Oxford

Maailman vanhin museo

Ma, 12/03/2018 - 06:25 Markus Hotakainen

Oxfordin Broad Streetiltä, Trinity Collegea vastapäätä, löytyy maailman vanhin museokäyttöön pystytetty rakennus. Siinä toimii nykyään Oxfordin yliopiston alainen Museum of the History of Science eli tieteenhistorian museo.

”JoulukalenteriOld Ashmolean Building valmistui vuonna 1683 ja siinä avautui maailman ensimmäinen yleisölle avoin museo. Perustana oli Elias Ashmolen (1617-92) mittava kokoelma, mutta alkuun rakennuksessa oli paljon muutakin kuin vain museotoimintaa.

Kellarikerroksessa toimi kemian laboratorio, jossa harjoitettiin “kokeellista filosofiaa”, ja katutasossa “Luonnonhistorian koulu”, jossa järjestettiin luentoja ja havaintoesityksiä. Varsinaiseksi tieteen historian museoksi kompleksi alkoi muotoutua 1920-luvulla, kun Lewis Evans (1853-1930) lahjoitti sille mittavan tieteellisten instrumenttien kokoelmansa.

Museon kokoelmat kattavat laajasti tieteen historiaa antiikin ajoista 1900-luvun alkupuolelle asti.

Erityinen painopiste on tavalla tai toisella tähtitieteeseen liittyvässä esineistössä: aurinkokelloja, astrolabeja, kvadrantteja, kaukoputkia ja matemaattisia “laskukoneita”. Myös kemian ja sähkömagnetismin tutkimuksessa käytettyä välineistöä on paljon.

Museolla on lisäksi monipuolinen kirjasto, jossa on vanhoja käsikirjoituksia, erilaisia taulukoita sekä vanhoja paino- ja valokuvia. Museo on kiinnostava paikka jokaiselle tieteen historiasta kiinnostuneelle ja monien näyttelyesineiden äärellä kokee jonkinlaista hiljaista hämmennystä: tuon kaukoputken läpi William Herschel katseli tähtiä, tuolle liitutaululle Albert Einsteinin kirjoitti yhtälöitään, tuolla ”langattomalla lennättimellä” Guglielmo Marconi mullisti viestiliikenteen.

Museon kokoelmat ovat valtavat ja kolmessa kerroksessa on esillä vain noin viidesosa yli 18 000 esineen muodostamasta tieteenhistoriallisesta aarteistosta. Melkeinpä voisi sanoa, että sekin on vähän liikaa.

Vaikka esimerkiksi astrolabi, arabien kehittämä tähtitieteellinen havaintolaite ja sekstantin varhainen edeltäjä, on kiehtova osoitus entisaikojen ihmisten tietämyksestä – ja monet niistä upeita käsityötaidon ilmentymiä – viidennen vitriinin jälkeen niitä ei enää jaksa ihailla samalla antaumuksella. Eikä ihme, sillä 170 astrolabin kokoelma on maailman laajin.

Perusnäyttelyn lisäksi museossa on myös vaihtuvia näyttelyitä ja siellä järjestetään opastettuja kierroksia, yleisöesitelmiä ja ohjelmaa sekä perheille että kouluille. Museon monipuolisilta nettisivuilta löytyy lisäksi mittava online-kokoelma ja multimediaosasto videoineen ja podcasteineen. Museoon on vapaa pääsy, mutta maanantaisin se on suljettu.

Valokuvaaminen on sallittua, mutta monin paikoin hämärässä museossa se on hankalaa, sillä salaman ja jalustan käyttö on kielletty.

Juttu on julkaistu alun perin 14. joulukuuta 2013.

Tiedetuubin esittelemiä tiedekeskuksia ja muita kiinnostavia kohteita

Video: Haluatko jännitystä sunnuntaihin? Katso miten Cambridge rökittää Oxfordin!

Kahden kuuluisan brittiyliopiston jo klassikoksi muodostunut soutukilpailu käytiin eilen Thamesjoella. Sen katsominen on paitsi jännää (ja akateemisesti värittynyttä) vaihtelua normaaliin suomalaiseen sunnuntain urheilutarjontaan, niin myös näyttää kuinka teknistä nykyisin soutu(kin) on.


Cambridgen ja Oxfordin yliopistojen välinen soutukilpailu on Brittein saarilla eräs kevään merkeistä. 

Yksinkertaisella The Boat Race -nimellä tunnettua kisaa on käyty vuodesta 1829, jolloin Cambridgen yliopiston St John's Collegen opiskelija Charles Merivale ja Oxfordissa opiskellut ystävänsä Charles Wordsworth saivat ajatuksen soutukilpailusta.

Cambridgen yliopiston joukkue hävisi tuolloin Henley-on-Thamesissa Oxfordia vastaan.

Siitä alkaen hävinnyt yliopisto on haastanut voittajan aina uudelleen, mutta aluksi uusintakilpailuita ei pidetty joka vuosi: toinen soutukilpailu olikin vasta vuonna 1836, jolloin kisapaikka oli Lontoossa Thamesilla Westminsteristä Putneyhyn. 

Kun Oxfordin yliopistoon perustettiin soutuseura vuonna 1839, alettiin kilpailuita pitää vuosittain.

Vuodesta 1845 reitti on ollut neljä mailia, eli noin 6,8 kilometriä Putneyn sillalta lähelle Chiswickin siltaa – siis Lontoon keskikaupungilta katsottuna kaupungin länsipuolella, yläjuoksulla, pääosin Hammersmithin kaupunginosassa.

Tänä vuonna Cambridge voitti Oxfordin vain kolmella veneenmitalla, siis noin puolen sekunnin erolla. Reitin puolivälin tienoilla Hammersmithin sillan luona eroa oli yhdeksän sekuntia.

Oxford on voittanut neljä edellistä kisaa, mutta kun katsotaan koko soutukilpailun historiaa, niin Cambridgellä on pieni etumatka numeroin 83-80.

Cambridgellä on samoin hallussaan rataennätys: vuonna 1998 matka soudettiin aikaan 16 minuuttia ja 19 sekuntia. Tänä vuonna aika oli 17 minuuttia ja 51 sekuntia.

Miesten kilpailun rinnalle otettiin vuonna 1927 myös naisten soutukilpailu. Aikanaanhan soutua(kin) pidettiin naisille muka epäsopivana.

Naiset ja miehet ovat soutaneet täsmälleen samalla reitillä vasta vuodesta 2015 alkaen.

Tänä vuonna Cambridge voitti myös naisten kilpailun.

Perinteisesti Cambridgen joukkueen väri on vaalean vihreä ja Oxfordin tumman sininen – tämä on hyvä pitää mielessä videota katsoessa.

Video on tallenne eilisestä suorasta TV-lähetyksestä ja siinä ovat sekä naisten että miesten kilpailut.

Päivän kuva 12.9.2013: Einsteinin liitutaulu

To, 09/12/2013 - 00:26 Markus Hotakainen

Albert Einstein, tuolloin jo maailmankuulu tutkija, piti Oxfordissa keväällä 1931 kolme luentoa suhteellisuusteoriasta. 16. toukokuuta pidetyltä luennolta on säilynyt liitutaulu, jolle Einstein kirjoitti maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviä yhtälöitä. 1920-luvulla Edwin Hubblen havainnot osoittivat, että maailmankaikkeus laajenee - toisin kuin Einstein oletti viimeistellessään teoriaansa. Luennollaan Einstein hahmotteli liitutaululle, miten voidaan laskea maailmankaikkeuden laajenemista ilmaisevan muuttujan D arvo (kolme ensimmäistä riviä). Seuraavat neljä riviä antavat lukuarvot maailmankaikkeuden laajenemiselle, tiheydelle, säteelle ja iälle. Legendaarisen liitutaulun pelasti jälkipolville kemisti Edmund Bowen, joka oli kuuntelemassa Einsteinin luentoa. Yhdessä kirjallisuustieteilijä Francis Wylien kanssa Bowen toimitti sen Oxfordin tieteenhistorian museoon (Museum of the History of Science), missä se on edelleen yleisön nähtävillä.