Mongolian aroilla laiduntava przewalskinhevonen on saanut kieltäkääntävän nimensä venäläiseltä kenraalilta Nikolai Prževalskilta, joka löysi ne 1880-luvun alussa Gobin autiomaan vuoristoseuduilta. Laji tunnetaan myös aasianvillihevosena ja mongolianvillihevosena.
Geneettisen tutkimuksen perusteella lajin kantamuotona on Kazakstanissa asustaneen botai-kansan noin 5 500 vuotta sitten kesyttämä hevonen. Jos tulos pitää paikkansa, maailmassa ei ole enää ainuttakaan villihevosta. Samalla on selvinnyt, että yleinen käsitys nykyisen kesyhevosen polveutumisesta botai-kansan hevosista on yhtä lailla väärä.
"Se oli iso yllätys", sanoo tutkimukseen osallistunut Sandra Olsen Kansasin yliopistosta. "Kun aloitimme kaivaukset botai-alueilla vuonna 1993, olin varma, että olimme löytäneet varhaisimmat kesyhevoset. Yritimme osoittaa käsityksen oikeaksi, mutta DNA-tutkimusten perusteella botai-kansan hevoset eivät olekaan nykyisen hevosen vaan przewalskinhevosen esivanhempia."
Kaikki nykyisin elävät "villihevoset" ovat siis villiintyneet ihmisen ammoin kesyttämistä hevosista. Tällaisia ovat myös Pohjois-Amerikan mustangit, jotka polveutuvat espanjalaisten aikoinaan uudelle mantereelle tuomista ratsuista.