dopamiini

Tutkimukseen osallistui 72 henkilöä, jotka jaettiin satunnaisotannalla kolmeen ryhmään. Vajaan kolmen vartin opiskelun jälkeen ensimmäinen ryhmä siirtyi saman tien kuntosalille, toinen ryhmä neljän tunnin kuluttua ja kolmas jätti kuntoilun kokonaan väliin.

Kuntoilijat polkivat pyörällä 35 minuutin ajan ja palasivat kaksi vuorokautta myöhemmin saman kuva-assosiaatiotehtävän pariin, jota olivat aiemmin harjoitelleet. Samalla heidän aivojensa toimintaa tarkkailtiin magneettikuvauksella.

Tulokset olivat yllättäviä. Neljä tuntia oppimisjakson jälkeen kuntoilleet pärjäsivät selvästi paremmin kuin kahden vertailuryhmän jäsenet. Vaikutus näkyi myös oppimisen ja muistamisen kannalta keskeisen hippokampuksen aktiivisuudessa.

"Tuloksemme viittaa siihen, että sopivasti ajoitettu fyysinen harjoittelu voi parantaa pitkäkestoista muistia", toteaa tutkimusta johtanut Guillén Fernández Donders-instituutista Hollannista.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvinnyt, miksi pienellä viiveellä tehty kuntoharjoittelu vaikuttaa muistiin. Aiemmin on kuitenkin todettu, että katekoliamiinit kuten dopamiini ja noradrenaliini edistävät muistijälkien muodostumista, ja kuntoharjoittelu lisää katekoliamiinien tuotantoa elimistössä.

Tutkimuksesta kerrottiin EurekAlert!-tiedesivustolla ja se on julkaistu Current Biology -tiedelehdessä.

Heti alkuun varoitus: kuten usein lääketieteellisessä tutkimuksessa, ei lääke ole vielä saatavilla ihmisille, mutta hedelmäkärpäsillä seuraavassa selitettävä kikka näyttää toimivan. 

Kuten ihmisillä, seksuaalinen vietti hiipuu yleensä iän myötä myös monilla muilla eläimillä. Taiwanissa olevan Kansallisen Chi Nan -yliopiston tutkija Tsai-Feng on tutkinut erityisesti Drosophila -hedelmäkärpäsiä, ja huomannut, että matalat lisäannokset dopamiinia (mm. ihmisen sisäistä kelloa säätelevä keskushermoston välittäjäaine) saa aikaan ihmeitä kärpäsissä.

Dopamiini on hormoni, jonka eritys hidastuu iän myötä, joten Tsai-Feng mietti mitä sen keinotekoinen lisääminen saisi aikaan.

Hänen (ja juuri aiheesta julkistetun tutkimuksen) mukaansa 40-vuotiaan miehen ja 10-vuorokautta vanhan hedelmäkärpäsen seksuaalinen aktiivisuus ovat samalla tasolla, ja hedelmäkärpästen tapauksessa aivojen dopamiinia käyttävissä neuroneissa dopamiinin pitoisuus oli kymmenen kertaa vähäisempi kuin nuoremmilla.

Kun pitoisuutta lisättiin keinotekoisesti, innostuivat hedelmäkärpäset parittelemaan huomattavasti pitempään ja innokkaammin.

Vaikka luonnollisesti miehen ja hedelmäkärpäsen aivoissa on suuria eroja (vaikka jotkut saattavat olla toista mieltä, tosin ei-tieteellisin perustein), voi havainnolla olla kiinnostavia mahdollisuuksia ihmisten seksuaalikäyttäytymisen hallintaan.

Ikääntyvillä ihmisillä seksuaalisuus yleensä vähenee, mutta ei ole harvinaista, että se myös lisääntyy jopa sairaalloisesti. Aivojen dopamiinipitoisuuden ja seksuaalivietin välisen yhteyden parempi ymmärtäminen auttaa kehittämään keinoja, joilla tasoa voidaan hallita paremmin. Kyseessä siis voisi olla libidon lisääminen – tai sen hillitseminen.

Dopamiinia käytetään jo nyt lääkkeenä esimerkiksi sydänsairauksissa ja myös Parkinsonin taudin hoidossa, mutta sillä voi olla muiden sivuvaikutusten (sydämentykytus, päänsärky...) lisäksi seksuaalisuutta lisäävä vaikutus. Taiwanilaistulos ei siten ole yllättävä, mutta sen avulla tähänkin saadaan toivottavasti ratkaisu.

Ja luonnollisesti lääkeyhtiöt ovat erittäin kiinnostuneita löytämään kilpailijoita sinisille pillereille; niillä tuotekehitysrahat saa varmasti kerättyä moninkertaisesti takaisin.

Aivojen, dopamiinin, hormonien ja seksuaalisuuden vyyhti on kuitenkin varsin suuri, joten konkreettisia tuotteita hedelmäkärpästen hässimistutkimuksesta saadaan vielä odottaa jonkin aikaa.

Tutkimus löytyy täältä: Journal reference Nature Communications, DOI: 10.1038/ncomms8490

Kuva: Flickr / Image Editor (CC-lisenssillä, muokattuna)