tvärminne

Helsingin yliopisto on päättänyt hankkia uuden tutkimusaluksen Hangossa sijaitsevalle Tvärminnen eläintieteelliselle tutkimusasemalle. Nykyinen tutkimusvene Saduria ei enää täytä nykyaikaisia vaatimuksia.

Uusi alus on 16 metriä pitkä katamaraani, joka soveltuu rannikonläheiseen tutkimukseen. Katamaraani varustetaan tarkoituksenmukaisilla nostimilla ja vinsseillä ja nykyaikaisella näytteenottovälineistöllä. Lisäksi aluksella on tilaa enintään 30 hengen kurssi- ja tutkimusryhmille.

Uusi alus otetaan näillä näkymin käyttöön ennen vuoden 2017 loppua Suomen 100-vuotisjuhlan yhteydessä.

Alus tulee merkittävästi parantamaan Tvärminnen mahdollisuuksia harjoittaa korkealaatuista ja nykyaikaista merentutkimusta rannikonläheisessä ympäristössä. Uusi alus kasvattaa myös Suomen kapasiteettia rannikonläheisessä Itämeritutkimuksessa ja merentutkimuksessa kansanvälisellä huipputasolla.

Suuren avun aluksen hankkimiseen antoi vuorineuvos Stig Gustavson, joka ohjasi 70-vuotissyntymäpäivätervehdyksensä, yhteensä 800 000 euroa, Helsingin yliopistolle. Itämeri-tutkimus on tunnetusti Gustavsonille läheinen asia, joten alus on luonteva sijoitus lahjoitukselle.

Kaikkiaan uusi alus maksaa noin 1,7 miljoonaa euroa.

Kuva: Alf Norkko
Juttu perustuu Helsingin yliopiston tiedotteeseen.

Tagit

tvärminne

merentutkimus

Itämeri

helsingin yliopisto

suomalainen tutkimus

Koulutushanke haluaa saada nuoret ymmärtämään meren ja merentutkimuksen arvon. Idea luentokiertueeseen syntyi meloessa Tongan saarilla.

Ajatus kouluille suunnatusta Itämeri-luentokiertueesta sai alkunsa kaukana kotoa, kun tutkimusmatkailija Patrik ”Pata” Degerman ja Helsingin yliopiston Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkko olivat melomassa Tongan Ha’apai-saariryhmällä.

"Istuimme autiolla saarella ja puhuimme merestä ja siitä, miten ihmisen jalanjälkiä löytyy nykyisin jopa planeettamme autioimmilta saarilta", Norkko kertoo. "Kun astuu maihin paratiisisaarella, löytää rannalta muovipulloja ja rantasandaaleja".

Miehet päättelivät, että muutos on mahdollista vain nuorten kautta.

Syntyi idea Havsforskarna (Merentutkijat) -koulutushankkeesta, jossa pyriytään herättämään nuorten mielenkiinto merentutkimukseen ja sitoutuminen mereen liittyviin kysymyksiin. Tvärminnen eläintieteellisen aseman koordinoima luentokiertue on vieraillut tänä keväänä 11 ruotsinkielisessä lukiossa.

Voittajat Tvärminneen

Pata Degerman kutsuu itseään nyky-Suomen ainoaksi tutkimusmatkailijaksi – eikä syyttä: hän on kiipeillyt kaikilla mantereilla ja vieraillut kuudella alueella, jossa ihminen ei ole aiemmin käynyt. Kaiken takana on vahva motivaatio.

Koulutushankkeessa Degermanin rooli liittyy tunnetason sitouttamiseen, kun taas Norkko vastaa tiedollisesta puolesta. Yhdistelmä toimii hyvin kouluissa, ja opiskelijat ovat antaneet myönteistä palautetta. Monet ovat ottaneet yhteyttä varmistuakseen, että pääsevät osallistumaan.

Norkko kertoo, että hankkeen seuraava vaihe on jo alkanut: hankkeeseen liittyvässä kilpailussa opiskelijat tekevät videofilmejä aiheesta ”Miksi Itämeri on tärkeä minulle?”.

"Voittajat pääsevät Tvärminneen neljäksi päiväksi tänä syksynä. He saavat veneillä, ottaa näytteitä, halutessaan sukeltaa, analysoida tulokset ja keskustella aseman tutkijoiden kanssa", sanoo Norkko.

Hanke on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka rahoittajana toimii Svenska kulturfonden. Tarkoituksena on vahvistaa Tvärminnen roolia Itämeren ekologiaa koskevan tutkimuksen ja koulutuksen johtavana osaamiskeskuksena. Kulturfondenin projektin ansiosta on lisäksi perustettu kaksi määräaikaista tutkijan tehtävää koulutushankkeen ulkopuolella.

Merentutkimus on yhteistyötä

Hanke kannustaa nuoria miettimään, mitä he voivat tehdä Itämeren puolesta, Norkko selittää. On tärkeää osoittaa, miten jännittävää tutkimus on. Alf Norkko haluaa näyttää, miten kiinnostavaa luonnontiede on ja miten tärkeää on yhteistyö biologien, kemistien, fyysikoiden, taloustieteilijöiden ja historioitsijoiden välillä. Nykyinen merentutkimus on paljon muutakin kuin meribiologiaa.

"Meriekosysteemi on monitahoinen, ja esimerkiksi ympäristöongelmien ratkaisemisen edellyttää laajaa yhteistyötä", Norkko jatkaa. "Korostamme meriekosysteemiä koskevan perustutkimuksen roolia, sillä konkreettiset toimenpiteet perustuvat juuri siihen".

Teksti on käytännössä kokonaan Helsingin yliopiston tiedotteesta, jonka on kirjoittanut Karin Hannukainen. Kuva on Havforskarnan Facebook-sivulta.