käyttäytyminen

Helsingin yliopiston tutkijat kaipaavat apuasi.

Genetiikan tutkimusryhmässä on meneillään tutkimus, jossa kartoitetaan koirien käyttäytymistä. Tutkimukseen osallistuminen tapahtuu yksinkertaiseen nettikyselyyn vastaamalla.

Kyselyn tavoite on kartoittaa kokemuksia koirien taipumuksista ja reaktioista eri tilanteissa. Kyselyllä selvitetään mitkä asiat vaikuttavat esimerkiksi suhtautumiseen koviin ääniin, vieraisiin ihmisiin tai uusiin tilanteisiin. Kysely soveltuu kaikille koirille ja roduille, riippumatta koiran luonteesta tai iästä.

Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan kuukausittain 50 € lahjakortti. Lisäksi koirien omistajat saavat mahdolliset geenilöytöjen myötä syntyvät tulokset käyttöönsä ilman korvausta.

Vinkkaathan tutkimuksesta kaikille koirallisille kavereillekin! Kyselyastauksia uupuu nimittäin vielä paljon, ihan kaikilta roduilta. Tilastoja johtavalle suomenlapinkoiralle niitä tarvitaan enää vain 100, mutta hännänhuippuna kulkevalta jämtlanninpystykorvalta niitä puuttuu vielä yli 600!

Jokaisen rodun osanottajia tarvittaisiin 400–650 kappaletta, jotta analyysi olisi tilastollisesti luotettava ja rotujen tiedot keskenään vertailukelpoisia. Alla esimerkkinä muutaman suositun rodun aineiston tilanne (tumma osuus) elokuun 2016 alussa.

Mikä rotu saa tavoitteen täyteen ensimmäisenä?

Jos jätetään huomiotta kaupunkien pulut ja etenkin Helsingin Kauppatorin ärhäkät lokit, linnut lähtevät ihmisen lähestyessä hyvissä ajoin pakosalle. Sama pätee tietysti tilanteeseen, jossa ihminen lähestyy lintua autossa.

Teiden varsilla viihtyvät linnut eivät kuitenkaan välttämättä arvioi lähestyvän auton nopeutta vaan luottavat siihen, että autoilijat noudattavat nopeusrajoituksia. Liian moni ei noudata, mutta linnut kuvittelevat niin – ja siksi niin monelle siipiniekalle käy huonosti.

Pierre Legagneux Quebecin yliopistosta ja Simon Ducatez McGill-yliopistosta Montrealista ovat tutkineet lintujen käyttäytymistä teillä. Heidän mukaansa etäisyys, jota lähemmäs tuleva auto saa linnut lehahtamaan siivilleen, ei riipu auton kulloisestakin nopeudesta vaan tieosuudella vallitsevasta nopeusrajoituksesta.

Linnut eivät tietenkään osaa lukea nopeusrajoitusmerkkejä, mutta tutkimuksen mukaan ne pystyvät arvioimaan autojen keskimääräisen nopeuden ja toimivat sen mukaisesti. Jos sitten joku auto ajaakin ylinopeutta, linnut odottavat liian kauan eivätkä ehdi alta pois.

Tutkimus sai alkunsa, kun Legagneux alkoi tarkkailla lintujen käyttäytymistä ajaessaan autollaan töihin ja takaisin. Jos nopeusrajoitus oli 20 kilometriä tunnissa, linnut lähtivät liikkeelle vasta, kun auto oli vain noin 10 metrin päässä. Etäisyys kasvoi nopeusrajoituksen – ja nimenomaan nopeusrajoituksen, ei Legagnoux’n ajaman auton todellisen nopeuden – mukaan siten, että rajoituksen ollessa 90 kilometriä tunnissa, se oli 25 metriä, ja kun rajoitus oli 110 kilometriä tunnissa, etäisyys oli jo 75 metriä.

Tilastollisesti aineisto ei ollut kovin laaja, sillä tulokset perustuvat 134 mittaukseen. Seuraavaksi tutkijat aikovatkin selvittää, pystyvätkö linnut todella hahmottamaan autojen keskinopeuden vai onko kyse evolutiivisesta fiksuimpien selviytymisestä: tyhmänrohkeat linnut jäävät autojen uhreiksi.

Tutkimuksesta kertoi ScienceNews ja se on ilmestynyt 21.8. Royal Societyn Biology letters -julkaisussa.