa maailmanmatkaajaa vaanivat terveydelliset vaarat” (La Presse Médicale).

Tutkimuksessaan raskalais-brittiläis-amerikkalainen tutkijaryhmä oli (luonnollisesti puolivakavissaan) käynyt läpi 23 Tintin seikkailua, luetteloinut niissä olevat terveysvaarat ja arvioineet niiden syyt sekä seuraukset. Tapaukset on luokiteltu myös sen suhteen ovat ne tuottaneet vammoja vai eivät, ja ovatko ne olleet tarkoituksellisia vai vahinkoja.

Tulokset ovat hälyttäviä: Tintti on joutunut seikkailuissaan 236 kertaa tilanteeseen, jotka on otettu tutkimuksessa huomioon riskaabeleina. Näistä 244:sta on ollut terveydellistä vaaraa, kuusi kertaa Tintti on joutunut sairaalaan ja kaksi kertaa leikkauspöydälle. Lisäksi hänet on kidnapattu 13 kertaa.

Kun näitä 244 terveysvaaratapausta tutkitaan tarkemmin, on niistä 191 (78,3%) aiheuttanut ruumiinvamman, eli ovat traumaattisia, ja 53 ei ole (21,7%). 

Tyypillisin trauma oli konkussio, eli törmäyksestä tai iskusta aiheutunut toimintakyvyn aleneminen. Tällainen on esimerkiksi lihastärähdys, mistä tulee varmastikin mustelma, mutta joka paranee suhteellisen nopeasti. Tällaisia tapauksia oli 62%, mikä ei sinällään ole yllätys, kun tietää kuinka usein Tinttiä lyödään tai hän kaatuu tai putoaa.

Yleisimmät ei-traumaattiset ongelmat olivat unihäiriöt (15,1%), masennus tai kiihtyminen (13%) ja kaasu- tai kloroformimyrkytys (13%). 

Tintti menettää kaikkiaan 46 kertaa tajuntansa, joista 29 johtuu traumaattisista ja 17 ei-traumaattisista syistä.

Yhtä seikkailua kohden tapauksia on tyypillisesti kahdeksan kappaletta ja tapausten määrä vaihtelee väillä 1-30 kpl/seikkailu. Toinen maailmansota on selvä raja seikkailujen vaarallisuudessa, sillä ennen vuotta 1945 tapahtuvissa seikkailuissa riski on suurempi kuin sen jälkeen: 14,9 ennen ja 6,1 jälkeen. 

Samoin ennen vuotta 1945 kidnappauksia tapahtui enemmän kuin myöhemmin: 11 ennen ja 2 jälkeen.

Loppusanoissaan tutkijat toteavat, että "Tintillä on lähes yli-ihmisen ominaisuudet, jotka ovat todennäköisesti peräisin hänen mielikuvitushahmo-ominaisuudestaan, ja nämä tekevät hänestä erittäin vahvan kaikenlaisia ruumiinvammoja vastaan. Hän ei myöskään kärsi seikkailujensa aikana lainkaan tyypillisistä matkustamiseen liittyvistä sairauksista ja terveyshaitoista, mutta on yllättävän vaikutusaltis koiransa Miloun ja muiden matkakumppaniensa päähänpistoille".

Mitä tähän voisi lisätä?

Päivän kuva 21.8.2013: Mitä 7 miljardia ihmistä tekevät?

Ke, 08/21/2013 - 00:35 Toimitus

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä, mutta mitä me kaikki teemme? Funders and Founders -nettisivusto on tonkinut tilastoja ja tehnyt tämän graafin maapallon väestöstä. Sen mukaan 1,9 miljardia ihmistä on alle 15-vuotiaita ja siten liian nuoria tekemään työtä. 1,7 miljardia on palvelualalla, 1,4 miljardia maataloudessa ja 800 miljoonaa on työssä teollisuudessa. 577 miljoonaa on eläkkeellä tai liian iäkkäitä työhön, 430 on työttöminä ja noin 400 miljoonaa työllistää itse itsensä esimerkiksi olemalla yrittäjiä.

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan peräti 73% suomalaisista työssäkäyvistä on palvelualalla. Siis noin 1,7 miljoonaa henkilöä, ja heistä 37,3 % toimi julkisella sektorilla eli kunnan tai valtion palveluksessa. Palvelualoista työpaikkojen lukumäärällä mitattuna työllistävin, 371 000 työllistä, oli terveys- ja sosiaalipalvelujen toimiala, jolla oli 91 000 henkilöä enemmän kuin toiseksi suurimman palvelutoimialaluokan eli tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialan henkilöstömäärä kasvoi vuoteen 2009 verrattuna 1,5 prosentilla. Teollisuudessa työskenteli 336 000 henkilöä eli noin 35 000 työllistä vähemmän kuin terveys- ja sosiaalipalveluissa. Suomalaiset siis hoitavat yhä enemmän toisiaan, mutta varsinaiseen ansaitsemiseen tarvitaan vähemmän väkeä – tämä on yksi tumma pilvi lisää Suomen tulevaisuuden taivaalla.