Aalto-2 on suoraa jatkoa Aalto-1:lle, sillä sen rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.
"Projektissa on jatkokehitetty Aalto-1-projektissa kehitettyä tekniikkaa ja tietotaitoa", kertoo projektia vetävä apulaisprofessori Jaan Praks.
"Aalto-1 ja Aalto-2 ovat Aallon uuden avaruustekniikan sukupolven osaamisen taidonnäyte."
Aalto-2 on osa laajaa kansainvälistä QB50-hanketta, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista.
QB50 koostuu yhteensä 50 nanosatelliitista, jotka laukaistaan satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle. Kiertoradalla satelliitit levittäytyvät nopeasti laajalle alueelle ja tippuvat alle puolessa vuodessa ilmakehään, jossa ne palavat ilmanvastuksen voimasta.
"Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen", Aalto-2-satelliitin projekti- ja laatupäällikkö Tuomas Tikka kertoo
"Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa."
Laukaisu loppuvuodesta
Satelliitin monivaiheinen matka Espoon Otaniemestä kiertoradalle alkaa ensi viikolla, kun se toimitetaan Hollannin Delftiin Innovative Solutions in Space puhdastilaan.
Puhdastilassa satelliittiin tehdään vielä viimeiset tarkastukset ja se kiinnitetään Nanoracks-nimiseen laukaisusovittimeen. Sieltä sen matka jatkuu Yhdysvaltojen itärannikolle odottamaan Cygnus-rahtialuksen laukaisua kansainväliselle ISS:n avaruusasemalle. Tämänhetkisen suunnitelmanmukaan alusta kuljettavan Orbital ATK:n Antares-raketin laukaisu tapahtuu loppuvuodesta 2016.
Avaruusasemalla satelliiteja sisältävä sovitin viedään japanilaisen Kibo-modulissa olevan ilmalukon kautta ulos avaruuteen, ja siellä pieni robottikäsivarsi ottaa sovittimen päähänsä. Robottikäsi vie sovittimen turvalliselle etäisyydelle asemasta ja lähettää satelliitit sieltä matkaan.
Tyypillisesti satelliittien irroitus kuvataan aseman ulkopuolella olevalla kameralla ja siten Aalto-2 voidaan nähdä vielä kerran sen jälkeen, kun se asennetaan ensi viikolla laukaisusovittimen sisään.
Satelliitin suunnitteluun ja rakentamiseen on osallistunut kymmeniä opiskelijoita Aalto-yliopiston eri laitoksilta. Integroinnin laukaisusovittimeen Hollannissa suorittavat Aalto-2-satelliitin projekti- ja laatupäällikkö Tuomas Tikka, systeemi-insinööri Nemanja Jovanovic ja systeemisuunnittelija Janne Kuhno. Aalto-2-projektia rahoittavat Tekes ja Aalto-yliopisto.
Uutinen perustuu Aalto-yliopiston tiedotteeseen.