meganeura

Periaatteessa kyllä, sillä sudenkorennot kuuluvat nykyisistä hyönteislahkoista kaikkein vanhimpiin. Nykykorennot antavat kuitenkin vain kalpean aavistuksen satojen miljoonien vuosien takaisista sukulaisistaan. Esimerkiksi kivihiilikauden lopulla eläneeseen Meganeura-sukuun kuului lentäviä monstereita, joiden siipien kärkiväli oli 70–90 senttimetriä. Jättimäisen koon selitys on vielä arvoitus, mutta muinoin vallinnut korkeampi happipitoisuus oli ainakin yksi mahdollinen tekijä. Tutkijat ovat kasvattaneet jopa 15 prosenttia normaalia kookkaampia sudenkorentoja olosuhteissa, jotka vastaavat 300 miljoonaa vuotta sitten vallinneita. Silloin hapen määrä oli noin 50 prosenttia nykyistä suurempi. Samoihin aikoihin maapallolla eli muitakin jättiläisiä, kuten liki metrisiä skorpioneja ja yli kaksimetrisiä tuhatjalkaisia. Kuvassa on ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata), joka on Suomen yleisimpiä ja laajimmalle levinneitä sudenkorentolajeja. Sen siipien kärkiväli on noin 75 millimetriä.