innovaatio

Kyseessä on uusi keskus, mutta sen valmistumisen myötä vuonna 2020 nyt Wärtsilän Vaasan keskustassa olevat toiminnot ja työntekijät sekä logistiikka ja huollon verstastoiminnot Runsorista siirtyvät Vaskiluotoon.

Wärtsilä kertoo tiedotteessaan investoivansa hankkeeseen 83 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan keskuksen moderniin testaus- ja tuotantoteknologiaan. Smart Technology Hubiin liittyvä kokonaisinvestointi tulee olemaan jopa 200 miljoonaa euroa, joka koostuu toimisto- ja tehdasrakennuksista, logistiikasta sekä infrastruktuurista.

“Jatkuva uudistuminen on Wärtsilän DNA:ssa”, toteaa Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola tiedotteessa.

“Tohmajärven Värtsilän kylään 1834 sahaksi perustettu yritys on nyt kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Vaasan Smart Technology Hub on meille jälleen sukupolviloikka, joka nostaa Wärtsilän osaamisen uudelle tasolle.”

Jostain syystä alkuvuodesta twiittaajina on ollut erityisen paljon Paavoja! Tällä viikolla siis vuorossa on jälleen yksi Paavo, Paavo Ritala, eli @paavoritala. Hän on aivan erityinen siksi, että hän on ensimmäinen Suorana labrasta -twiittaaja Lappeenrannasta.

Hän toimii strategian ja innovaatioiden professorina LUT School of Business and Managementissa.

"Työnkuvani on varsin monipuolinen, ja sisältää kaikkia kolmea yliopiston perustehtävää: tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta", kertoo Paavo. 

"Näistä eniten on painottunut minulla tutkimus, johon suurin osa ajastani kuluu. Viime syksyn vietin Stanfordin yliopistossa (Skandinaavisten organisaatiotutkijoiden verkoston SCANCOR:in kautta) tutkijavaihdossa, jolloin keskityin erityisen intensiivisesti uusiin tutkimusideoihin."

Väitöskirjansa hän teki vuonna 2010 kilpailevien yritysten välisestä yhteistyöstä.

"Tämän jälkeen tutkimusintressini ovat kohdistuneet lisäksi verkostomaiseen innovaatiotoimintaan, yritysten uudistumiskykyyn, digitalisaatioon ja alustatalouteen, sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään liiketoimintaan. Tutkimuskonteksteina ovat olleet mm. ICT ja media-ala."

Ei varmaankaan ole yllätys, että ostoskärryt keksittiin Yhdysvalloissa, missä myös keksittiin supermarketit. Kun aikaisemmin kaupoissa, etenkin sekatavarakaupoissa, oli pitkät palvelutiskit, joiden takaa myyjät antoivat tavaroita, laajennettiin ensin tarjontaa myymälätilan puolelle siten, että asiakkaat saattoivat kerätä tavaroita myös itse ostoskoreihin. Korit annettiin myyjille, jotka antoivat muut ostokset tiskin takaa ja laskivat lopuksi paljonko ostokset maksoivat.

Supermarketeissa oikeastaan kaikki tavarat laitettiin asiakkaiden saataville ja myyjien rooli kutistui lähinnä rahastamiseen. Se oli tehokkaampaa ja nopeampaa, mutta samalla ostoskorit tulivat painavammiksi, kun raskaatkin ostokset piti laittaa niihin, ja koreja piti kantaa pitemmän aikaa.

Niinpä vuonna 1937 Oklahomassa olevan Humpty Dumpty -supermarketin omistaja Sylvan Goldman sai idean: mitä jos korit laittaisi kärryihin, joita olisi kätevä työntää kaupassa? Hän pyysi Fred Young -nimistä metalli-insinööriä rakentamaan taittuvan puutarhatuolin pohjalta hahmottelemansa kärryn. Siinä oli paikat kahdelle ostoskorille ja luonnollisesti alla pienet pyörät, joilla kärryä oli hyvä rullailla ympäriinsä. 

Tänään 79 vuotta sitten käyttöön tulleet kärryt voitiin taittaa kasaan puutarhatuolien tapaan, jolloin käyttämättöminä ne eivät vieneet paljoakaan tilaa. 

Askel eteenpäin ostoskärrytekniikassa otettiin vuonna 1946, kun Orla Watson keksi nykyiset ostoskärryt, jotka voidaan työntää sisäkkäin. Ensimmäiset tällaiset otettiin käyttöön Floyd Day's Super Marketissa Kansas Cityssä, Missourissa, vuonna 1947.

Sen koommin ei kärryissä ole tapahtunut kovinkaan suurta kehitystä, paitsi että kun supermarkettien rinnalle tulivat hypermarketit, muuttuivat kärrytkin jättikokoisiksi. Ja samalla pienissä citykaupoissa on tullut jälleen käyttöön Goldmanin alkuperäisen korikärryn kaltaisia ostoskärryjä.

Suunnittelijat ovat kuitenkin hahmotelleet erilaisia tulevaisuuden ostoskärryjä, jotka voisivat soveltua paremmin mm. kylmätuotteiden kuljettamiseen varsin kookkaissa kaupoissa. Lisäksi luonnollisesti elektroniikka on tulossa myös ostoskärryihin: pienet näytöt voivat opastaa löytämään tuotteet kaupassa ja kärryt voivat myös laskea jo saman tien ostosten hinnan havaitsemalla mitä niihin laitetaan. Näin asiakas voi vain rullata ulos ja ostokset veloitetaan suoraan hänen pankki- tai luottokortiltaan.

Otsikkokuvassa on vasemmalla Goldmanin alkuperäinen ostoskärry ja oikealla IDEO-toimiston (jo vuonna 1999) tekemä hahmotelma uudenlaisesta ostoskoreihin perustuvasta hypermarketostoskärrystä.

Lentokone on lastattu hakkereilla ja visionääreillä, ja se lentää San Franciscosta Lontooseen. Sisällä pohditaan, verkostoidutaan ja innovoidaan. Onko British Airwaysin UnGrounded markkinatemppu vai jännä konsepti?

Monet maailman perinteisistä lentoyhtiöistä koittavat katsoa tulevaisuuteen omilla tavoillaan. Finnair juhlisti vuonna 2008 85-vuotista historiaansa katsomalla rohkeasti tulevaisuuteen ja nyt British Airways julkisti omalaatuisen kiinnostavan UnGrounded -konfrenssin.

Brittiyhtiö kutsuu tätä maailman ensimmäiseksi "Innovaatiolaboratorioksi taivaalla" ja tarkoituksena on kutsua 100 päätöksentekijää, visionääriä, hakkeria, innovaattoria ja muunlaista eri lähtökohdista tulevaa ja eri tavalla tulevaisuuden innovaatioyhteisöä hahmottavaa henkilöä samaan lentokoneeseen ja antaa heidän ideoida keskenään suljetussa tilassa, korkealla taivaalla mannertenvälisellä lennolla.

Lentoyhtiönä toki British Airways toivoo näkemyksiä myös matkustamisesta ja lentoliikenteestä, mutta keskustelua ei ole rajattu tähän. Yhtiön mukaan tavoite on "hahmottaa ja keksiä ratkaisuita maailmanlaajuisiin sosioekonomisiin haasteisiin".