Huomenna hän lähtee: avaruusviikingin tiukka teknolento alkaa

Robottien ohjaamista virtuaalilasit päässä

Andreasin IRISS-nimen saaneella lennolla on mukana yli 20 erilaista tieteellistä ja teknistä koetta sekä testiä.

Näistä kenties kiinnostavin on robottien sekä laitteiden kauko-ohjausta avaruudesta. Kun aikanaan avaruuslentäjät tutkivat esimerkiksi asteroidia tai ovat Marsin pinnalla, he tulevat käyttämään runsaasti robotteja niin tekemään työtä kanssaan kuin myös suorittamaan tehtäviä niin autonomisesti kuin kauko-ohjattuinakin.

Andreas ohjaakin pienen auton kokoista, kameroilla ja kahdella käsivarrella varustettua Eurobot-robottia, joka sijaitsee ESAn teknisessä keskuksessa ESTECissä.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Maan päällä olevaa kookasta robottia ohjataan avaruusasemalta. Tätä ennen vain NASAn astronautti Sunita Williams on käyttänyt pientä Legoista tehtyä kulkijaa avaruusasemalta vuonna 2012.

Eurobot on tosin ollut jo aikaisemmin yhteydessä avaruusasemalle, sillä viime vuonna Alexander Gerst lähetti sille asemalta käskyjä ja otti vastaan robotin kuvia sekä telemetriaa.

Nyt robotilla tehdään monimutkaisempia toimia, kuten avataan laskeutujan mallikappaleessa oleva aurinkopaneeli. Lisäksi kokeeseen kuuluu toisen, pienemmän kulkijan ohjaaminen. Sen tarkoituksena on sijoittaa kamera sopivaan paikkaan, jotta työskentely Eurobotin kanssa käy helpommin.

Osana koetta on myös tuntoaistin käyttö. Haptics-2 -nimisessä kokeessa avaruusasemalla olevalla tuntokäyttöliittymällä käytetään toista vastaavaa Maan päällä, jolloin Andreas pystyy tuntemaan miltä esimerkiksi kappaleen koskettaminen tuntuu ja kuinka kappaleen pinta antaa periksi. 

Interact -nimisessä kokeessa käytetään tätä tuntoaistia ja yritetään laittaa palikka sopivaan reikään – temppu, mikä normaalisti on helppo pikkulapsellekin, mutta avaruudesta etäkäytöllä tehtynä ei ole mitenkään yksinkertainen.

Andreas testaa myös älylaseja sekä reaaliaikaista, interaktiivista yhteyttä lennonjohtoon, jolloin hän saa paitsi puheena ohjeita ja tietoja, niin myös esimerkiksi kuvia heijastettuna suoraan laseihin. 

Lääketieteen puolella kiinnostavin koe on tiukka, ihonmyötäinen puku, joka toimii vähän kuin lentosukat: se puristaa käyttäjänsä kehoa ennen kaikkea pituussuunnassa. Syynä tähän on se, että painottomuudessa ihminen pitenee useilla senttimetreillä, jopa 7 cm, koska muun muassa selkäydin pitenee kun painovoima ei enää purista sitä kasaan. Tämä saattaa saada aikaan kipuja ja voi tehdä paluun Maahan hankalaksi.

Tarkoituksena on nyt tutkia voisiko tällä asulla auttaa tilannetta sopeuttamalla kehoa takaisin maanpäälliseen mittaansa ennen paluuta takaisin Maahan.

Andreas käyttää myös asemalla kuntoillessaan (kuten kaikki astronautit tekevät painottomuuden haitallisia vaikutuksia estääkseen) laitteistoa, joka mittaa ja rekisteröi hänen lihastensa käyttäytymistä.

Astronautit menettävät painottomuudessa lihasvoimaansa, ja tällä laitteella voidaan nyt tarkkailla miten tämä tapahtuu.

Lisäksi Andreas tekee lentonsa aikana muun muassa aivojen toimintaan liittyviä lääketieteellisiä kokeita, syö myslipatukan kaltaista, periaatteessa pitkillä avaruuslennoilla kasvatettavan kaltaista ruokaa, tutkii mikrobeja, jotka auttavat vähentämään biologisen jätteen määrää avaruuslennoilla, sekä testaa uudenlaista veden suodatuslaitteistoa.

Hän myös katselee maapalloa, paitsi todennäköisesti ihan huvikseen, niin myös tieteellisin silmin: hänen tarkoituksenaan on havaita ukkosmyrskyjen aikaan esiintyviä harvinaisia ylöspäin iskeviä salamoita.

Mukana paljon tanskalaista tunnelmaa

Ei ole mikään ihme, että Tanskassa Andreasin lentoon suhtaudutaan hyvin innostuneesti. Onhan kyseessä ensimmäinen tanskalainen avaruudessa.

Siksipä mukana on luonnollisesti Legoja ja tanskalaista ruokaa, muun muassa avaruuspalloiksi kutsuttuja suklaaherkkuja. 

Asemalla on jo nyt häntä odottamassa myös tanskalaisopiskelijoiden tekemä AAUSAT5 -pikkusatelliitti, joka on tarkoitus lähettää avaruuteen lennon aikana. Tosin voi olla, että sitä ei ennätetä tehdä, jolloin lähetys jää jonkun muun tehtäväksi, mutta satelliitin tekeminen on osa Andreasin lennon opetuksellista puolta.

Satelliitti on tehty Aalborgin yliopistossa, missä on rakennettu useampikin samankaltainen cubesat-luokan satelliitti.

Andreasin mukana avaruuteen lentävät myös tanskalaiskirjailija Søren Kierkegaardin alkuperäiskäsikirjoitus vuonna 1848 julkaistuun kirjaan Lilien paa Marken og Fuglen under Himlen (Kedon kukka ja taivaan lintu, suomentanut Heikki Linnove vuonna 1915).

Kaikki valmista lähtöön

Kuten koko lähtövalmisteluaika Baikonurissa, on myös viimeinen vuorokausi ennen lähtöä täynnä perinteitä.

Aluksi eilen illalla miehistö katsoi neuvostolänkkärin nimeltä ”Autiomaan vaalea Aurinko”, koska Gagarin teki aikanaan niin, ja tänään tiistaina oli vuorossa Venäjän valtion komission antama virallinen lupa raketin laukaisuun.

Päivän kuluessa avaruuslentäjät tapaavat vielä perheenjäseniään ja heille tehdään viimeiset lääkärintarkastukset. Andreas tekee vielä testejä lääketieteellisillä koelaitteilla, joilla häntä tarkkaillaan koko lennon (ja myös sitä edeltävän ja seuraavan) ajan.

Levon jälkeen tänään illalla Suomen aikaa kolmikko lähtee Kosmonauttihotellista Baikonurin kosmodromiin, missä he pukeutuvat avaruuspukuihinsa, puvut testataan, he ilmoittautuvat valtionkomitealle ja aloittavat matkansa bussilla kohti laukaisualustaa.