Ihmisen geenikartasta löytyi yllätys

To, 05/04/2017 - 23:59 By Toimitus

Ruotsalais-suomalainen tutkimus osoittaa, että ihmisen solujen DNA:ssa esiintyvä ’viides kirjain’ muuttaa geneettisen koodin lukua. Science-tiedelehdessä julkaistut tulokset auttavat ymmärtämään, miten DNA ohjaa geenien ilmentymistä yksilönkehityksen aikana ja tautien synnyssä.

Melkeinpä kaikki tietävät genomimme kirjainleikin: perintötekijöidemme koodi koostuu kirjaimista A, C, G ja T, joiden järjestys on tunnettu vuodesta 2000 lähtien.

Itse asiassa geenikielessä on viideskin kirjain, sillä CG-kirjainyhdistelmien C:t voidaan muokata soluissa niin sanotulla metylaatiolla ja näin tuottaa genomin ’viides kirjain’.

Ihmiskeho koostuu useista erityyppisistä soluista, joissa kaikissa on sama genomin kirjainten järjestys. Genomin CG-kirjainyhdistelmien metylaatio kuitenkin vaihtelee eri kudoksissa esiintyvien solujen välillä. Tällä metylaatiolla voi olla suuri vaikutus geenien ilmentymiseen solussa ja siten solun ominaisuuksiin etenkin, jos metylaatio esiintyy kontrollialueiden’DNA-sanoissa’, joihin traskriptiotekijöiksi kutsutut säätelyproteiinit sitoutuvat.

Kirjainten järjestyksen ymmärtäminen on edellytys genomitiedon hyödyntämiseen lääketieteessä; geenien kirjainjonot tunnetaan, mutta kontrollialueiden, jotka sisältävät ohjeet siitä, milloin ja missä geeniä ilmennetään, tuntemus on vähäistä.

Professori Jussi Taipaleen (Helsingin yliopisto ja Karoliininen Instituutti) johdolla tutkijat ovat aikaisemmin tunnistaneet useimmat DNA-sanat, joihin yksittäin ja pareittain esiintyvät transkriptiotekijät sitoutuvat.

CG-kirjainyhdistelmän metylaation vaikutusta DNA-sanojen lukemiseen ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu systemaattisesti. Niinpä Taipaleen ryhmä kartoitti systemaattisesti transkriptiotekijöiden sitoutumista DNA-sanoihin, joiden CG-kirjainyhdistelmät olivat joko metyloituja tai ei-metyloituja.

Kartoitus paljastaa, että monien transkriptiotekijöiden sitoutuminen DNA-sanoihin muuttuu CG-kirjainyhdistelmien metylaation myötä. Toisin kuin aiemmin tiedettiin, DNA-sanoja, joiden CG-kirjainyhdistelmät ovat metyloituja, lukevat erityisesti sikiöaikana ja elimien kehityksen aikana ilmenevät transkriptiotekijät, sekä muutamat eturauhas- ja paksusuolisyövässä tärkeät transkriptiotekijät.

Helsingin yliopistossa toimivan Suomen Akatemian Syöpägenetiikan huippuyksikön tutkijat osallistuivat tutkimukseen keskeisesti tuottamalla tietoa syöpäsolujen genomin CG-kirjainyhdistelmien metylaatiosta ja tutkimalla transkriptiotekijöiden tunnistamien DNA-sanojen esiintymistä ihmisen ja muiden lajien genomeissa.

Tämän tutkimuksen tuloksilla on suuri merkitys yksilönkehityksen, syöpäkasvainten kehityksen ja tautien synnyn ymmärtämisessä.

Viite: Yimeng Yin, Ekaterina Morgunova, Arttu Jolma, Eevi Kaasinen, Biswajyoti Sahu, Syed Khund-Sayeed, Pratyush K. Das, Teemu Kivioja, Kashyap Dave, Fan Zhong, Kazuhiro R. Nitta, Minna Taipale, Alexander Popov, Paul Adrian Ginno, Silvia Domcke, Jian Yan, Dirk Schübeler, Charles Vinson, and Jussi Taipale: Impact of cytosine methylation on DNA binding specificities of human transcription factors. Science 5 May, 2017

Juttu on käytännössä suoraan Helsingin yliopiston tiedote.

Kardiokompassi hälyttää sydäntautiriskistä

To, 05/08/2014 - 23:07 By Anonyymi (ei varmistettu)

Moni korkean sydäntautiriskin henkilö jää huomaamatta nykyisillä mittareilla. Perinteinen seulonta tunnistaa vain 45 prosenttia korkean sairastumisriskin omaavista henkilöistä.

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n vanhempi tutkija Elisabeth Widén kertoo genomitiedon nousevan tärkeään rooliin jokaisen ihmisen riskinarvion tarkentamisessa.

"Uudet tunnistetut riskiin liittyvät geenimerkit auttavat tarkentamaan henkilöiden riskinarviota merkittävästi", Widén sanoo.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä puolet on hänen mukaansa klassisia elintapoihin liittyviä ja puolet perustuu perinnöllisyyteen.

"Suomessa sairastuu vuosittain sydän- ja verisuonitauteihin noin 25 tuhatta henkilöä. Noin tuhat heistä voisi ennaltaehkäistä omaa sairauttaan geenitiedon avulla."

Seuraava kysymys on, miten potilaista kerätty genomitieto saadaan lääkäreiden käyttöön kliinisen päätöksenteon tueksi ja jokaisen suomalaisen hyvinvoinnin edistämään.

FIMM on juuri käynnistänyt Kardiokompassi-nimisen hankkeen tätä varten. Pilottiprojektissa on tavoitteena koota 200 ihmisen geenitieto, sisältäen 47 riskigeenimerkkiä, yhteen web-palveluun. Lisäksi sinne kootaan henkilöiden terveystietoa.

Kardiokompassin tavoitteena on auttaa henkilöitä tulkitsemaan ja paremmin ymmärtämään henkilökohtaisia riskitekijöitään ja saada etenkin korkean riskin henkilöt huolehtimaan paremmin terveydestään. Kardiokompassin kautta jokainen voi myös saada tarvittaessa konsultaatiota geneetikolta tai kardiologilta.

Kaikki terveys- ja geenitiedot on myös mahdollista siirtää uudelle Taltioni-terveystilille, johon kansalaiset voivat koota omia terveystietojaan.

Geenitieto on kuitenkin vain yksi mittari muiden joukossa. Kautta aikain tunnetuin lienee vaaka ja toiseksi tunnetuin on peili. Nämä tutut mittarit kertovat nopeasti kaikkien tuntemasta terveysriskistä eli liikapainosta.

Jos nämä selkeät ylipainon mittaritkaan eivät saa kansalaisia muuttamaan elintapojaan, niin miten käy geenitiedon?

Kuva: FIMM