Tieteen teko ei ole pelkkää autuutta: ALMA lakossa

Työntekijä ALMA-teleskoopeilla
Työntekijä ALMA-teleskoopeilla

Tähtitieteilijät esitetään julkisuudessa yleensä intohimoisesti työhönsä suhtautuvina henkilöinä, jotka intoa puhisten kipuavat vuorien huipuilla sijaitseviin observatorioihinsa ja tekevät havaintojaan öisin. Tähtitieteilijät ovat kuitenkin suurilla obervatorioilla pieni vähemmistö, eikä - totuuden nimissä - aivan kaikki heistäkään jaksa olla innostuneita työstään aivan jatkuvasti.

Chilen autiomaassa sijaitsevalla ALMA-observatoriolla tilanne on nyt jopa niin hankala, että sen työntekijät ovat menneet lakkoon. 22. elokuuta tämän maailman moderneimman ja suurimman radiotähtitieteellisen havaintolaitoksen 200 työntekijää menivät lakkoon tukeakseen vaatimustaan noin 15% paremmasta palkasta, koska heidän mielestään olosuhteet observatoriolla ovat vaikeat.

Olosuhteet, jotka havantojen kannalta ovat erinomaiset, ovat todellakin ihmisille vaikeat: ALMA sijaitsee viiden kilometrin korkeudessa Atacaman hyvin kuivassa autiomaassa, missä monet tarvitsevat työskennellessään lisähappea, ilma on aina kylmää ja kuivuuden vuoksi iho alkaa hilseillä ikävästi jopa lyhyellä käynnillä havaintopaikalla. Chajnantorin tasanko sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä San Pedro de Atacaman pienestä kaupungista ja se puolestaan on noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Atacaman alueen pääkaupungista, Antofagastasta. Paikka on valittu observatoriolle juuri siksi, että se on kaukana radiosaasteesta sekä kuiva, kylmä ja korkea paikka juuri oikea teleskoopeille: vesihöyry kun haittaa ALMAn käyttämien lyhyiden radiotaajuuksien kulkua ilmakehässä. ALMA toimii millimetri- ja alimillimetrialueella, mistä sen nimikin tulee (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array).

Antennit, joita lopulta tulee olemaan 66 kappaletta, sijaitsevat korkealla, mutta niitä ohjataan ja niiden huolto sekä nyt rakennusvaiheessa niiden loppukokoonpano tehdään 2900 metrin korkeudessa olevassa rakennuksessa. Vaikka toimistotiloissa on ilmankostuttimet ja lämmitys, työskentelevät monet teknikot ulkona.

ALMA-observatoriota hallinnoiva kansainvälinen organisaatio Associated Universities Incorporated ei ole toistaiseksi suostunut palkankorotuksiin, ja työntekijöitä edustava ALMA union on puolestaan uhannut lakon kestävän niin kauan, kunnes vaatimuksiin suostutaan. 15% palkankorotuksen lisäksi vaatimuksena on lisäkorvauksia Chajnantorin tasangolla ulkoilmassa tehtävästä työstä.

Tällä hetkellä maaliskuussa tutkimustoimintansa aloittanut observatorio on lähes pysähdyksissä. Siellä ei tehdä uusia havaintoja, eikä uusien antennien asentaminen etene. Sen sijaan joitain automaattisia havaintoja voidaan edelleen tehdä, minkä lisäksi antennien ylläpito jatkuu minimimiehityksellä.

Toistaiseksi lakko ei ole vielä olennaisesti vaikuttanut havainto-ohjelmaan, koska sen suunnittelussa otetaan huomioon erilaisia – yleensä teknisiä ja luonnollisia – syitä, jotka estävät havaitsemisen ajoittain.

Todennäköisesti sopimukseen päästään lähiaikoina, sillä kunhan observatorio on valmis, on paikalla olennaisesti vähemmän henkilökuntaa, joille voitaneen maksaa enemmän. Lisäksi on todennäköistä, että etenkin paikallisille työntekijöille maksettavat palkat ovat olleet alun perin varsin pieniä; kehittyvissä maissa sijaitsevat observatoriot ovat maksaneet paikalliselle henkilökunnalleen hieman paikallista korkeampaa palkkaa, mutta olennaisesti vähemmän, mitä esimerkiksi eurooppalaisille työntekijöille olisi maksettu vastaavista töistä. Toisaalta eurooppalaisen tason mukaiset palkat häiritsisivät suuresti paikallista palkkatasapainoa, joten myös ALMAn johto joutuu sompaamaan eri intressien välissä.

Kuvat: ALMA (ESO / NAOJ / NRAO)

ALMA vihittiin

Maaliskuun 13. päivänä vihittiin virallisesti käyttöön ALMA eli Atacama Large Millimeter/submillimeter Array. Se on millimetri- ja alimillimetrialueilla eli 0,32–3,6 millimetrin aallonpituuksilla toimiva radio-observatorio – oikeastaan valtava teleskooppi, joka koostuu kymmenistä yksittäisistä antenneista.

ALMA sijaitsee Chajnantorin ylängöllä Atacaman autiomaassa, noin 50 kilometrin päässä San Pedro de Atacamasta. Se on noin viiden kilometrin korkeudessa eli melkein 2,5 kilometriä korkeammalla kuin Cerro Paranal -vuorella sijaitseva ESOn VLT-teleskooppi.

Alue on maailman kuivimpia ja kilometrien korkeudessa suurin osa vähäisestäkin ilmankosteudesta jää havaintopaikan alapuolelle. Se on tärkeä seikka millimetrialueen havainnoissa, sillä vesihöyry imee tehokkaasti lyhyitä radioaallonpituuksia.

ALMA on maailman laajamittaisin tähtitieteellinen hanke. 16 kilometrin läpimittaisella alueella on 66 radioteleskooppia, joista yli 50 on jo toiminnassa; ensimmäiset havainnot tehtiin syyskuussa 2011. ALMA on paitsi suuri, myös hyvin kansainvälinen projekti. Siinä ovat ESOn jäsenmaiden lisäksi mukana Chile, Yhdysvallat, Kanada, Taiwan ja Japani.

ALMAn viisikymmentä 12-metristä antennia muodostaa interferometrian keinoin yhden ainoan “teleskoopin”, jonka toimintaa tukee neljän 12-metrisen ja kahdentoista seitsenmetrisen antennin järjestelmä. Antenneja voidaan siirrellä siten, että laitimmaisten antennien välimatka vaihtelee 150 metristä 16 kilometriin. Sillä päästään radioaallonpituuksilla jopa kymmenkertaiseen tarkkuuteen Hubble-avaruusteleskooppiin verrattuna.

ALMAlla voidaan tutkia niin tähtienvälisiä molekyylipilviä, tähtien syntyä, galaksien pölyä kuin kosmista taustasäteilyäkin – eli kaikenlaista kylmänviileää, mitä maailmankaikkeudesta löytyy. Teleskooppien keräämää havaintoaineistoa käsittelee maailman korkeimmalla toimiva supertietokone, jossa on laskentatehoa saman verran kuin kolmessa miljoonassa läppärissä.

PDF-muotoinen kuvakirja ALMAn rakentumisesta löytyy täältä: http://www.eso.org/public/products/books/alma-photobook