Turun yliopisto tiedottaa, että sen eläinmuseon tutkimusryhmä on löytänyt Perun Amazoniasta uuden loispistiäislajin, joka matkii takaruumiinsa erikoistuneilla rakenteilla muurahaisia.
Trooppiset hyönteiset ovat edelleen huonosti tunnettuja, ja uusille alueille suunnatut tutkimusretket tuottavat aina tieteelle tuntemattomia lajeja.
Turun yliopiston eläinmuseossa on yksi maailman laajimmista trooppisten loispistiäisten kokoelmista. Vuosien varrella eläinmuseon tutkimusryhmä on kerännyt yhteistyössä perulaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa kymmeniä tuhansia loispistiäisiä Amazonian ja Afrikan sademetsistä tieteellistä tutkimusta varten. Tästä huolimatta uusi laji ja sen uskomattomat rakenteet saivat tutkijat hämilleen.
"Uusi laji sai nimekseen caramba, joka viittaa suoraan espanjankieliseen huudahdukseen Ay caramba!", kertoo kansainvälistä tutkijaryhmää johtanut eläintieteen dosentti ja eläinmuseon esimies Ilari E. Sääksjärvi.
"Lajinimi kuvastaa hyvin ajatuksiamme, kun uusi laji päätyi ensimmäistä kertaa mikroskoopin alle."
Carambapistiäisen biologiasta tiedetään vielä vähän. Se kuuluu loispistiäisten ryhmään, joka on erikoistunut loisimaan hämähäkkien verkosta rakennetuissa munapusseissa.
Aikuinen naaras munii hämähäkkien munia sisältävään verkkopussiin munan, josta kuoriutuva loispistiäistoukka käyttää ravintonaan isäntähämähäkin munat ja poikaset.
"Monien hämäkkilajien naaraat vartioivat tiukasti munapusseja. Useat hämähäkkilajit kuitenkin pelkäävät niitä saalistavia muurahaisia, joten on mahdollista, että carambapistiäinen pelottelee munia vartioivan hämähäkkinaaraan käpälämäkeen muurahaisia muistuttavan takaruumiinsa avulla. Tämän jälkeen loispistiäisnaaras voi rauhassa munia hämähäkin munapussin sisään."
Trooppisten Andien ja Amazonian välinen sademetsäalue on yksi maailman monimuotoisimmista paikoista.
Valitettavasti alue on myös kovan ihmisen aiheuttaman paineen alla.
"Carambapistiäinen saattaa olla jo löydyttyään uhanalainen", Sääksjärvi huokaa.
"Esimerkiksi metsänhakkuut, kokaiinikauppa, uudet tiehankkeet ja kullanhuuhdonta uhkaavat sen elinalueita."
Artikkeli on käytännössä suoraan lainattu Turun yliopiston tiedotteesta.
Kuva: Turun yliopiston eläinmuseo