Hyvää huomenta, Rosetta!

Maanantaina puolen päivän aikaan 807 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta pärähtää soimaan herätyskello. Silloin loppuu – toivottavasti – yli kaksi ja puoli vuotta jatkunut Rosetta-luotaimen uinuminen. On aika alkaa valmistautua komeetalle suuntautuvalle kotikäynnille.

Rosetta laukaistiin pitkälle matkalleen 2. maaliskuuta 2004. Lähtö viivästyi moneen otteeseen ja alkuperäinen kohde, komeetta 46P/Wirtanen vaihtui 67P/Churyumov-Gerasimenkoon. Se kiertää Aurinkoa radalla, jolla se palaa Aurinkokunnan sisäosiin noin 6,5 vuoden välein. Seuraavan kerran komeetta saapuu periheliin eli Aurinkoa lähinnä olevaan ratansa pisteeseen elokuussa 2015 – ja silloin sen seurana on eurooppalainen luotain.

Kesästä 2011 lähtien Rosetta on ollut syvässä unessa. Tuolloin sen 32 metrin pituiset aurinkopaneelit suunnattiin kohti Aurinkoa ja luotain saatettiin hitaaseen pyörimisliikkeeseen. Minuutin pyörähdysaika riitti pitämään sen vakaasti samassa asennossa Auringon suhteen. Ainoastaan tietokone ja lämmittimet jatkoivat toimintaansa.

Kun tietokoneen kello näyttää maanantaina aamupäivällä kymmentä UT-aikaa, käynnistyy tapahtumasarja, jonka tuloksena luotain on taas täysin valveilla. Ensin luotaimen asennonmäärityksessä käytettävät tähtikaukoputket alkavat lämmetä toimintakuntoon. Noin kuuden tunnin kuluttua hidas pyörimisliike pysähtyy ja luotain tarkistaa asentonsa tähtien suhteen.

Kun asento on selvillä, Rosetta kääntyy kohti Maata, kytkee radiolähettimensä päälle, suuntaa antenninsa ja ilmoittaa lennonjohdolle olevansa hereillä. Luotaimen etäisyys on niin suuri, että signaalin matka Maahan saakka kestää kolme varttia. Tieto luotaimen tilasta on odotettavissa illalla kello 19.30–20.30.

Luotaimen yleiskunnon tarkistuksen jälkeen aletaan käynnistellä sen tieteellistä laitteistoa, johon kuuluu kaikkiaan 11 instrumenttia. Tähän kriittiseen vaiheeseen on varattu aikaa useita kuukausia, sillä Rosetta on vielä noin yhdeksän miljoonan kilometrin etäisyydellä komeetasta. Toukokuussa tehdään radankorjaus, joka suuntaa sen täsmälleen kohti 67P/Churyumov-Gerasimenkon ydintä elokuussa.

 

Aiemmista komeettaluotaimista poiketen Rosetta ei tee pelkkää pikaista ohilentoa, vaan asettuu komeetan ydintä kiertävälle radalle, ja kulkee sen rinnalla perihelin tuolle puolen. Luotaimen on määrä toimia aina joulukuun 2015 loppuun saakka, jolloin komeetta on jo kovaa vauhtia etääntymässä Auringosta.

Sen lisäksi, että Rosetta asettuu komeettaa kiertävälle radalle, se lähettää ytimen pinnalle marraskuussa 2014 Philae-laskeutujan. Se ankkuroituu komeetan höttöiseen pintaan ja välittää – mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan – kymmenen mittalaitteen tuottamaa tietoa paikan päältä, kun Aurinkoa lähestyvän komeetan ydin syöksee yhä vinhemmin kaasua ja pölyä avaruuteen.

 

Rosettan mukana on myös suomalaista tekniikkaa, sillä Patria on rakentanut sen rungon ja Ilmatieteen laitos on osallistunut laskeutujan mittalaitteiden sekä tietokoneosien tekemiseen. Tarkempia tietoja Ilmatieteen laitoksen osuudesta löytyy IL:n sivuilta.

Komeettaluotaimen hidasta herättelyä voi seurata suorana nettilähetyksenä. Tarkemmat tiedot ja lähetyksen aikataulu löytyy ESAn Rosetta-sivuilta. Myös Tiedetuubi pysyttelee ajan tasalla Rosettan kuulumisista.

Kuvat ESA/AOES Medialab


Juttuja samasta aiheesta