Kuinka tunnistaa kyy - ilman sahalaitakuviota?

Ke, 06/21/2017 - 16:22 By Jarmo Korteniemi
Kuva: Jan Sokoly / Mircea Nita / Kjelti Fjellheim / Flickr

Suomessa esiintyy kolmea käärmelajia, jotka on syytä erottaa toisistaan. Tunnistus on aina varsin helppoa, vaikka väritys olisikin muu kuin kirjoista tuttu. Jutussa neuvotaan kuinka homma käy.

Suomen luonnossa luikertelee kolmenlaisia käärmeitä. Jokaisella on oma saalistustapansa.

Hyvin harvinainen kangaskäärme (ent. kanervakäärme, Coronella austriaca) tappaa saaliinsa kuristamalla ja popsii sen vasta tukehtuneena. Kyykäärme (Vipera berus) taas antaa myrkkynsä tehdä likaisen työn ja syö ateriansa kuolleena tai vähintään lamautuneena. Kyy on maamme ainoa todella myrkyllinen eläin ja maailman pohjoisimmas levinnyt käärmelaji. Rantakäärme (ent. tarhakäärme, Natrix natrix) on kangaskäärmeen lailla myrkytön. Se nielee ruokansa yleensä saman tien kiinni saatuaan – elävänä ja sätkivänä.

Lisäksi joku saattaa joskus epähuomiossa luulla jalatonta vaskitsa-liskoammekin (Anguis fragilis) käärmeeksi. Sen vanha nimitys "vaskikäärme" viittaa samankaltaisuuteen käärmeiden kanssa. Englanninkielinen nimi slow worm eli "hidas mato" tosin on paljon kuvaavampi, otuksen liikkumisnopeuden ja kaivautuvan käytöksen vuoksi.

Lähes jokainen oppii tunnistamaan kyyn sahalaitakuvion viimeistään koulussa. Mutta mitä jos sellaista ei näy?

Kuinka kokonaan mustan kyyn voi erottaa täysmustasta rantakäärmeestä? Tai mitä jos otus luikertelee piiloon niin vikkelään että siitä ehtii erottaa vain hännänpään? Tai jos kiven kolosta näkyvät ainoastaan kuononpää ja ihmistä tarkkailevat silmät?

Väritystäkin varmempia ja yllättävän helppoja tunnistuskikkoja löytyy muutamia, mutta niitä harva tuntee. Täytyy vain malttaa katsoa eläintä rauhassa tai osata katsoa pikaisesti näpsäistyä valokuvaa jälkikäteen. Tieto vähentää tuskaa: kyykäärmettäkään ei kannata pelätä, sillä ne eivät ikinä hyökkää turhan päiten.

Päätimme tehdä infografiikan, joka helpottaa lajien erottelua toisistaan:

(Klikkaa halutessasi kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)

Kuva: Jarmo Korteniemi 2017

Kuva: Jarmo Korteniemi

Otsikkokuvassa Suomen jalattomat matelijoiden kylkiä oikealta lukien: rantakäärme, kangaskäärme. vaskitsa, ja kyy. Kuva: Jan Sokoly / Mircea Nita / Kjelti Fjellheim / Flickr.

Päivitys klo 19.00: Korjattu kappaletta eläinten ruokailutottumuksista. Aiemmasta lauserakenteesta saattoi saada sen kuvan, että rantakäärmekin pääsääntöisesti kuristaisi ruokansa.

Tagit
Käärme
kyy
rantakäärme
kangaskäärme
vaskitsa
lajintunnistus

Suurnopeusvideo: Näin käärme iskee

By Toimitus on Ma, 01/16/2017 - 16:06

Kalifornian yliopistossa olevassa Higham Labissa tutkitaan eläimien liikkumista muun muassa suurnopeuskameroiden avulla. Kuvauksia tehdään mm. 500 kuvaa sekunnissa ottavalla kameralla, jonka avulla voidaan saada 30-kertaisesti hidastettua kuvaa kohteista.

Tällä infrapunavalon avulla kuvatulla öisellä videolla on kiinnostava tapaus: hyvin myrkyllinen Mohaven kalkkarokäärme koettaa saalistaa kengururottaa, mutta epäonnistuu.

Kalkkarokäärme hyökkää hyvin nopeasti, mutta rotta reagoi vielä nopeammin. Se ennättää paitsi havaitsemaan hyökkäävän käärmeen, niin myös hyppäämään ylöspäin, jolloin käärmeen ammollaan avoinna oleva suu myrkkyhampaineen menee juuri ja juuri ohitse.

Lisää vastaavia videoita on Higham laboratoryn YouTube-kanavalla ja lisätietoa biomekaniikasta on tutkimuksessa mukana olleen, tämän videon kuvanneen San Diegon valtionyliopiston tutkijan Rulon Clarkin nettisivulla.

Taruja tähtitaivaalla: Matelijan karu kohtalo

Ke, 10/02/2013 - 12:36 By Markus Hotakainen
xxx

Syysiltoina lounaista taivasta hallitsee muinaista kamppailua kuvaava tähdistöpari, Käärme ja Käärmeenkantaja. Käärme on harvinaisella tavalla kaksiosainen tähdistö, sillä se jakautuu Käärmeenkantajan molemmin puolin oleviksi kuvioiksi. Käärmeen tähtien muodostamat jonot kiemurtelevat suurimmaksi osaksi melko matalalla ja jäävät helposti puiden tai muiden maastoesteiden taakse piiloon. Luikerteva Käärme on yksi taivaan vanhimpia tähdistöjä ja se on useimmiten nähty Käärmeenkantajan tiukassa otteessa. Tarun mukaan Käärmeenkantaja on repäissyt Käärmeen kahtia ja siksi sillä on erikseen Pää (Serpens Caput) ja Häntä (Serpens Cauda). Tähdistön kirkkain eli α-tähti on nimeltään Unukalhai, mikä on väännös arabiankielisestä "käärmeen niskaa" tarkoittavasta nimestä. Arabit tosin hahmottivat aikoinaan tähtikuviossa myös Niityn, Al Raudah, jolla käyskenteli lampaita, ja kiinalaisten mielestä Käärmeen tienoilla oli Tien Shi Yuen eli Taivaallinen tori. Käärmeen tähdistöstä löytyy M5, yksi taivaan komeimmista pallomaisista tähtijoukoista. Se ei kuitenkaan kohoa Suomen taivaalla kovin korkealle, joten sen näyttävyys ei ole aivan ilmeistä. Kiikarilla joukko näkyy muiden pallomaisten joukkojen tavoin utuläiskänä ja yksittäiset tähdet erottuvat vasta hieman isommalla kaukoputkella.

xxx

Käärmeenkantajan tähdistö on vielä laajempi kuin Käärme ja se onkin koko taivaan 88 tähdistöstä 11. laaja-alaisin. Vaikka siinä on melko kirkkaita tähtiä, ne ovat niin etäällä toisistaan, että tähtikuvion hahmottaminen on hieman hankalaa. Tähdistön eteläiset osat ovat myös hyvin matalalla ja jäävät pohjoisimmassa Suomessa taivaanrannan taakse. Hahmon "päälaella" oleva tähdistön kirkkain tähti on nimeltään Rasalhague, mikä tulee arabiankielestä: raʾs al-ḥawwἄ tarkoittaa kirjaimellisesti "käärmeenkerääjän päätä". Käärmeenkantaja kuvastaa kreikkalaisten lääkintätaidon jumalaa, Asklepiosta. Hänellä oli hallussaan rohtoa, jolla pystyi herättämään kuolleista. Kuoleman jumala Hades ei ollut iloinen Asklepioksen puuhista ja pyysi ylijumala Zeusta puuttumaan asiaan. Zeus surmasi Asklepioksen ukonvaajalla, jonka takoneet kykloopit Asklepioksen isä Apollo puolestaan tappoi kostoksi. Lepytelläkseen Apolloa Zeus herätti Asklepioksen kuolleista ja sijoitti hänet taivaalle tähtikuvioksi. Käärmeenkantajan tähdistössä on useita pallomaisia tähtijoukkoja, joista kirkkaimmat jäävät kuitenkin hyvin matalalle. M10 ja M12 ovat melko kirkkaita joukkoja; ne ovat keskellä tähdistöä ja siten myös kohtuullisella korkeudella myös Suomen horisontissa. Kiikarilla kumpikin näkyy pienenä utuisena läikkänä.

Syksyn tähtitaivas -sarjan muut kirjoitukset:

Syksyn tähtitaivas: Andromeda, Kassiopeia ja Kefeus Syksyn tähtitaivas: Vetiset kuviot Syksyn tähtitaivas: Kolme pientä eläintä Syksyn tähtitaivas: Sankari ratsuineen Syksyn tähtitaivas: Joutsen Syksyn tähtitaivas: Kotka Syksyn tähtitaivas: Lyyra

Tagit
syksyn tähtitaivas
Käärme
Käärmeenkantaja
tähtiharrastus
Tilaa aihepiirin Käärme RSS-syöte