Andreas Mogensenin laukaisu avaruuteen Baikonurista (video)

Andreas Mogensenin laukaisu avaruuteen Baikonurista (video)
02.09.2015

Yllä on uusinta Andreas Mogensenia, Sergei Volkovia ja Aidyn Aimbetovia kuljettavan Sojuz TMA-18M -aluksen laukaisusta Baikonurista kohti Kansainvälistä avaruusasemaa klo 7:37:43 Suomen aikaa (10:37:43 paikallista aikaa Baikonurissa) tänään aamulla.

Andreas toimi Sojuzin laukaisun ja lennon aikana aluksen "lentoperämiehenä", eli hänellä oli monia tehtäviä ja hätätilanteessa hän olisi voinut ottaa aluksen hallintaansa; hänet on koulutettu hallitsemaan itsenäisesti niin laukaisun ja lentämisen, kuin myös laskeutumisen Sojuz-aluksella.

Andreas avaruudessa

Alus saavutti kiertoradan vain noin 10 minuutin kuluttua laukaisusta, missä sen antennit ja aurinkopaneelit avautuivat normaaliin tapaan. Matka Kansainväliselle avaruusasemalle kestää kaksi päivää, koska tällä lennolla käytetään "vanhaa" pitkää matkalentosuunnitelmaa avarusaseman korkean kiertoradan vuoksi. Lentosuunnitelman mukaan telakointi tapahtuu perjantaina klo 10:42 Suomen aikaa.

Takaisin Maahan Andreas palaa ensi viikon perjantaina. Enemmän lennosta ja sen tarkoituksesta on eilisessä artikkelissamme.

Sujuz TMA-18M:n laukaisu

Huomenna hän lähtee: avaruusviikingin tiukka teknolento alkaa

Andreas Mogensen Sokol-avaruuspuvussa

Huomisaamusta tulee varmasti ikimuistoinen ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenille

Aamulla klo 7:37:43 Suomen aikaa (10:37:43 paikallista aikaa Baikonurissa) häntä sekä Sergei Volkovia ja Aidyn Aimbetovia kuljettava Sojuz TMA-18M -alus nousee lentoon kantoraketin nokassa ja suuntaa kohti Kansainvälistä avaruusasemaa.

Näin Andreasista tulee toinen pohjoismaalainen avaruuslentäjä. Ensimmäinen oli kaksi kertaa sukkulalla lentänyt ruotsalainen Christer Fuglesang.

Koska avaruusasema on juuri nyt varsin korkealla kiertoradalla, käyttää Sojuz perinteistä kaksi vuorokautta kestävää lentorataa asemalle, joten kolmikko telakoituu asemaan perjantaina aamulla. Useimmiten viime aikoina Sojuz on lentänyt asemalle vain noin kuudessa tunnissa. Vaikka pari vuorokautta ahtaassa aluksessa ei välttämättä ole yhtä miellyttävää kuin tilavalla avaruusasemalla, antaa se Andreasille mahdollisuuden nauttia avaruudesta rauhassa – muutoin hänen lentonsa on hyvin työntäyteinen.

Tämä lento on muutenkin poikkeuksellinen, koska sen tarkoituksena on lähinnä vaihtaa asemalla oleva Sojuz-alus toiseen. Normaalisti avaruusasemalla on kuusi avaruuslentäjää siten, että kuusikko koostuu kahdesta kolmihenkisestä miehistöstä. Näiden laskeutumiset ja nousut asemalle on ajastettu siten, että vaihdot tapahtuvat aina noin kolmen kuukauden välein. 

Yleistäen elo-syyskuun, joulu-marraskuun, helmi-maaliskuun ja touko-kesäkuun vaiheissa yksi Sojuz-alus palaa kolmen avaruuslentäjän kanssa takaisin Maahan ja uusi aluksellinen lähtee taas asemalle. 

Tällä kerralla kuitenkin asemalla on kaksi avaruuslentäjää, amerikkalainen Scott Kelly ja venäläinen Mihail Kornienko, jotka viettävät asemalla vuoden päivät. Siksi nyt Sojuz-alus ja yksi miehistön jäsen tulee vaihtaa, ja näin kaksi ”ylimääräistä” henkilöä pääsee mukaan lennolle.

Yksi näistä on Andreas, koska ESA päätti hyödyntää myös tämän lyhyen avaruuslentomahdollisuuden. Se on erittäin kiinnostava vastapainona pitemmille avaruuslennoille, koska sen aikana voidaan tehdä erilaisia tutkimuksia ja tekniikan testaamista. 

Lisäksi lyhyt lääketieteellisesti tällainen lyhyt lento antaa mahdollisuuden tutkia ihmisen elimistön ja aistien sopeutumista avaruuteen erilaisella tavalla. Jos aikaisemmin suurin osa avaruuslennoista oli tällaisia lyhyitä pyrähdyksiä, ovat kaikki eurooppalaisastronauttien tekemät lennot viime aikoina olleet pitkiä, lähes puoli vuotta kestäviä komennuksia avaruusasemalla.

Jos kaikki sujuu suunnitelman mukaisesti, Andreas ja Aidyn Aimbetov palaavat Gennadi Padalkan kanssa Maahan vanhemmalla Sojuz TMA-16M -aluksella perjantaina 11. syyskuuta.

Robottien ohjaamista virtuaalilasit päässä

Andreasin IRISS-nimen saaneella lennolla on mukana yli 20 erilaista tieteellistä ja teknistä koetta sekä testiä.

Näistä kenties kiinnostavin on robottien sekä laitteiden kauko-ohjausta avaruudesta. Kun aikanaan avaruuslentäjät tutkivat esimerkiksi asteroidia tai ovat Marsin pinnalla, he tulevat käyttämään runsaasti robotteja niin tekemään työtä kanssaan kuin myös suorittamaan tehtäviä niin autonomisesti kuin kauko-ohjattuinakin.

Andreas ohjaakin pienen auton kokoista, kameroilla ja kahdella käsivarrella varustettua Eurobot-robottia, joka sijaitsee ESAn teknisessä keskuksessa ESTECissä.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Maan päällä olevaa kookasta robottia ohjataan avaruusasemalta. Tätä ennen vain NASAn astronautti Sunita Williams on käyttänyt pientä Legoista tehtyä kulkijaa avaruusasemalta vuonna 2012.

Eurobot on tosin ollut jo aikaisemmin yhteydessä avaruusasemalle, sillä viime vuonna Alexander Gerst lähetti sille asemalta käskyjä ja otti vastaan robotin kuvia sekä telemetriaa.

Nyt robotilla tehdään monimutkaisempia toimia, kuten avataan laskeutujan mallikappaleessa oleva aurinkopaneeli. Lisäksi kokeeseen kuuluu toisen, pienemmän kulkijan ohjaaminen. Sen tarkoituksena on sijoittaa kamera sopivaan paikkaan, jotta työskentely Eurobotin kanssa käy helpommin.

Osana koetta on myös tuntoaistin käyttö. Haptics-2 -nimisessä kokeessa avaruusasemalla olevalla tuntokäyttöliittymällä käytetään toista vastaavaa Maan päällä, jolloin Andreas pystyy tuntemaan miltä esimerkiksi kappaleen koskettaminen tuntuu ja kuinka kappaleen pinta antaa periksi. 

Interact -nimisessä kokeessa käytetään tätä tuntoaistia ja yritetään laittaa palikka sopivaan reikään – temppu, mikä normaalisti on helppo pikkulapsellekin, mutta avaruudesta etäkäytöllä tehtynä ei ole mitenkään yksinkertainen.

Andreas testaa myös älylaseja sekä reaaliaikaista, interaktiivista yhteyttä lennonjohtoon, jolloin hän saa paitsi puheena ohjeita ja tietoja, niin myös esimerkiksi kuvia heijastettuna suoraan laseihin. 

SkinsuitLääketieteen puolella kiinnostavin koe on tiukka, ihonmyötäinen puku, joka toimii vähän kuin lentosukat: se puristaa käyttäjänsä kehoa ennen kaikkea pituussuunnassa. Syynä tähän on se, että painottomuudessa ihminen pitenee useilla senttimetreillä, jopa 7 cm, koska muun muassa selkäydin pitenee kun painovoima ei enää purista sitä kasaan. Tämä saattaa saada aikaan kipuja ja voi tehdä paluun Maahan hankalaksi.

Tarkoituksena on nyt tutkia voisiko tällä asulla auttaa tilannetta sopeuttamalla kehoa takaisin maanpäälliseen mittaansa ennen paluuta takaisin Maahan.

Andreas käyttää myös asemalla kuntoillessaan (kuten kaikki astronautit tekevät painottomuuden haitallisia vaikutuksia estääkseen) laitteistoa, joka mittaa ja rekisteröi hänen lihastensa käyttäytymistä.

Astronautit menettävät painottomuudessa lihasvoimaansa, ja tällä laitteella voidaan nyt tarkkailla miten tämä tapahtuu.

Lisäksi Andreas tekee lentonsa aikana muun muassa aivojen toimintaan liittyviä lääketieteellisiä kokeita, syö myslipatukan kaltaista, periaatteessa pitkillä avaruuslennoilla kasvatettavan kaltaista ruokaa, tutkii mikrobeja, jotka auttavat vähentämään biologisen jätteen määrää avaruuslennoilla, sekä testaa uudenlaista veden suodatuslaitteistoa.

Hän myös katselee maapalloa, paitsi todennäköisesti ihan huvikseen, niin myös tieteellisin silmin: hänen tarkoituksenaan on havaita ukkosmyrskyjen aikaan esiintyviä harvinaisia ylöspäin iskeviä salamoita.

Mukana paljon tanskalaista tunnelmaa

Ei ole mikään ihme, että Tanskassa Andreasin lentoon suhtaudutaan hyvin innostuneesti. Onhan kyseessä ensimmäinen tanskalainen avaruudessa.

Siksipä mukana on luonnollisesti Legoja ja tanskalaista ruokaa, muun muassa avaruuspalloiksi kutsuttuja suklaaherkkuja. 

Asemalla on jo nyt häntä odottamassa myös tanskalaisopiskelijoiden tekemä AAUSAT5 -pikkusatelliitti, joka on tarkoitus lähettää avaruuteen lennon aikana. Tosin voi olla, että sitä ei ennätetä tehdä, jolloin lähetys jää jonkun muun tehtäväksi, mutta satelliitin tekeminen on osa Andreasin lennon opetuksellista puolta.

Satelliitti on tehty Aalborgin yliopistossa, missä on rakennettu useampikin samankaltainen cubesat-luokan satelliitti.

Andreasin mukana avaruuteen lentävät myös tanskalaiskirjailija Søren Kierkegaardin alkuperäiskäsikirjoitus vuonna 1848 julkaistuun kirjaan Lilien paa Marken og Fuglen under Himlen (Kedon kukka ja taivaan lintu, suomentanut Heikki Linnove vuonna 1915).

Kaikki valmista lähtöön

Kuten koko lähtövalmisteluaika Baikonurissa, on myös viimeinen vuorokausi ennen lähtöä täynnä perinteitä.

Aluksi eilen illalla miehistö katsoi neuvostolänkkärin nimeltä ”Autiomaan vaalea Aurinko”, koska Gagarin teki aikanaan niin, ja tänään tiistaina oli vuorossa Venäjän valtion komission antama virallinen lupa raketin laukaisuun.

Päivän kuluessa avaruuslentäjät tapaavat vielä perheenjäseniään ja heille tehdään viimeiset lääkärintarkastukset. Andreas tekee vielä testejä lääketieteellisillä koelaitteilla, joilla häntä tarkkaillaan koko lennon (ja myös sitä edeltävän ja seuraavan) ajan.

Levon jälkeen tänään illalla Suomen aikaa kolmikko lähtee Kosmonauttihotellista Baikonurin kosmodromiin, missä he pukeutuvat avaruuspukuihinsa, puvut testataan, he ilmoittautuvat valtionkomitealle ja aloittavat matkansa bussilla kohti laukaisualustaa.

Tanskalaisastronautin tunnelmakuvia Baikonurista

Kuten edellisessä ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin IRISS-avaruuslennosta kertovassa jutussamme kerrottiin, lähti Andreas Sojuz TMA-18M -lennolla miehistöönsä kuuluvien Sergei Volkovin ja kazakstanilaisen Aidyn Aimbetovin kanssa Moskovasta Baikonuriin Juri Gagarinin kosmonauttikoulutuskeskuksen erikoislennolla 18. elokuuta ja on ollut siitä alkaen avaruuskeskuksessa miehistönsä kanssa odottamassa lentoaan.

Odottamisen lisäksi kolmikko, sekä erillisellä lennolla saapunut varamiehistö ovat päässeet katsomaan kantorakettiaan ja Sojuz-alustaan, harjoitelleet ja levänneet, mutta he ovat myös käyneet läpi koko joukon venäläisiä avaruuslentoperinteitä. 

Palaamme itse lentoon tarkemmin huomenna, mutta nyt tässä alla on muutamia kuvia, joita Andreas (ja muut ESAssa) on julkaissut Baikonurissa eristyksissäoloaikanaan hänen flickr-tilillään

Laukaisu tapahtuu keskiviikkona 2. syyskuuta aamulla aikaisin klo 07:37:32 Suomen aikaa (10:37:43 paikallista aikaa Baikonurissa) ja tapahtumat tullaan välittämään suorana lähetyksenä niin ESAn sivuilla kuin täällä Tiedetuubissakin.

Tulipalo ja moottorihäiriö – Andreas on valmis avaruuteen

Jos tähän mennessä matka avaruuteen on kenties tuntunut kaukaiselta, niin nyt ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenille se on hyvinkin konkreettista: hän läpäisi 8. elokuuta viimeisen, vaativimman simulaattorissa tehdyn kokeensa Sojuz-aluksella lentämisestä ja aloitti perinteisen seremoniarumban, joka oikeastaan päättyy vasta siihen, kun Sojuz-alus lähtee matkaan 2. syyskuuta.

Ensimmäinen osa tätä perinneparaatia oli kokeen jälkeen maanantaina 10. elokuuta ollut Venäjän valtiokomission antama lupa laukaisuun onnistuneesti läpäistyn kokeen jälkeen. Jos komission lupa on nykyisin enää historiallinen muodollisuus, ei sitä edeltänyt simulaattoritesti ollut sitä. 

Tiukka koe, jonka voi oikeasti reputtaa

Koe alkoi aamulla siten, että avaruuslennolle lähtevä kolmikko, eli Andreasin lisäksi Sojuzin komentaja Sergei Volkov ja Andreasin tapaan lyhyen lennon tekevä kazakstanilainen Aidyn Aimbetov sonnustautuivat avaruuspukuihinsa aivan kuten ennen lennolle lähtemistään. Sen jälkeen he simuloivat käytännössä kokonaisuudessaan kuusituntisen lentonsa avaruusasemalle, mutta matka tehtiin kaikkea muuta kuin helpoksi. 

Ennen simulaattoriin astumistaan kolmikko valitsi yhden suljetuista kirjekuorista, ja sen sisällä oli listattuna koko joukko lennon aikana tapahtuvista hankaluuksista. Avaruuslentäjät eivät tienneet listan sisältöä, mutta toki osasivat odottaa lennonjohdon aiheuttamia häiriöitä laitteissa ja muita ongelmia. Tällä kertaa listalla oli pikkuhäiriöiden lisäksi moottorihäiriö ja tulipalo.

Andreas, Sergei ja Aidyn selvisivät hyvin, mutta hikisinä hankalasta testistään. Koe on siis oikeasti koe, jonka läpäiseminen on toki koulutuksen tuossa vaiheessa erittäin todennäköistä, mutta silti joku varamiehistön jäsen voidaan ottaa reputtavan henkilön tilalle. Andrasin tapauksessa se olisi ollut ranskalaisastronautti Thomas Pesquet – joka kuitenkin saa nyt odottaa ensi vuonna tapahtuvaan lentoonsa saakka pääsyä avaruuteen

blog

Andreasin lähtölaskenta: ensimmäinen tanskalainen on kuukauden päästä avaruudessa

ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin unelma on toteutumassa: kuukauden kuluttua hän on avaruudessa, ja on ennättänyt todennäköisesti totuttautua painottomuuteen sen verran hyvin, että viettää lyhyen lentonsa parhaimpia päiviä Kansainvälisellä avaruusasemalla.

Mogensenin lento on monessa mielessä erityinen: paitsi että hänestä tulee ensimmäinen tanskalainen ja toinen pohjoismaalainen avaruudessa, poikkeaa hänen lentonsa huomattavasti suurimmasta osasta nykyisistä avaruusasemalle tehtävistä lennoista. Yleensä kolmihenkiset miehistöt nousevat kolmen kuukauden välein puoleksi vuodeksi avaruuteen siten, että asemalla on lyhyitä miehistönvaihtoaikoja lukuun ottamatta kuusihenkinen miehistö. Nyt kuitenkin asemalla on kaksi astronauttia, Scott Kelly ja Mihail Kornienko, jotka viipyvät asemalla vuoden päivät, ja näin kolmen kuukauden rytmi rikkoontuu.

Samalla kuitenkin heidän Sojuz-aluksensa pitää vaihtaa uuteen puolen vuoden jälkeen, ja siksi asemalle pitää tehdä "ylimääräinen" lento. Samalla Kellyn ja Kornienkon kanssa maaliskuussa noussut Gennadi Padalka tulee takaisin Maahan ja Sergei Volkov jää hänen tilalleen asemalle puoleksi vuodeksi. Kun siis kolmihenkisessä Sojuz aluksessa on kolme paikkaa ja niistä vain yksi tarvitaan lentoon ylös ja alas, on aluksessa kaksi paikkaa ikään kuin vapaana.Andreas kuntopyörässä

Näistä yksi varattiin ESAlle ja Andreas Mogensenille, koska puolivuotislentojen lisäksi myös lyhyt lento on erittäin sopiva pikaisille tutkimuksille ja tekniikan testaamiseen. Asiaan vaikutti toki myös se, että Tanska ei osallistu niin suurella summalla ESAn miehitettyjen lentojen kustannuksiin ja siten lennon rahoittamiseen, joten Andreas valittiin osittain näistä syistä lyhyelle lennolle.

Se, että lento kestää vain kymmenen päivää, ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö se olisi tärkeä. Melkeinpä päinvastoin: lento on pakattu täyteen ohjelmaa ja siksi Andreasin aikataulu tulee olemaan huomattavasti tiiviimpi kuin pitkällä lennolla avaruusasemalla olevien astronauttien. Insinööritaustaiselle Andreasille myös teknologian testaamiseen painottuva ohjelma on myös erittäin sopiva.

Hän tulee muun muassa testaamaan asua, jonka tarkoituksena on vähentää painottomuuteen sopeutuessa usein ilmenevää selkäkipua, kauko-ohjaamaan Maassa olevaa pienen auton kokoista robottia ja käyttämään älylaseja, joiden avulla hän voi olla koko ajan yhteydessä maavalvomoon. Etenkin jälkimmäiset liittyvät suoraan tulevaisuuden avaruuslentoihin, missä astronautit ovat tutkimassa asteroideja, Kuun pintaan tai vaikkapa Marsia – silloin heillä on apunaan etäkäytettäviä robotteja sekä reaaliaikaista, virtuaalitodellisuudella varustettua apua asiantuntijoilta lennonjohdossa.

Hän käyttää myös uudenlaista tanskalaistekoista sydämensykemittaria asemalla olevaa kuntopyörää ajaessaan; oikealla olevassa kuvassa Andreas poseeraa sellaisen kanssa Maan pinnalla.

BLOG

Oopperalaulajan avaruusunelma kariutui

Ensi syyskuussa ei Kansainväliseltä avaruusasemalta kuulla suoraa oopperalähetystä: maailmankuulu sopraano Sarah Brightman, josta piti tulla seuraava avaruusturisti, on keskeyttänyt kosmonauttikoulutuksensa Venäjällä. 

Jo aikaisemmin laulajalla oli ollut vaikeuksia sovittaa aikataulunsa yhteen aikaa vievän koulutuksen kanssa, minkä lisäksi moskovalaislähteiden mukaan tiukka koulutuksen kurinalaisuus olisi tehnyt tiukkaa laulajalle. 

Kyseessä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun avaruusturismihaaveet ovat kaatuneet koulutuksen kovuuteen. Vuonna 2002 ’N Sync -yhtyeen laulaja Lance Bass keskeytti koulutuksensa ja vuonna 2005 japanilainen sarjakuvakeisari Daisuke Enomoto käytännössä heitettiin ulos Tähtikaupungista.

Virallisesti Brightmanin lentoa on tosin vain siirretty myöhemmäksi. Brightmanin antaman tiedotteen mukaan koulutusta on “siirretty myöhemmäksi henkilökohtaisista perhesyistä johtuen”.

Suunnitelman mukaan Brightman olisi lentänyt avaruusasemalle ensi syyskuussa Sojuz TMA-18M -lennolla yhdessä konkarikosmonautti Sergei Volkovin ja ensimmäistä avaruuslentoaan tekevän ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin kanssa. Heidän lentonsa olisi kestänyt 10 vuorokautta ja sen aikana Brightman olisi esiintynyt avaruudessa.

Todennäköisesti hän olisi laulanut entisen aviomiehensä Andrew Lloyd Weberin säveltämän kappaleen, jonka tarkoituksena olisi ollut innostaa tyttöjä toteuttamaan unelmiaan. 

Brightmanin varahenkilönä ollut japanilainen yrittäjä Satoshi Takamatsu jatkaa koulutustaan Tähtikaupungissa, mutta Venäjän avaruusviraston mukaan hän on maksanut ainoastaan koulutuksesta. Näin ollen virallisesti häntä ei ole nimetty miehistöön, vaan hänen täytynee maksaa huomattavasti lisää – ja todennäköisesti hän kaivaakin kuvettaan, sillä yllättävä mahdollisuus päästä lennolle on ainutlaatuinen. (Tätä kappaletta on päivitetty 15.5. Roskosmosin tiedotteen perusteella.)

Mahdollisuudet lentää avaruuteen turistina ovat olleet viime aikoina tiukassa, sillä kaikki vapaat Sojuz-alusten paikat ovat menneet ammattiastronauteille. 2000-luvun alussa Sojuz-aluksista jäi usein “ylimääräisiä” paikkoja, kun avaruuslentäjät käyttivät myös avaruussukkulaa matkoihin Maan ja avaruusaseman välillä, mutta sukkuloiden jäätyä eläkkeelle ovat kaikki paikat olleet tarpeen. 

Nyt kaksi avaruuslentäjää – Scott Kelly ja Mihail Kornienko - viettävät avaruusasemalla vuoden päivät, joten kun normaalisti miehistöt ovat asemalla puoli vuotta kerrallaan, jää ikään muin ylitse kaksi paikkaa Sojuz-aluksessa, joka pitää joka tapauksessa vaihtaa puolen vuoden välein uuteen. Näistä toisen ottaa Mogensen ja toisen venäläiset päättivät antaa avaruusturistille.

Tähän mennessä kahdeksan henkilöä on käynyt avaruudessa turisteina. 

Brightmanille lento on maksanut todennäköisesti 44 miljoonaa euroa ja voi olla, että hän ei saa siitä mitään takaisin keskeyttämisensä johdosta. Siksi, ainakin virallisesti, hän voinee jatkaa koulutustaan myöhemmin ja mahdollisesti päästä myös avaruuteen. Ongelmana ovat vain lentomahdollisuudet, sillä niitä ei ole näköpiirissä lähivuosina.

Tosin Brightman on käyttänyt lentoaan jo nyt laajalti hyväkseen työssään: hän teki avaruusteemaisen Dreamchaser -kiertueen ja julkaisi saman nimisen levyn lentonsa julkistamisen jälkeen.

Avaruusviikingin lentologo

ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensen lentää ensi vuoden syyskuussa Kansainväliselle avaruusasemalle lennollaan, joka on saanut nimen ”iriss”.

Samalla kun nimi julkistettiin viime huhtikuussa, julistettiin myös suunnittelukilpailu lennon logosta. Sen voittajaksi selvisi Poul Rasmussenin suunnittelema työ, minkä innoittajana on toiminut antiikin Kreikan jumalatar Iris. Paitsi että Iris kuvataan usein siipien kanssa, voidaan piirroksen siivet myös hahmottaa viikinkilaivana. Niillä Viikingit puolestaan matkasivat horisontin taakse löytämään uusia maita ja mantuja.

Andreasin matka horisontin yläpuolelle alkaa Baikonurin kosmodromista Sojuz-aluksella syyskuun 2015 lopussa ja hänen lentonsa kestää kaksi viikkoa. Lyhytkestoinen lento sopii erinomaisesti tekniikan testaamiseen ja tieteellisten kokeiden näytteiden tuomiseen nopeasti alas Maahan tutkijoiden käsiin.

Hän kouluttautuu parhaillaan lennolleen eri puolilla maailmaa avaruusasemayhteistyöhön osallistuvien maiden tiloissa ja hän osallistui kesällä Nasan ainutlaatuiseen Neemo-ohjelmaan, missä astronautit viettävät viikon ajan merenalaisessa laboratoriossa. Andreas käytti vedenalaisasemalla myös uusia yhteydenpitolaitteita, joita hän ottaa mukaansa myös avaruusasemalle.

Tiedetuubi keskusteli Andreasin kanssa suorassa yhteydessä Aquarius-asemalle ja haastattelu on katsottavissa täällä.

Toinenkin logo

Andreasin lennolla on normaalista poiketen myös toinen logo: koska lennolla on runsaasti koulutukseen ja opetukseen liittyviä hankkeita, valittiin sille erityinen tunnus näitä varten.

Piirroksen, missä Andreas lentää avaruuteen rakettinsa sisällä, on tehnyt 19-vuotias Louise Nielsen, joka teki piirroksestaan lennon varsinaisen logon väreillä varustetun version.

Tanskassa järjestettyyn logokilpailuun osallistui yli 500 osallistujaa ja näistä Andreas sekä valintaraati valitsivat käytettäväksi nämä kaksi.

Andreas julkaisee säännöllisesti videoita ESAn YouTube -kanavalla. Niitä katsomalla pääsee hyvin mukaan lennon ja sille valmistautumisen tunnelmaan!

Avaruuslento meren pohjassa

Avaruuslento meren pohjassa
10.09.2014

Parhaillaan Floridan edustalla meren alla noin 20 metrin syvyydessä olevan NEEMO 19 -miehistön eurooppalaisjäsen, tanskalainen ESA-astronautti Andreas Mogensen oli keskiviikkona 10.10. Skype-yhteydessä suoraan Aquarius-asemalta Tiedetuubiin ja kertoo oheisella videolla millainen asema oikein on ja mitä siellä tehdään.

Andreas lähettää päivittäin videoblogeja ESAn sivuilla.

Andreasin lennon nimi on Iriss

ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin ensi vuonna tapahtuva lento Kansainväliselle avaruusasemalle on saanut nimen: iriss. Nimen löytämiseksi järjestetyn kilpailun voitti italialainen Filippo Magni, jonka ehdotus oli yksi yli 700 ympäri Eurooppaa saadusta kekseliäästä nimestä.

Nimessä yhdistyvät Kansainvälisen avaruusaseman lyhennenimi ISS (joka tulee englanninkielisestä nimestä International Space Station) ja Iris, kreikkalaisten jumalattar, joka toimi Olympuksen jumalien sanansaattajana. Iris näyttäytyi sateenkaarena, joka yhdistää Maan ja taivaan sekä ihmisyyden ja avaruuden.

Iris sopii nimen valinneiden mukaan myös erinomaisesti Andreasin lennolle, koska sateenkaari on rauhan symboli ja se yhdistää kymmenpäiväisellä lennolla erinomaisesti tieteellisen tutkimuksen ja teknologian testaamisen, jotka ovat lennon päätarkoitus.

"Sanansaattaja Iris sopii erinomaisesti roolimalliksi myös meille astronauteille, sillä tehtävämme on välittää kokemuksistamme avaruudessa kaikille, jotka ovat Maan päällä", selittää Andreas.

Nimi julkistettiin 27. huhtikuuta Kööpenhaminassa Tanskan kansallisilla tiedemessuilla, missä Andreasin esitystä oli pakkaantunut kuulemaan yli 1100 henkilöä. Lennon logon suunnittelusta käynnistettiin samalla Tanskassa kansallinen kilpailu.

Nimikilpailun voittanut 20-vuotias ilmailu- ja avaruustekniikkaa Milanossa opiskeleva Filippo Magni on ollut aina innostunut avaruudesta ja päätti tulevasta alastaan nähtyään Hubblen avaruusteleskoopin ottamia henkeäsalpaavia kuvia.

"Sateenkaari on kansainvälinen rauhan symboli ja mielestäni kansainvälinen avaruusasema on myös erinomainen esimerkki rauhasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä", totesi Filippo, joka saa Iriss-lennon logon vahvistumisen jälkeen sillä varustetun, Andreasin nimikirjoittaman seinätaulun.

Keksi nimi Andreasin lennolle!

ESAn tanskalainen avaruuslentäjä Andreas Mogensen nousee kansainväliselle avaruusasemalle ensi vuonna, mutta hänellä on ongelma: hänen avaruuslennollaan ei ole vielä nimeä.

Eurooppalaisilla avaruuslennoilla on aina ollut virallisen koodin lisäksi jokin erityinen, lennon henkeä kuvaava nimi. Esimerkiksi Luca Parmitanon puolivuotinen lento avaruusasemalle viime vuonna kantoi nimeä Volare, koska Luca on lentäjä ja hänelle lento avaruuteen oli äärimmäisin lentämisen muoto. Samantha Christoferettin tuleva lento on Futura ja Alexander Gerstin lento on Blue Dot, eli "sininen piste".

Lista edellisistä ESAn lentojen nimistä on ESAn miehitettyjen avaruuslentojen sivulla.

Jotta pohjoismaalaiselle astronautille saataisiin hyvä lennon nimi, pyytää ESA myös suomalaisilta ehdotuksia. Andreasin lento tulee kestämään kymmenen vuorokautta – eli kyseessä ei ole tällä kertaa pitkäkestoinen lento – mutta senkin aikana tehdään runsaasti tutkimusta. Lennon pääpaino on teknologian testaamisesssa. Lennosta kerrotaan suomeksi mm. tässä Tiedetuubin artikkelissa.

Andreas on koulutukseltaan insinööri ja hän on ollut mukana myös esimerkiksi ESAn kuulaskautujaa tutkineessa hankkeessa sekä Swarm-lennossa. Hänet valittiin astronautiksi vuonna 2009.

Rugbyä, koripalloa, vuorikiipeilyä sekä laskuvarjohyppyjä harrastava tanskalainen on ollut aina kiinnostunut tieteistä, etenkin astrofysiikasta ja eksobiologiasta.

Millainen nimi lennolle?

Nimelle ei aseteta moniakaan ennakkovaatimuksia. Sen tulisi olla lyhyt ja iskevä, ja mikä tärkeintä, nimi ei saa olla tai siinä ei saa olla osana mikään tekijänoikeussuojattu nimi tai merkki. Siinä ei saa siten olla henkilöiden tai asioiden nimiä, elleivät ne ole esimerkiksi mytologisia tai yleisesti tunnettuja symboleja. Se voi koostua myös useammasta sanasta. Nimen lisäksi ehdotuksessa tulisi olla lyhyt selitys siitä, miksi nimi on hyvä.

Kilpailu on avoin vain ESAn jäsenmaiden asukkaille.

Ehdotukset tulee lähettää viimeistään 24. maaliskuuta 2014 klo 13 Suomen aikaa (12:00 Keski-Euroopan aikaa).

Tarkat tiedot kilpailusta ja osallistumislomake ovat ESAn nettisivuilla (englanniksi).

Vaivaa aivojasi ja keksi Andreasin lennolle hyvä nimi!