Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
Hiivasta apua keinotekoiselle elämälle
Jari Mäkinen
27.03.2014

Hiivaa

Keinotekoinen elämä ei ole enää kaukana!

Tusina opiskelijaa onnistui ensimmäistä kertaa liittämään toisiinsa hiivan DNA:n palasia toimivaksi kromosomiksi. Kyseessä on suuri askel eteenpäin yrityksissä luoda elämää puhtaalta pöydältä laboratorio-olosuhteissa.

Opiskelijoiden kohteena oli tavallinen leipurihiiva Saccharomyces cerevisiae, mistä otettiin solujen perintötekijöitä ja niiden avulla suunniteltiin ja rakennettiin kokonaan uusi kromosomi.

Tätä aikaisemmin huimin temppu keinotekoisen elämän alalla oli ollut bakteerin genomin syntetisointi, eli keinotekoinen koostaminen. Jo klassikoksi muodostuneessa tutkimuksessa Craig Venter käytti sen tekemiseen 15 vuotta ja 40 miljoonaa dollaria.

Nyt opiskelijat onnistuivat monimutkaisemman hiivan syntetisoinnissa kahdessa vuodessa ja minimaalisella budejtilla – olihan suuri osa opiskelijatyötä.

Hiiva on bakteeria mutkikkaampi tapaus, koska se kuuluu eläinkunnassa aitotumaisten, eli eukaryootien joukkoon. Ne solusta tai soluista, joissa on tuma ja monenlaisia erikoistuneita soluelimiä. Siten ne ovat rakenteeltaan huomattavasti mutkikkaampia ja suurempia kuin esitumalliset bakteerit ja arkit.

Opiskelijahankkeessa kokoon palasista harsittu keinotekoinen hiivakromosomi on 272 871 emäsparia pitkä, eli se on "vain" 2,5 % koko noin 12 miljoonaa paria sisältävästä hiivan kromosomista.

"Tämä on varsin kunnioitusta herättävä osoitus aitotumallisen solun kromosomin uudelleen suunnittelusta, ei vain keinotekoisen DNA:n rakentamisesta", sanoo Farren Isaacs, Naturen haastattelema Yalen yliopiston geneetikko, joka ei ollut mukana tässä hankkeessa. "Voi selvästi nähdä, että tässä haetaan menetelmiä kokonaan uudelle ajalle biologiassa. Siinä perintötekijöitä voidaan suunnitella kokonaan uudelleen.

Tänään Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen tutkijaryhmä aikookin jatkaa nyt työtään ja rakentaa koko S. cerevisiaen genomin viiden vuoden kuluessa.

Geenin kasaaminen alkoi New Yorkin yliopistossa hiivan geenin kanssa työtä pitkään tehneen Jef Boeken hankkeena. Hän halusi tehdä genomin siten, että siihen voitaisiin tehdä olennaisia muutoksia – ei vain leikata palasiksi ja koota uudelleen samassa järjestyksessä. Boeken tarkoituksena oli karsia DNA:sta pois joitain perintötekijöitä, jotta niiden tärkeys ja toiminta voitaisiin saada selville.

"En epäillyt lainkaan, etteikö geenin kokoaminen palasista onnistuisi", toteaa Boeke, ja jatkaa: "Olennaisempaa olikin se, että teemme jotain uutta. Voimme esimerkiksi laittaa jotain uutta mukaan genomiin".

 

Samasta aiheesta

Melliferopolis Fest - urbaaneja uurastajia
Tieteentekijöiden kuka kukin on - retrohenkinen taistelupeli
Villisikoja Suomessa jo kivikaudella
Hyytiälän metsähöyryt kiinnostavat
Fysiikan ja kemian Nobel-palkinnot 2014

Suosituimmat tänään

La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Sateenkaaren seitsemän väriä
Jutturuletti
Tässä on koronavirus, joka tulee pian taas kiusaksemme
Kuinka ensimmäinen avaruuskoira Laika kuolikaan?

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved