Kuva viikonvaihteeksi: Komeetta Lovejoy

Pe, 02/27/2015 - 12:55 By Markus Hotakainen

Alkuvuodesta taivasta on koristanut komeetta C/2014 Q2 eli Lovejoy. Kirkkaimmillaan se erottui jopa paljain silmin ja edelleen se löytyy kiikarilla Perseuksen ja Kassiopeian tähdistöjen rajamailta.

27. joulukuuta 2014 komeetta osui sattumalta maailman tehokkaimman digikameran kuvakenttään. Tuolloin Lovejoy oli yli 80 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta ja sen ydintä ympäröivällä komalla oli läpimittaa noin 650 000 kilometriä, melkein kaksi kertaa Maan ja Kuun välinen etäisyys. Komeetan ytimen arvellaan kuitenkin olevan kooltaan vain muutaman kilometrin luokkaa.

Palasista koostuva kuva on otettu "Pimeän energian kameralla", joka on nelimetrisessä Blanco-teleskoopissa Cerro Tololon observatoriossa Andien vuoristossa. Instrumentti rakentuu kaikkiaan 62 ccd-kennosta, jotka muodostavat yhteensä peräti 570 megapikselin kameran. Sen kuvakenttä on halkaisijaltaan noin kaksi astetta eli neljä kertaa Kuun näennäistä läpimittaa suurempi.

Kameralla otettujen kuvien avulla tutkitaan varsinaisesti kaukaisia galakseja ja niiden muodostamia joukkoja sekä galakseissa räjähtäviä supernovia. Tavoitteena on saada entistä tarkempaa tietoa maailmankaikkeuden kiihtyvästä laajenemisesta, jonka aiheuttajaksi on teoretisoitu toistaiseksi tuntematonta pimeää energiaa. Dark Energy Survey -kartoituksesta löytyy lisätietoa projektin kotisivuilta.

Kuvat: Fermilab / Marty Murphy / Nikolay Kuropatkin / Huan Lin / Brian Yanny

Aamuin illoin Lovejoy

Pe, 12/06/2013 - 19:43 By Markus Hotakainen

Ei, kyseessä ei ole kammottavalla 80-luvulla alkanut brittisarja, jossa sankarihahmona oli Ian McShanen esittämä kikkarakutrinen antiikkikauppias. Taivaalla on näkyvissä samanniminen komeetta, joka marraskuun puolella jäi kovia kokeneen ja pettymykseksi osoittautuneen ISONin varjoon.

Lovejoy eli luettelotunnukseltaan C/2013 R1 on saanut nimensä Terry Lovejoylta, australialaiselta tähtiharrastajalta, joka löysi sen 7. syyskuuta tänä vuonna. Komeetta kirkastui paljain silmin näkyväksi jo marraskuun alussa, mutta siitä ei odotettu varsinaista spektaakkelia. Ja siinä suhteessa Lovejoy on täyttänyt odotukset: tosin se on näkynyt selvästi ISONia paremmin.

Lovejoy oli lähimpänä Maata 19. marraskuuta, jolloin se kulki ohitsemme runsaan 60 miljoonan kilometrin päästä. Ratansa perihelissä eli lähimpänä Aurinkoa olevassa pisteessä komeetta on juuri joulun alla, 22. joulukuuta. Lovejoyn ja Auringon välinen etäisyys on pienimmilläänkin yli 120 miljoonaa kilometriä, joten Auringon kuumuus ei riitä hajottamaan komeettaa.

 

 

Lovejoy kulkee tällä hetkellä Pohjan kruunun tähdistön poikki, mutta ensi viikolla se siirtyy Herkuleen puolelle. Suomalaisten kannalta komeetta on erinomaisen edullisella suunnalla, sillä se on vielä tovin sirkumpolaarinen eli pysyttelee läpi yön horisontin yläpuolella.

Suoraan pohjoisessa Lovejoy on iltayhdentoista aikoihin ja se alkaa laskea Etelä-Suomen horisontin alapuolelle reilun viikon kuluttua. Mitä pohjoisemmas mennään, sitä pidempään se välttelee katoamista taivaanrannan taakse, pohjoisimmassa Lapissa aina ensi vuoden alkupäiviin saakka. 

Lovejoyn kirkkaus on tällä hetkellä vähän yli neljä magnitudia, joten pimeällä, täysin valosaasteettomalla taivaalla se voi erottua jopa paljain silmin – kunhan tietää tarkan paikan. Komeetan etsimiseen kannattaa kuitenkin käyttää oheisen kartan lisäksi kiikaria, jolla se löytyy helpommin ja myös näkyy paremmin.

Komeetanmetsästykseen voi ryhtyä sekä illansuussa heti pimeän laskeuduttua, jolloin Lovejoy on korkealla lännessä, että aamulla taivaan alkaessa vaaleta. Yön mittaan se on kiertynyt itäiselle puolelle taivasta: karttapiirros vastaa tähdistöjen asentojen puolesta aamuista tilannetta.

Valokuvassa Lovejoy on kaupungin valojen värjäämällä Lontoon taivaalla 6. joulukuuta viiden maissa aamuyöllä. Kuva ei ole kummoinen, kun valosaasteen määrä on mikä on, mutta 10x23-kiikarilla komeetta löytyi helposti ja pyrstöäkin erottui noin puolen asteen pituudelta.

Kun Lovejoy on kiepsahtanut Auringon ympäri, se lähtee pitkälle paluumatkalleen kohti Aurinkokunnan ulko-osia. Se on jaksollinen komeetta eli palaa uudelleen Auringon läheisyyteen, mutta vasta 8200-luvun loppupuolella.