Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi

Tällainen oli Starshipin lento 14 – nyt noustiin kiertoradalle saakka

Tällainen oli Starshipin lento 14 – nyt noustiin kiertoradalle saakka

SpaceX:n uusi, suuri Starship-raketti teki 28. syyskuuta jo 14. koelentonsa. Tällä kertaa alus ei tehnyt enää vain hyppäystä maapallon toiselle puolelle, vaan nousi kiertämään planeettaamme.

Automaatti
15.10.2026

Lennolla oli moottoriongelmia, mutta niistä huolimatta alus lensi normaalisti ja pääsi vapauttamaan avaruuteen Starlink-satelliittien uusimpia, suurikokoisia ja tehokkaita versioita. Varmuuden varalta lentoa kuitenkin lyhennettiin, ja alus palasi Tyyneen valtamereen pian satelliittien vapauttamisen jälkeen.

Seuraavilla koelennoilla pyritään palaamaan takaisin lähtöpaikalle, minkä jälkeen rutiininomaiset lennot voivat alkaa. Jo joulukuuksi suunnitellaan ensimmäistä työlentoa, joka lähtisi matkaan Floridasta ja veisi lisää Starlink V3 -satelliitteja avaruuteen.

Starship tulee mullistamaan satelliittimarkkinat, koska sen avulla pääsy avaruuteen tulee helpoksi ja edulliseksi. Jari Mäkinen kertoo videolla lennosta ja avaa hieman kokonaiskuvaa.

Suosituimmat tänään

Tällainen oli Starshipin lento 14 – nyt noustiin kiertoradalle saakka
Tällainen oli Espanjan täydellinen auringonpimennys
Jutturuletti
Turistipallo nousi stratosfääriin
Kohta tulee suomalaista laajakaistaa avaruudesta – ICEYE ja Nokia yhteistyöhön

Miten menee, Starship?

Miten menee, Starship?

SpaceX:n jättiraketti Starship teki 12. koelentonsa toukokuussa, ja se onnistui vain osittain. Seuraavaksi vuorossa on 13. koelento, joka on periaatteessa edellisen lennon kopio.

Automaatti
21.07.2026

Lentoja on ollut jo aika paljon, ja nyt lentävä raketti on jo kolmatta sukupolvea. SpaceX on kehittänyt alustaan lento lennolta paremmaksi, mutta nyt alkaisi olla jo aika saada kokonaisuus toimimaan niin kuin on suunniteltu.

Videolla kerrotaan, millainen Starshipin versio 3 on, mikä koelennossa 12 meni pieleen ja mitä uutta seuraavalla lennolla on tarkoitus tehdä. Lento oli suunniteltu torstain ja perjantain väliselle yölle Suomen aikaa.

Suosituimmat tänään

Tällainen oli Starshipin lento 14 – nyt noustiin kiertoradalle saakka
Tällainen oli Espanjan täydellinen auringonpimennys
Jutturuletti
Turistipallo nousi stratosfääriin
Kohta tulee suomalaista laajakaistaa avaruudesta – ICEYE ja Nokia yhteistyöhön

Tällainen on SpaceX:n Starbase helmikuussa 2026

Tällainen on SpaceX:n Starbase helmikuussa 2026

Starbase on SpaceX -yhtiön uusien Starship-alusten ja -rakettien tuotanto- ja laukaisukeskus Texasissa, Yhdysvaltojen eteläisimmässä kohdassa. Vuosikymmenen aikana se on kasvanyt telttakylästä kaupungiksi, suureksi avaruuskeskukseksi, mistä on tulossa todennäköisesti maailman yksi tärkeimmistä paikoista. Jari Mäkinen kävi paikalla vuonna 2023 ja palasi nyt katsomaan mitä kaikkea Starbasessa on tapahtunut. 

Jari Mäkinen
08.02.2026

Uutisissa on kerrottu viime viikkoina monista SpaceX -yhtiöön liittyvistä asioista. Se aikoo laukaista miljoona satelliittia taivaalle, tehdä sinne datakeskusten verkoston ja nämä mielessään sulautti itseensä toisen Elon Muskin pääosin omistaman yhtiön xIA:n, entisen Twitterin, joka on sittemmin laajentunut paljon tekoälyn puolelle. 

Tekoäly liittyy kaikkeen edeltävävään, mutta niin liittyy myös Starship – SpaceX:n uusi raskas kokonaan uudelleenkäytettävä kantoraketti, jonka tuleva versio pystynee kuljettamaan avaruuteen noin 200 tonnia massaltaan olevan kuorman. Kyytiin mahtuu aika monta datakeskussatelliittia.

Lisäksi rakettien laukaisutahti tulee olemaan hurja: vähintään päivittäin, mahdollisesti useamminkin. Starbasessa on tuotantotilojen lisäksi kaksi laukaisu- ja laskeutumisalustaa, minkä lisäksi Floridaan on valmistumassa toinen jättikokoinen tehdaskompleksi ja kaksi laukaisu/laskeutumisalustaa. Todennäköisesti lisää alustoja rakennetaan lähiaikoina Kaliforniaan.

Videolla tehtään Starbasen kiertokäynti ja kerrotaan hieman tulevaisuuden suunnitelmista. Starshipistä on Tiedetuubissa jo useita juttuja; osaan niistä on linkit alla.

Pieni huomio terminologiasta (se on videolla hieman epäselvää): kaksi pienempää hangaaria ovat nimiltään "megabay" (1 ja 2) ja isompi uusi on "gigabay". Starfactory on uuden rakennuksen osa, missä tehdään pääasiassa Starship-aluksia ja boosterin osia. Ja tosiaan, uudessa rakennuksessa, missä on myös toimistoja (ja hieno näköalatasanne kohti laukaisualustoja) ei ole vain "toimistoja", vaan itse asiassa se on myös virallisesti nykyisin SpaceX:n pääkonttori. Suurin osa pääkonttoritoimista sen sijaan on edelleen Kaliforniassa, Hawthornessa Los Angelesin luona.

Suosituimmat tänään

Tällainen oli Starshipin lento 14 – nyt noustiin kiertoradalle saakka
Tällainen oli Espanjan täydellinen auringonpimennys
Jutturuletti
Turistipallo nousi stratosfääriin
Kohta tulee suomalaista laajakaistaa avaruudesta – ICEYE ja Nokia yhteistyöhön

SpaceX kaavailee lähettävänsä MILJOONA satelliittia taivaalle

Tekoälyllä tehty huimasti liioiteltu kuva satelliiteista Maan ympärillä
Tekoälyllä tehty huimasti liioiteltu kuva satelliiteista Maan ympärillä
Jari Mäkinen

SpaceX on anonut Yhdysvaltain viranomaisilta lupaa lähettää avaruuteen ei sen vähempää kuin miljoona satelliittia. Asiaan liittyy myös juuri julkistettu kauppa: SpaceX ostaa tekoäly-yhtiö xAI:n. Kummatkin yhtiöt ovat Elon Muskin perustamia ja suurelta osin omistamia, ja kauppa näyttää selvästi suuntaa kohti tekoälylaskentaa avaruudessa.

Asiat alkavat nivoutua yhteen. 

Huhut SpaceX -yhtiön menemisestä pörssiin tämän vuoden aikana ovat kiertäneet jo jonkin aikaa, ja tuloksena voisi olla eräs maailman suurimmista yhtiöistä heti Microsoftin, Applen, Nvidian,  Saudi Aramcon, Googlen Alphabetin ja Amazonin jälkeen. Yhtiön arvo olisi arvioiden mukaan puolitoista biljoonaa dollaria eli 1,5 miljoonaa miljonaa dollaria. Tämä on noin 16 kertaa Suomen vuosittainen budjetti.

Viime viikonloppuna kerrottiin, että SpaceX toimitti 30. tammikuuta Yhdysvaltain tietoliikenteestä vastaavalle viranomaiselle Federal Communications Commissionille hakemuksen jopa miljoonan satelliitin lähettämisestä kiertoradalle ja niiden käyttämisestä datakeskuksina ennen kaikkea tekoälyn vaatimaan laskentaan.

Ja nyt, 2. helmikuuta kerrottiin, että SpaceX on ostanut xAI:n, joka kehittää tekoälyteknologioita ja pyörittää sosiaalisen median alustaa X (entinen Twitter). 

Kaupan ehtoja ja summia ei ole kerrottu, mutta taustalla häärää Elon Musk, joka omistaa enemmistön molemmista yhtiöistä.

Musk on hehkuttanut jo jonkin aikaa, miten avaruus on paras paikka sijoittaa servereitä internetin ja tekoälyn tukemiseen, sillä avaruudessa on tarjolla lähes rajattomasti sähköä – sitä kun saadaan paneeleilla suoraan Auringosta. Avaruudessa olevat serverit ovat myös käteviä avaruudessa olevan ja lisääntyvissä määrin sinne siirtyvän tiedonvälitysinfrastruktuurin (Starlink ja sen tulevat kilpailijat) vuoksi.

Muskin mukaan maailman sähkönkulutus riitä tekoälyn tarpeisiin ilman haittoja yhteisöille ja ympäristölle.

Tässä kaikessa on nähtävissä selvä linja ja yhteys siihen, miten Starlink-järjestelmän satelliitit sekä Falcon 9 ovat liittyneet toisiinsa. Lähettämällä paljon satelliitteja omalla, osittain uudelleenkäytettävällä raketilla, on SpaceX pystynyt paitsi rakentamaan nopeasti Starlink-järjestelmäänsä sekä kehittämään Falcon 9:n laukaisut rutiininomaisiksi. SpaceX on noussut näin lähes monopoliasemaan niin satelliittien kuljettamisessa avaruuteen kuin satelliittitietoliikenteessä.

Starship nousee lentoon

Starship nousee 11. koelennolleen. SpaceX aikoo ottaa raketin jo satelliittilaukaisukäyttöön tänä vuonna. Kuva: SpaceX

 

Uusi jättiraketti Starship puolestaan on täysin uudelleenkäytettävä ja kuljetuskapasiteetiltaan paljon suurempi. Se on tehty myös hyvin nopeasti uutta lentoa varten valmisteltavaksi. Vaatimattomammissakin kaavailuissa Starshipit lentäisivät tuhatkunta kertaa vuodessa Teksasissa ja Floridassa olevilta laukaisupaikoilta.

Starshipit voivat viedä avaruuteen noin 150 tonnia kerralla, ja niiden avulla datakeskusten rakentaminen avaruuteen olisi hyvinkin mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Muskin mukaan näiden keskusten tekeminen olisi jopa edullisempaa kuin maanpäällisten datakeskusten rakentaminen.

Vaikka Musk on viime kuukausina puhunut paljon datakeskuksista, hän kertoo Marsin olevan edelleen päämäränä sekä pysyvänsä Nasan partnerina, kun Yhdysvallat on palaamassa Kuun pinnalle. Itse asiassa nämäkin kaikki liittyvät yhteen, sillä avaruusdatakeskukset mahdollistavat Muskin mukaan tulevaisuudessa kasvavat tukikohdat Kuussa ja Mars-siirtokuntien perustamisen.

Ja lisäksi datakeskukset tuovat paljon rahaa, jolla SpaceX ja Musk voivat toteuttaa Mars-haaveita. Siinä on vielä monta mutkaa, mutta suunta on selvä.

Starlink-verkossa on nyt noin 10 000 satelliittia ja niitä laukaistaan lisää useita kertoja viikossa. Datakeskussatelliitteja laukaistaisiin sata kertaa enemmän ja päivittäin.

Starlink-satelliitteja

Starlink-satelliitit ovat kasvaneet vuosien varrella kovasti. Seuraavaksi mukaan tulevat datakeskukset. Kuva: SpaceX

 

Nyt FCC:lle jätetty hakemus ei vielä tarkoita, että satelliitit todella tullaan lähettämään – se on alku viranomaiskäsittelylle, ja lopulta FCC:n täytyy hyväksyä tai hylätä hakemus, tai vaatia siihen muutoksia. Etenkin nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä se tullaan todennäköisesti hyväksymään.

Tämä on samanaikaisesti upea ja pelottava asia. Teknisesti Falcon 9, Starship ja Starlink, kuten myös todennäköisesti tulevat datakeskukset, ovat mieltäkutkuttavan hienoja ja tarjoavat uskomattomia mahdollisuuksia, mutta niiden valovuosia muita edellä oleva teknologia tuo myös valtaa, jota voidaan myös väärinkäyttää: lähes kaikki maailman data kulkisi SpaceX:n (ja Yhdysvaltain) kautta. 

Voi hyvin nähdä, kuinka SpaceX olisi muuttumassa vähitellen maailman suurimmaksi, mahtavimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi yhtiöksi, joka voisi päättää monien maidenkin asioista.

Muu maailma ei tällä haavaa pysty kisaamaan SpaceX:n kanssa.

Otsikkokuvana on Grok-tekoälyn tekemä (ei lähellekään realistinen) visualisointi sisaryhtiönsä SpaceX:n serverisatelliiteista.


Tämä uutinen on julkaistu alun perin SpacEconomy-hankkeen uutisena. Kyseessä on kansallinen Strategisen tutkimuksen hanke 2025-2028.

Kiinalaisen uudelleenkäytettävän raketin ensilento onnistui ja epäonnistui

Zhuque-3 nousee lentoon
Zhuque-3 nousee lentoon
Jari Mäkinen

Kiinalainen Landspace -yhtiö on kehittänyt SpaceX:n Falcon 9 -raketin tapaan toimivan ja jotakuinkin amerikkalaisraketin kokoisen kantoraketin nimeltä Zhuque-3. Sen ensimmäinen vaihe on uudelleenkäytettävä samaan tapaan kuin Falcon 9:n ensimmäinen vaihe: kiihdytettyään toisen vaiheen suureen nopeuteen ja nostettuaan sen korkeuksiin, vaihe palaa takaisin ja laskeutuu pehmeästi rakettimoottorinsa hidastamana takaisin maahan.

Raketin ensilento tapahtui tänä aamuna (laukaisu 3. joulukuuta 2025 klo 6:02) Suomen aikaa. Zhuque-3 onnistui kuljettamaan hyötykuormansa kiertoradalle, mutta ensimmäinen vaihe syöksyi liekehtien alas. 

Tilanne on siis samanlainen kuin Blue Origin -yhtiön New Glenn -raketilla, jonka ensimmäinen vaihe tuhoutui ensilennolla, mutta satelliitti saatiin vietyä hyvin kiertoradalle. Myös SpaceX epäonnistui seitsemän kertaa ennen kuin laskeutumiset alkoivat sujua hyvin luotettavasti.

Jos Zhuque-3 saadaan toimimaan yhtä hyvin kuin SpaceX on saanut Falcon 9:n, on kyseessä suuri askel kiinalaiselle avaruustoiminnalle.

Kiinan kaupallinen avaruussektori on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Yli 10 yksityistä yhtiötä kehittää uudelleenkäytettäviä raketteja, joilla tarkoituksena on alentaa satelliittien laukaisukustannuksia ainakin kolmannekseen nykyisestä. 

SpaceX on ollut kiinalaisille suuri inspiroija. Valtion rakettiyhtiö CALT on tekemässä myös Starship-aluksen kaltaista, kokoista ja näköistä rakettia Long March 9, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 2030-luvun alussa.


Tämä uutinen on julkaistu alun perin SpacEconomy-hankkeen uutisena. Kyseessä on kansallinen Strategisen tutkimuksen hanke 2025-2028.

New Glenn laskeutui onnistuneesti – SpaceX saa viimein kilpailijan

New Glenn laskeutuneena
New Glenn laskeutuneena
Jari Mäkinen

Blue Origin onnistui New Glenn -rakettinsa toisessa koelennossa täydellisesti: kaksi Nasan luotainta lähetettiin kohti Marsia ja raketin ensimmäinen vaihe laskeutui alas merellä olleen lavetin päälle uudelleen käytettäväksi.

Elon Muskin perustama SpaceX on noussut 20 vuodessa maailman suurimmaksi avaruustoimijaksi ja sillä on ollut lähes monopolin kaltainen asema läntisen maailnan rakettilaukaisijana jo useiden vuosien ajan. 

Nyt tilanne on muuttumassa: Amazon-verkkokaupasta tunnetun Jeff Besozin Blue Origin onnistui 13.11. illalla Suomen aikaa ensimmäistä kertaa saamaan rakettivaiheen takaisin alas ja mahdollisesti käytettäväksi uudelleen. Yhtiön New Glenn -raketti onnistui laukaisemaan Nasan kaksi luotainta kohti Marsia ja lisäksi raketin ensimmäinen vaihe laskeutui Atlantilla olleen lavetin päälle.

Periaate on siis sama kuin SpaceX:n Falcon 9 -raketeilla: ensimmäinen vaihe on kantoraketin kallein, raskain ja monimutkaisin osa, joten niiden uudelleenkäytöllä saadaan suuria säästöjä laukaisun hintaan.

Blue Origin on käyttänyt pienempää, täysin uudelleenkäytettävää New Shepard -rakettia jo kymmenen vuoden ajan avaruusturistilentoihin. Lennot nousevat kyllä juuri ja juuri avaruuden puolelle (virallisesti raja on 100 kilometrissä), mutta raketti ja matkustajia kuljettava kapseli palaavat saman tien alas. 

Kiertoradalle hyötykuorman lähettäminen vaatii paljon suuremman ja voimakkaamman raketin, mutta New Shepardin avulla Blue Origin on saanut paljon kokemusta rakettien laukaisemisesta ja lasketutumisista takaisin.

New Shepard on olennaisesti kookkaampi. Se on myös suurempi kuin Falcon 9 – jotakuinkin sen ja SpaceX:n uuden Starshipin keskiarvo.

Falcon 9 on noin 70 metriä korkea ja 3,7 metriä halkaisijaltaan, New Glenn on 98 metriä ja 7 metriä, ja Starship 120 metriä sekä 9 metriä halkaisijaltaan.

Kaikissa on suuri esimmäinen vaihe ja toinen vaihe, joka Falcon 9:ssä ja New Glennissä on (ainakin toistaiseksi) kertakäyttöinen.

Falcon 9 voi nostaa matalalle kiertoradalle 23 tonnia (tai 27 tonnia, kun ensimmäistä vaihetta ei käytetä uudelleen). New Glenn pystyy laukaisemaan 45 tonnia ja Starship 100-150 tonnia. Geostationaariradalle vievälle siirtoradalle Falcon 9 pystyy viemään 8,3 tonnia (tai 9,2 tonnia), New Glenn 13,6 tonnia ja Starship 21 tonnia. 

Kun suunnaksi otetaan Kuu, niin Falcon 9 saa sysättyä kohti sitä noin neljä tonnia, New Glenn 7 tonnia ja Starship on hieman eri tapaus, koska ylempää vaihetta uudelleen avaruudessa tankkaamalla se voi viedä noin 100 tonnia. 

Moottoreina Falcon 9:ssä on yhdeksän kappaletta kerosiinia ja nestehappea käyttäviä SpaceX:n Merlin 1D -moottoreita, kun taas New Glennissä on seitsemän voimakkaampaa Blue Originin omaa BE-4 -moottoria, jotka käyttävät Starshipin tapaan nestemäistä metaania ja happea. Starshipissä on 33 Raptor-moottoria.

Lähtövalmiina täyteen tankattuna Falcon 9:n massa on noin 550 tonnia, New Glennin 1200 tonnia ja Starshipin 5000 tonnia.

Blue Origin aikoo käyttää rakettiiaan myös Amazonin Kuiper-tietoliikennesatelliittiverkoston satelliitteja, eli tässäkin suhteessa yhtiö tekee samaa kuin SpaceX. Kuiperista on tulossa kilpailija SpaceX:n Starlinkille.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan tämä nyt laskeutunut New Glennin ensimmäinen vaihe tekee myös seuraavan lennon ensi vuoden alussa. Sen kuormana on juuri Kuiper-satelliitteja.

Toistaiseksi Blue Origin ei suunnittele laukaisevansa raketteja yhtä usein kuin SpaceX. Ensi vuonna tarkoitus on tehdä kymmenen laukaisua ja vuonna 2027 kenties 12. Sen jälkeen tavoite on yli 20 laukaisua vuodessa.

Katso laukaisu uudelleen ja lue lisää New Glenn -raketista: https://www.blueorigin.com/missions/ng-2


Tämä uutinen on julkaistu alun perin SpacEconomy-hankkeen uutisena. Kyseessä on kansallinen Strategisen tutkimuksen hanke 2025-2028.

Viimeinkin Starship toimii – 11. koelento sujui erinomaisesti

Viimeinkin Starship toimii – 11. koelento sujui erinomaisesti

Maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomen aikaa SpaceX teki jälleen yhden Starship-raketin koelennon, järjestyksessään jo yhdennentoista. Siitä ei tullut tällä kerralla isoja otsikoita tiedotusvälineisiin, koska lento meni lähes täydellisesti.

Jari Mäkinen
16.10.2025

Tämä alkaa olla jo tuttu näky: yli 120 metriä korkea ruostumattomasta teräksestä tehty putkilo nousee 33 metaania ja nestehappea hurjalla vauhdilla polttavan rakettimoottorin työntämänä kohti taivasta. Moottorit syttyivät klo 2.23 yöllä viime maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomen aikaa. 

SpaceX teki jälleen uuden Starship-raketin koelennon, ja se meni erittäin hyvin – kuten edellinenkin lento. Alkuvuoden epäonnen jälkeen Starship lentää, ja hyvin lentääkin. Kerron tällä videolla lisäksi muista uudelleenkäytettävien rakettien uutisista, sillä paljon tapahtuu juuri nyt.

Suosituimmat tänään

Tällainen oli Starshipin lento 14 – nyt noustiin kiertoradalle saakka
Tällainen oli Espanjan täydellinen auringonpimennys
Jutturuletti
Turistipallo nousi stratosfääriin
Kohta tulee suomalaista laajakaistaa avaruudesta – ICEYE ja Nokia yhteistyöhön

Ensimmäisen kuuhunlaskeutumislennon eurooppalainen moduuli luovutettu Nasalle

ESAn ja Airbusin henkilökuntaa kolmannen eurooppalaisen huoltomoduulin vieressä. Kuva: ESA
ESAn ja Airbusin henkilökuntaa kolmannen eurooppalaisen huoltomoduulin vieressä. Kuva: ESA
Jari Mäkinen

Euroopan avaruusjärjestö luovutti virallisesti nyt syyskuun 10. päivänä jo kolmannen kuualuksen huoltomoduulin Nasalle. Suunnitelman mukaan Artemis III -lento, jolla ihmiset palaisivat pitkän tauon jälkeen jälleen Kuun pinnalle, käyttäisi juuri tätä huoltomoduulia matkaansa Maasta Kuun kiertoradalle, Kuuta kiertäessään ja paluumatkallaan kohti maapalloa. 

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan lentoa suunnitellaan aikaisintaan kesäkuulle 2027, mutta Kuuhun palaamisen päällä leijuu monenlaisia uhkakuvia teknisistä viivästyksistä politiikan kiemuroihin.

Katsotaanpa vähän, missä kuulentojen kanssa mennään nyt – viisi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun presidentti Trump ilmoitti ensimmäisellä kaudellaan amerikkalaisten palaavan kuuhun vuoden 2024 loppuun mennessä.

Artemis I -lento Kuun luona

Artemis I Kuun luona. Kuva: Nasa

 

Artemis II lähes valmiina

Kun Trump allekirjoitti toukokuussa 2019 niin sanotun avaruuspolitiikkadirektiivin 1, Space Policy Directive 1:n, tavoitteena ei ollut vain käydä nopeasti Kuussa Apollo-lentojen tyyliin, vaan palata Kuuhun ja Kuun luokse pysyvämmin.

Suunnitelmana oli käyttää Boeing-yhtiön tekemää SLS-rakettia, Lockheed-Martinin valmistamaa Orion-alusta ja eurooppalaisten toimittamia huoltomoduuleita astronauttien viemiseen ensin lennolle Kuun ympäri ja sitten Kuun pinnalle. Kuuhun laskeuduttaisiin SpaceX:n Starship-aluksen kuuversiolla ja myöhemmin myös Blue Originin johtaman yhteenliittymän rakentamalla laskeutujalla.

Ensimmäinen lento, Artemis I oli tarkoitus tehdä vuonna 2020, mutta se viivästyi vuoteen 2022. Tuolla ilman astronautteja tehdyllä lennolla alus kiersi Kuuta vähän aikaa automaattisesti ja palasi takaisin. Koelento meni muuten hyvin, paitsi että Orion-aluksen lämpösuojakilvestä löydettiin suuria vaurioita laskeutumisen jälkeen. Kilven uloin kerros oli irronnut monista kohdista ja kilven muodostavista noin 5000 pienestä keraamisesta tiilestä lähes 200 oli halkeillut.

Orion-aluksen lämpösuoja

Artemis I -lennolla käytetyn Orion-aluksen lämpösuoja lennon jälkeen. Kuva: Nasa

 

Lämpösuoja riitti suojaamaan alusta laskeutumisen aikana, mutta koska ihmisiä kuljetettaessa ei haluta ottaa riskejä, päätettiin kilpeen tehdä suuria muutoksia. Aluksen elossapitojärjestelmissä oli myös korjattavaa.

Näiden ongelmien parissa kuluikin niin paljon aikaa, että Artemis II -lentoa lykättiin useampaan kertaan eteenpäin. Alun perin sitä kaavailtiin vuodelle 2021, korjausten aikana vuodelle 2024, ja nyt tavoitteena on Saada astronautit Reid Wiseman, Victor Glover, Christina Koch ja Jeremy Hansen viimein historialliselle kuumatkalleen ensi huhtikuussa.

Alla oleva video on tehty vuonna 2023, jolloin nelikko oli käymässä Euroopassa.

Nyt aikataulu tältä osin vaikuttaa realistiselta, ja raketti aluksineen on jotakuinkin valmiina – kuten on ollut jo noin vuoden ajan. 

Heidän lentonsa kestää kymmenen vuorokautta. Matka Kuun luokse kestää kolme vuorokautta, kiertää Kuuta lähimmillään noin sadan kilometrin korkeudessa neljä vuorokautta ja palaa Maahan jälleen noin kolmen päivän ajan. Erityisen jännää lennossa on se, että astronautit kiertävät Kuuta radalla, miltä he pystyvät näkemään hyvin myös Kuun etelänavan alueet eli paikan, minne Artemis III -lennolla on tarkoitus laskeutua. 

Wiseman, Glover, Koch ja Hansen ottavat paljon kuvia, ja myös harjoittelevat aluksen sisällä avaruuskävelyn tekemistä uusilla avaruuspuvuilla.

Orion-alus iskeytyy laskeutuessaan ilmakehään noin 11 kilometrin sekuntinopeudella ja laskeutuu laskuvarjoillaan Tyyneen valtamereen Kalifornian luokse.

Myös sinä voit päästä mukaan lennolle, tosin virtuaalisesti. Nasalla on meneillään "Send Your Name with Artemis II" -kampanja, jossa voit lähettää nimesi Orionin kyydissä Kuuta kiertämään. Käy lataamassa maihinnousukorttisi tammikuuhun 2026 mennessä täällä: https://www3.nasa.gov/send-your-name-with-artemis/

Kirjoittajan maihinnousukortti Artemis II -lennolle. Lataa omasi Nasan sivulta!

 

Artemis III 

Jos Artemis II sujuu suunnitellusti, saattaisi Artemis III päästä matkaan vain noin vuotta myöhemmin, kesällä 2027. Tuolla lennolla käytettävän SLS-raketin osia tehdään parhaillaan, ja itse raketti laitettaneen kasaan vasta ensi vuonna. Airbusin Bremenissä valmistama eurooppalaishuoltomoduuli on jo kiinnitetty Orion-alukseen.

Suurin kysymysmerkki tällä hetkellä on laskeutuminen Kuun pinnalle, mikä onkin iso epävarmuustekijä lennolla, jonka tarkoitus olisi juuri laskeutua ensimmäisen kerran Kuuhun sitten Apollo 17 -lennon vuonna 1972.

SLS-raketin keskusosa

SLS-raketin keskusosa valmisteilla. Kuva: Nasa

 

SpaceX on myöhässä Starship-aluksensa käyttökuntoon saamisessa, ja vasta sen jälkeen yhtiö pääsee testaamaan kuulennolla vaadittavaa tekniikkaa. Haastavinta on aluksen tankkaus kiertoradalle, sillä Starship käyttää avaruuteen noustessaan suuren osan polttoaineestaan. Jotta se voisi jatkaa Kuuhun, toimia Kuun kiertoradalla, laskeutua ja nousta uudelleen avaruuteen, täytyy sen tankit täyttää avaruudessa, ja tämä vaatii useamman Starshipin tankkeriversion lennon avaruuteen.

Lentoja pitää tehdä jopa 14. Ajatuksena ei ole lirittää nestemäistä metaania ja nestehappea suoraan tankkialuksesta kuualukseen, vaan käyttää kiertoradalla olevaa varastoa – huoltoasemaa. Tankkeri-Starshipit vievät ajoaineita tähän välivarastoon, mistä Kuu-Starship eli HLS (Human Landing System) saisi metaaninsa ja happensa. Näitä täytyy olla satoja tonneja, joten jo pelkästään tankkausoperaatio ennen lähtöä Kuuhun on monimutkainen ja kriittinen osa lentoa.

Starshipit siirtämässä poltoainetta (piirros)

SpaceX:n visualisointi ajoaineiden siirrosta kiertoradalla. Kuva: SpaceX

 

HLS ampaisee automaattisesti kohti Kuuta ja asettuu kiertämään sitä vakaalle kiertoradalle ennen Artemis III -astronauttien lähtöä matkaan. Heidän lentonsa alkaa vasta sitten, kun HLS on paitsi Kuun luona, niin myös testattu ja toimintakuntoinen.

SLS laukaisee astronautit kohti Kuuta. He telakoituvat Orion-aluksellaan Starshipiin. Kaksi astronauteista siirtyy kuualukseen, kaksi jää Orioniin. HLS laskeutuu Kuun etelänavan tuntumaan ja viettää siellä noin viikon tutkimusta tehden, näyteitä keräten ja aluksensa toimintaa seuraten. Kaikkiaan Artemis III -lento kestää tämänhetkisen suunnitelman mukaan 30 vuorokautta.

Kuuastronautteja ei ole vielä nimetty, mutta Nasalla on 18-henkinen Artemis-astronauttiryhmä, jonka jäsenistä neljä valitaan mukaan lennolle. Nasa painotti pitkään, että Kuuhun laskeutuisi naisastronautti ja ei-valkoinen astronautti, mutta viime aikoina Yhdysvaltain nykyhallinnon painostuksesta tämä on jätetty pois; ajatuksena naisen ja rodullistetun ihmisen saaminen Kuun pinnalle 12 valkoisen miehen jälkeen oli kaunis.

Nykyhallinto on myös vihjannut mahdollisuudesta peruuttaa koko Artemis III -lento. Nasan tuoreimmassa budjettiehdotuksessa on vielä mukana tämä ensimmäinen laskeutuminen Kuuhun, mutta sitä seuraamaan suunnitellut lennot eivät ole saamassa enää rahoitusta.

Mukana näillä lennoilla olisi myös astronautteja Euroopasta, Kanadasta, Japanista ja Yhdistyneistä arabiemiraateista. Nasa on suunnitellut Gateway-asemaa ja Artemis-lentoja yhdessä näiden kanssa, ja Artemis III:n jälkeisten lentojen peruminen olisi suuri isku kansainväliselle yhteistyölle.

Starship ja OrionStarship HLS kuussa

Starshipin kuuversio piirrosessa, ensin Kuun kiertoradalla Orioniin telakoituna ja alempana HLS verrattuna muihin suunniteltuihin kuulaskeutujiin. Astronautit ja rahti laskettaisiin nokassa olevasta hyötykuormatilasta Kuun pinnalla hissillä. Kuva: Nasa

 

Toisaalta, jos Starship toimii lopulta SpaceX:n kaavailemalla tavalla, niin kalliin SLS:n ja pienen Orionin käyttäminen olisi tyhmää. Starshipit voisivat viedä Kuun pinnalle paljon enemmän tavaraa ja ihmisiä paljon SLS-rakettia edullisemmin kuin on nyt kaavailtu.

Tarkoituksenahan oli tehdä lisää laskeutumisia Kuuhun, pohjustaa pysyvää oleskelua siellä ja rakentaa Kuuta kiertämään Gateway -nimisen avaruusaluksen. Laskeutumisia Kuuhun voitaisiin tehdä sieltä ja asemalla harjoiteltaisiin asumista sekä olemista kaukana avaruudessa. Se olisi looginen jatko nykyisellä Kansainvälisellä avaruusasemalla tehtävälle toiminnalle.

Saa nähdä, miten käy. Seuraava Starshipin koelento tapahtunee parin viikon päästä, ja SpaceX suunnittelee tekevänsä koelentoja hyvinkin nopeaan tahtiin ensi vuonna uudella Starshipin sekä sen Super Heavy -kantoraketin kolmannella kehitysversiolla. Tulossa on myös tankkerialuksen koelentoja ja tankkauksen harjoittelua.

Jotta HLS olisi valmis ja testattu Artemis III -lentoa varten ennen kesää 2027, pitää koelentotahdin olla todella suuri lähiaikoina. Jopa SpaceX:n vauhdilla tämä on varsin haastavaa…

Artemis II -astronautit Orionin sisällä

Astronautit ovat odotelleet kuulentoaan jo pitkään ja saavat vielä odotella vähän lisää. Onneksi he eivät ole olleet koko aikaa Orion-aluksen sisällä, kuten tässä harjoituksen aikana otetussa kuvassa. Kuva: Nasa

 

(Teksti on julkaistu myös Ursan blogina)

SpaceX:n Starship-raketin kymmenes lento onnistui – epäonnen sarja päättyi

SpaceX:n Starship-raketin kymmenes lento onnistui – epäonnen sarja päättyi

Viikko sitten ihmeteltiin SpaceX:n Starship-raketin kymmenennen koelennon lähes täydellistä onnistumista ja pitkän epäonnen sarjan päättymistä. Tänään voimme katsoa aiheesta videota, missä selitetään, mistä oikein on kyse ja mikä on iso kuva. 
 

Jari Mäkinen
03.09.2025

SpaceX:n suuren Starship-raketin kymmes koelento alkoi 27. elokuuta Suomen aikaa yöllä klo 2.30. Oikeastaan koko vuosi 2025 tähän saakka on ollut täynnä pettymyksiä Starship-hankkeelle, joskin jokaisella epäonnisestikin päättyneellä lennolla on opittu paljon uutta; SpaceX kurittaa tietoisesti aluksiaan, jotta saisi selville missä niiden heikot kohdat ja rajat ovat. Silti kolme edeltävää koelentoa ovat olleet pettymyksiä, koska ylempi vaihe – itse Starship-alus – otti ja räjähti ennenaikaisesti tai epäonnistui tavoitteissaan.

Tämä kymmenes koelento oli sen sijaan lähes täydellinen, sillä sekä ensimmäinen vaihe kuin Starship-aluskin onnistuivat laskeutumaan lentojensa päätteeksi juuri suunnitellusti, minkä lisäksi Starship sai ensimmäistä kertaa vapautettua Starlink-satelliittien mallikappaleita sekä onnistui käyttämään rakettimoottoriaan uudelleen avaruudessa ollessaan.

Videolla kerrotaan tästä lennosta, käydään nopeasti läpi aikaisemmat lennot ja katsotaan vähän tulevaisuuteen.

Suosituimmat tänään

Tällainen oli Starshipin lento 14 – nyt noustiin kiertoradalle saakka
Tällainen oli Espanjan täydellinen auringonpimennys
Jutturuletti
Turistipallo nousi stratosfääriin
Kohta tulee suomalaista laajakaistaa avaruudesta – ICEYE ja Nokia yhteistyöhön

Avaruusuutisia: Mikä mättää Starship -laukaisuissa?

Avaruusuutisia: Mikä mättää Starship -laukaisuissa?

SpaceX teki viime viikolla (28.5.2025) jo yhdeksännen koelennon suurella Starship-raketillaan. Lento päättyi kahteen räjähdykseen. Myös kaksi edeltävää koelentoa on päättynyt huonosti. Sitä edeltävät lennot menivät hyvin, mutta mikä nyt oikein on vikana? 

Jari Mäkinen
06.06.2025

Onko syynä Elon Musk, joka on ollut viime aikoina kiireinen muissa asioissa kuin rakettien kehittämisessä? Musk kertoi viime viikolla myös tulevaisuudensuunnitelmista, ja ne ovat suuria. Paljon muutakin tapahtuu avaruuslentojen saralla: Nasalla on edessään kurjimusta, kiinalaiset kilpailevat SpaceX:n kanssa uudelleenkäytettävissä raketeissa, Japani epäonnistui laskeutumisessa Kuuhun ja Axiom Mission 4 valmistautuu lähtemään avaruuteen 10. kesäkuuta SpaceX:N Dragon-aluksella. Jari Mäkinen koittaa selittää videolla mitä kaikkea nyt tapahtuu.

Suosituimmat tänään

Tällainen oli Starshipin lento 14 – nyt noustiin kiertoradalle saakka
Tällainen oli Espanjan täydellinen auringonpimennys
Jutturuletti
Turistipallo nousi stratosfääriin
Kohta tulee suomalaista laajakaistaa avaruudesta – ICEYE ja Nokia yhteistyöhön

Sivutus

  • Sivu 1
  • Seuraava sivu ››
Tilaa aihepiirin Starship RSS-syöte

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved