joukkorahoitus

15 mukaan valittua hanketta

1. Äärirajoilla: Mikrobielämän mahdollisuudet syvällä kuumassa kallioperässä 

Hankkeessa tutkitaan elämän mahdollisuutta ääriolosuhteissa 6 kilometrin syvyydessä, ~100 C lämpötilassa suomalaisessa kallioperässä. St1:n Deep Heat-projektissa kairataan Espoon Otaniemeen geotermisen lämmön tuotantoon tarkoitettu syväreikä, jonka avulla päästään käsiksi kallioperän vesissä eläviin mikrobeihin. Mikrobeja on tavattu Suomen kallioperästä jopa 2,5 km syvyydestä, mutta tämä hanke mahdollistaa elämän kartoittamisen paljon syvemmältä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten syvällä mikrobeja voi elää, ja millaista tämä elämä on ääriolosuhteissa. 

Yhteishanke St1:n, VTT:n ja Helsingin Yliopiston kanssa, mukana St1:n FT Rami Niemi, Helsingin Yliopiston Tutkimusprof. Ilmo Kukkonen sekä VTT:n FT Malin Bomberg ja MMM Lotta Purkamo.

2. Siirrettävä laboratoriokontti kierrätysmuovien puhdistustutkimusta varten

Haen yhteisörahoitusta väitöskirjatutkimukseeni, jossa tutkin kierrätettävien, mutta käytössä likaantuneiden muovipakkausten puhdistamista mikrobien ja niiden entsyymien avulla. Tavoitteena on kehittää vettä ja energiaa säästävä ympäristöystävällinen puhdistusmenetelmä kierrätystoimijoiden käyttöön. 

Siirrettävän laboratoriokontin avulla tutkimus voitaisiin toteuttaa kierrätettävien materiaalivirtojen vieressä esimerkiksi jäteasemilla tai kaatopaikoilla. Tutkimus on innovatiivinen ja siinä etsitään menetelmiä myös kehittyvien maiden jäteratkaisuihin erityisesti muovien kierrätyksen kehittämiseen. Tutkimustulokset julkaistaan esitelminä ja tieteellisissä julkaisuissa.
 
FM Samuel Hartikainen, biokemisti, väitöskirjatutkija​

3. Yöperhosten salattu maailma - The Secret World of Moths

Tiedekeskus Heureka ja tuotantoyhtiö Pohjankonna Oy tuottavat täyspitkän (22 minuuttia) fulldome-planetaarioelokuvan Yöperhosten salattu maailma. Se on taianomainen matka yöperhosten näkymättömään maailmaan. Elokuvaa kuvataan Ugandassa, Järvi-Suomessa ja Suomen Lapissa. Nämä toisistaan poikkeavat elinympäristöt auttavat hahmottamaan elämän monimuotoisuutta, haurautta ja uudistumiskykyä. Elokuvassa hyödynnetään kolmiulotteista röntgentomografiaa, jonka avulla pääsemme tarkastelemaan hyönteisten maailmaa mikroskooppisella tasolla. Elokuva saa ensi-iltansa Heurekassa joulukuussa 2015.

Tiedekeskus Heurekan ja Pohjankonna Oy:n yhteinen hanke. Elokuvan tuotannosta vastaa Pohjankonna Oy:stä Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen. Sävellyksestä ja äänisuunnittelusta vastaa Joonatan Portaankorva. Tiedekeskus Heurekasta tiimiin kuuluvat Mikko Myllykoski, Heli Seppälä, Simo Pirinen ja Tuomas Olkku

4. Turjan rannan perifeeriset pomorikylät

Kuolan niemimaan etelärannalla sijaitseva Turjan ranta on pomorien koti - kylien perifeerisyys ja eristyneisyys tekee siitä erityisen mielenkiintoisen tutkimusalueen. Kylien tämänhetkisestä kulttuurin ja luonnon tilasta tiedetään vähän. Tavoitteenamme on selvittää, mitkä ovat niitä tekijöitä, ominaisuuksia ja ilmenemismuotoja, joita paikalliset ihmiset pitävät kulttuurin ja luonnon kannalta merkittävinä ja säilyttämisen arvoisina myös tulevaisuudessa.

FM Johanna Valkama, luonnonmaantiede; FM Juha Eskola, kulttuuriantropologia, kansatiede; KM Kari Soronen, kasvatustiede, musiikintutkimus; FT Ritva Toropainen, nimistötutkimus, kansanperinteen tutkimus;  KM Irina Stenberg, kasvatustiede, tulkki; FT Veli-Pekka Pelkonen, fysiologinen kasvitiede, biologi

5. Miten istua vähemmän ja liikkua enemmän työpaikalla

Kaikki tietävät, että koko päivän istuminen on epäterveellistä. Silti tutkimustieto siitä, miten istumista voi vähentää, erityisesti työpaikoilla ja tietokonetyöskentelyssä, on vielä alustavalla tasolla. On paljon muoteja kuten seisomatyöpöytien tai juoksumattojen käyttö, mutta hyödyistä tarvitaan laajempaa tietoa. Työterveyslaitoksen alainen Cochrane Work haluaa kerätä uusimman tieteellisen näytön siitä mikä toimii ja mikä ei, ja julkaista tiedon kaikille jotta työn terveellisyyttä voidaan kehittää. 

Cochrane Work kerää ja levittää tutkimustuloksia työn terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä tutkimustuloksista. 

Hankkeen vastuullinen vetäjä on LT Jos Verbeek 
www.ttl.fi, osh.cochrane.org 

6. Aasiassa talvehtivien lintujen muuttoreittien ja talvehtimisalueiden tutkimus elektronisten valopaikantimien avulla

Suomessa pesii useita Aasiassa talvehtivia lintulajeja. Useimmat niistä ovat vähentyneet voimakkaasti, kuten esimerkiksi sinirinta, punavarpunen ja pohjansirkku. Lajien tarkemmista muutto- ja talvehtimisalueista ei tiedetä juuri mitään. Aasiassa niitä kuitenkin uhkaavat monin paikoin elinympäristöjen tuhoutuminen ja laiton tappaminen. Kultasirkku on juuri kuollut Suomesta sukupuuttoon, todennäköisesti talvehtimisalueiden laittoman pyynnin seurauksena. Tässä tutkimuksessa Aasiaan muuttaville lajeille laitetaan alle gramman painoisia elektronisia valopaikantimia, joiden keräämän tiedon avulla voidaan kartoittaa lajien käyttämiä talvehtimisalueita ja muuttoreittejä. Samalla saattaa paljastua koko lajiryhmälle tärkeitä levähdys- ja pysähdysalueita. Saadun tiedon perusteella näitä lintulajeja voidaan yrittää suojella paremmin kansainvälisellä yhteistyöllä.

Tuomo Jaakkonen, tutkijatohtori (FT), Ekologian yksikkö, Oulun yliopisto
(0404107109, tuomo.jaakkonen@oulu.fi)

Kari Koivula, yliopistonlehtori (FT), Ekologian yksikkö, Oulun yliopisto
Toni Laaksonen, yliopistonlehtori (FT), Biologian laitos, Turun yliopisto
Markus Piha, suunnittelija (FT), Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto

7. Osallistava kristallipallo: Vuosi 2030

Luomme avoimia, Think Tank -skenaariotyötä ja roolipelaamista yhdisteleviä, yhteisten asioiden käsittelymenetelmiä. Projektissa luomme internet-pohjaisen käyttöliittymän, jonka kautta rekrytoimme osallistujia kolmeen fasilitoimaamme tulevaisuustyöpajaan. Työpajat ovat pöytäroolipeli-tyyppisiä. Niissä osallistujat kehittävät yhteisen tarinan, joka tapahtuu tulevaisuudessa. Tarinaa rajoittaa ennalta valittu aihe ja tulevaisuushorisontti. Näin syntynyt tarina palautetaan käyttöliittymän kautta kommentoitavaksi. Näin synnytetään materiaalia tutkimuksen käyttöön ja mahdollistaa uudenlaista keskustelukulttuuria.

Vesa Kantola/ Kuvaviestinnän lehtori / Perustieteet / Aalto, Noora Pyörre/ Tekn.yo / Informaatioverkostot /, Aalto Anne Pasanen/ TaK - Median laitos / Luennoitsija - ITP / Aalto    

8. Kirja aktiopohjaisesta ohjelmoinnista

Hankkeessa kirjoitamme pioneerihenkisille tietotekniikan ammattilaisille kirjan ja tarjoamme koulutusta aivan uudesta tavasta luoda sulautettuja ja hajautettuja järjestelmiä. Kehitettävä aktiopohjainen ohjelmistojen suunnittelu- ja toteutustapa tarjoaa aikaisempaa paremmat lähtökohdat esimerkiksi rinnakkaisuuden ja energiankulutuksen hallintaan. Nyt haluamme esitellä ideoitamme alan ammattilaisille ja saada heiltä kehitystyöhön varhaista palautetta. Pioneerit puolestaan saavat mahdollisuuden suunnata ja kommentoida aihepiirin tutkimusta ja varmistaa, että sen tuloksista muodostuu käytäntöön soveltuva kokonaisuus.

Prof. Hannu-Matti Järvinen, prof. Mikko Tiusanen, TkT, Antti Jääskeläinen, DI Matti Vuori ja yhteyshenkilönä DI Heikki Virtanen, joita yhdistää Tampereen teknillisen yliopiston tietotekniikan laitos ja palava halu tarjota digitalisoituvan ympäristön rakentajille jotain kättä pidempää.

9. Uutistamo - aidosti tutkittua

Uutistamo on sivusto tutkijoille kommentoida ajankohtaisaiheita oman asiantuntemuksensa puitteissa. Tavoitteenamme on madaltaa tutkijoiden kynnystä osallistua julkiseen keskusteluun ja tarjota suurelle yleisölle helposti saatavilla oleva tutkimustietoon perustuva näkökulma kunkin hetken kiinnostavimpiin ilmiöihin. 

TkK Markus Kaila, FM Reetta Eiranen, FM Susanna Lindgren, VTM Heidi Kaila, TkK Janne Aalto, VTM Tiiamari Pennanen ja Valtiotieteiden ylioppilas Rosa Lampela.
uutistamo.fi

10. Onko kunnan nimellä väliä? Kunnan nimen merkitys asukkaille, yrityksille ja kunnan brändille.

Poikkitieteellisessä tutkimushankkeessamme tarkastellaan nimen ja muiden keskeisten kunnan symbolien merkitystä alueen asukkaille ja yrityksille sekä niiden suhdetta paikan brändäykseen. Tutkimusaiheen virittäjänä on kuntauudistusprosessin yhteydessä käyty kiivas keskustelu, jossa tunteita ovat herättäneet kuntien nimet ja vaakunat. Tieteellisesti tutkimuksessamme yhdistyvät lingvistinen nimistöntutkimus, liiketaloustiede markkinointi ja metoditutkimus. Tutkimushankkeemme on laaja selvitys, jossa pyrimme vastaamaan monitahoiseen kysymykseen kuntien, paikallisidentiteettien, paikkojen perintöarvon ja brändien suhteesta paikannimiin. Miten nämä kaikki käsitteet kytkeytyvät ja millaisia vaikutuksia näillä ilmiöillä on toisiinsa? Kysymys on laaja, ja lähestymme sitä useasta näkökulmasta: selvitämme kuntien asukkaiden, paikallisten yritysten sekä kuntien markkinoinnin näkemyksiä ja pyrimme näiden osatutkimusten pohjalta piirtämään kuvaa kunnan symbolien merkityksestä.

Turun yliopiston/Turun kauppakorkeakoulun yhteishanke, jossa mukana KTT Ulla Hakala, FTT Paula Sjöblom ja VTL Satu-Päivi Kantola.

11. Quantified Employee – Mittaamalla työntekijälle muotoiltu työ

Työelämän muutokset vaikuttavat voimakkaasti työntekijöiden omaan kokemukseen työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Pitääkseen yllä hyvinvointiaan yhä useammat työntekijät mittaavat itse terveyteensä ja toimintaansa liittyviä tietoja eri mittalaitteilla. Tässä hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää työntekijöiden keräämää mittaustietoa työn muotoilussa. Kun työ on tekijälleen muotoiltu, työntekijä on terve, tyytyväinen, tuottava ja tehokas. 

Työterveyslaitokselta DI Teppo Valtonen, professori Minna Huotilainen ja DI Jani Lukander.
http://quantifiedemployee.org/yhteisorahoitus-2015/

12. Arts and Quantum Physics Jam

Science Cafén innovatiivinen ja informatiivinen workshop tuo yhteen taiteilijoita ja fyysikoita Aboagora-symposiumiin sisältyvässä  osiossa. Kumpikin yhteistyötaho tekee osaltaan töitä monitieteisen tiedon jakamisen ja tieteen popularisoimisen parissa. Fysiikan kieli ja maailmaa selittävä luonne savat kiinnostavia yhtymäkohtia suhteessa taiteen tarkastelemisen ja tuottamisen tapoihin.

Turun yliopistossa toimivien Science Cafén ja Aboagora-symposiumin yhteisprojekti, jossa yhteistyötahojen edustajina toimivat FT, professori Sabrina Maniscalco, FM, tutkija Jaakko Vainio sekä  HuK, koordinaattori Anni Välimäki.

 www.aboagora.fi / http://www.utu.fi/en/sites/sciencecafe 

13. Lumekäräjät (engl. Virtual Rumble)

Tutkimuksen ei tarvitse olla tylsää!  Pue virtuaalilasit päähäsi ja koe ikiaikainen kamppailu
 hyvän ja pahan välillä, ystäviesi seuratessa taistelua jättiscreeniltä! Lumekäräjät-hankkeessa kehitämme toimivan lisätyn todellisuuden (augmented reality) tarinallisen miekkailusovelluksen, jossa yhdistyvät viimeisin 3D-teknologia, Suomen historia ja Mike
 Pohjolan pelimaailmat. Sovellus toimii pohjana tutkimukselle, jossa selvitetään, mitä nykyinen kuluttajahintainen lisätyn todellisuuden teknologia mahdollistaa ja miten yhteisö valjastetaan osaksi itse tutkimusprosessia. Rahoittamalla hanketta et vain osta bensaa rakettireppuihimme, vaan olet itse osa tutkimusryhmää!

Turun yliopiston Technology Research Center ja Suomen historian oppiaine featuring Mike Pohjola. Näe lisätty todellisuus omin silmin: http://ar.utu.fi/

14. Tiedetuubi-nettisivuston kehittäminen 

Tiedetuubi on jo kahden vuoden ajan toiminut tiedettä ja tekniikkaa populaaristi, mutta asiallisesti, käsittelevä nettisivusto, jota halutaan kehittää laajemmaksi sekä tieteen ja tekniikan koko kenttää kattavaksi, mieluiten mainosvapaana ja ilmaisena.    

Jari Mäkinen, fil yo, ja Markus Hotakainen, fil yo, perustajat ja päätoimittajat; Jarmo Korteniemi, FM, vakituinen avustaja; muutamia muita avustajia (mm. Kari Enqvist, prof)    

15. Digitalisaatio  -tutkijaverkoston vahvistaminen ja laajentaminen

Hankkeen tarkoituksena on edistää talouden digitalisoitumista tutkivien ja aiheesta kiinnostuneiden tahojen yhteistyötä ja verkostoitumista Suomessa. Tavoitteena on kehittää konkreettisia keinoja, jotka yhtäältä tukevat tutkijoiden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toisaalta edistävät tutkimustiedon löytymistä ja sen hyödyntämistä Suomessa. Hankkeen avulla tuetaan erityisesti Tutkijat maailmalle –ohjelman verkostoa, sillä ulkomailla toimivilta ja sieltä Suomeen palaavilta tutkijoilta usein puuttuu tärkeät yhteydet oman alan ulkopuolisiin tahoihin kuten kotimaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, toimittajiin ja kustantajiin, muiden alojen tutkijoihin sekä suureen yleisöön. 

KAUTE-säätiön hanke, jossa mukana DI Jouni Lounasmaa, asiamies, ja KTM Hanna-Mari Aula, kampanjapäällikkö, sekä hankkeen Advisory Board
www.tutkijatblogi.fi, www.tutkijatmaailmalle.fi

Laskeutuja Kuun etelänavalle

Brittivetoinen Lunar Mission One on suureellisempi ja niin teknisesti kuin tieteellisestikin kiinnostavampi. Matkakohteena ei ole vain Kuun kiertorata, vaan sen pinta – ja erityisesti Kuun etelänapa, mikä on todella jännittävä alue. Se on vuoristoista seutua, missä vuoren huipuilla Aurinko paistaa lähes koko ajan ja kraatterien syvänteissä on paikkoja, jotka ovat ainaisessa varjossa. Tämä siksi, että kuun akseli kulkee juuri navan kautta ja siksi Aurinko paistaa sinne käytännöllisesti katsottuna vaakasuoraan.

Myös laskeutuja on varsin omalaatuinen. Sen tärkein tehtävä on porata viisi senttimetriä leveän reiän jopa 20 metrin syvyyteen. Mikäli kuuperä on sopivaa, saattaa pora yltää jopa sadan metrin syvyyteen. Sieltä vain noin 10 kg painava poralaitteisto ottaa näytteitä laskeutujastaa olevassa minilaboratoriossa analysoitaviksi.

Tämä on erittäin kiinnostavaa tieteellisesti, koska alueella oletetaan olevan suuria jäävarantoja, mutta reiällä on myös toinen tehtävä: poraamisen jälkeen syvyyteen lasketaan digitaalinen aikakapseli, mihin lennon rahoittajat ja yleisö voivat laittaa haluamiaan muistoja.

Toistaiseksi laskeutujasta ei ole kuin hahmotelmia, mutta tärkeimmät suunnittelua viitoittavat tekijät ovat jo hyvin tiedossa. Paikka on kylmä ja laskeutumistarkkuuden tulee olla hyvä, sillä jos laskeutuja osuu varjoisalle alueelle, se ei saa virtaa lainkaan aurinkopaleeneistaan. Parhaassakin tapauksessa sähkötehoa on käytettävissä vain kilowatin verran. Laukaisuun tarvitaan keskikokoinen kantoraketti ja laskeutujan tekeminen on ollut vaikaa jopa kokeneille avaruusjärjestöille.

Kyseessä on yksityisesti rahoitettu hanke, ja se kerää suorien lahjoitusten lisäksi varoja Kickstarter-joukkorahoitussivuston kautta. Hankkeen ideoija on Iso-Britannian laivaston entinen pääinsinööri David Iron, jonka apuna on koko joukko tutkimuslaitoksia, kuten Lontoon University College ja Open University. Lennon toteuttamista varten on perustettu yhtiö nimeltä Lunar Mission Ltd.

Tarkoituksena on saada laskeutuja Kuuhun vuoteen 2024 mennessä, ja lennon avulla paitsi kiinnitetään suuren yleisön huomiota avaruustutkimukseen, niin myös koitetaan löytää tapoja avaruuslentojen tekemiseen ilman hallitusten rahoitusta. Hankkeen puuhamiehet toivovat saavansa kerättyä 600 000 punnan potin joulukuun 17. päivään mennessä, mistä tätä kirjoitettaessa on kasassa hieman yli puolet. Yhtiö tarjoaa lisäksi laskeutujan muistikapselista henkilökohtaisia digitaalisia “laatikoita” 60 punnan hintaan; lisäksi tilaa saisi ostettua hintaan, mikä riippuu suoraa tilantarpeesta, ja jos haluat lähettää jotain fyysistä, esimerkiksi hiuksesi Kuun pinnalle, niin sekin onnistuu maksamalla.

Kickstarter-rahoitus on tarkoitettu vain hankkeen suunnitteluun. Varsinainen laskeutuja rahoitettaisiin sitten erikseen, esimerkiksi juuri näillä muistolaatikkomyynneillä. Yhtiö laskee toiveikkaasti saavansa kasaan yli kolme miljardia puntaa, mistä rahaa jäisi ylitse jopa muihin, tuleviin vastaavanlaisiin avaruuslentoihin.

Korean kuusuunnitelma

Aasiassa on käynnissä pienimuotoinen avaruuskilpailu, kun Intia, Kiina ja Japani ovat lähetelleet luotaimiaan paitsi Kuuta, niin myös muita taivaankappaleita tutkimaan.

Nyt myös Etelä-Korea haluaa mukaan leikkiin, ja se kertoi alustavasti jo viime kesänäsuunnittelevansa kuulentoa. Hankkeesta saatiin viime viikolla tarkempia tietoja, kun presidentti Park Geun-hye kertoi puheessaan haluavansa kehittää maansa avaruus- ja ilmailualan osaamista.

Kuualus laukaistaisiin matkaan Korea Space Launch Vehicle 2 -kantoraketilla (eli Naro-2), joka on muutoin korealaistekoinen, paitsi että sen ensimmäinen vaihe käyttää runsaasti venäläistä tekniikkaa. Rakettia ei ole vielä olemassa, mutta sen edeltäjä Naro-1 teki tämän vuoden tammikuussa ensimmäisen onnistuneen lentonsa kahden epäonnistuneen laukaisuyrityksen jälkeen.

Kuuta kiertävän luotaimen lisäksi mukana olisi 10-20 kilogrammaa painava kuukulkija, jonka tärkein tehtävä olisi etsiä Kuun pinnalla harvinaisia maametalleja. Kiertolainen tekisi samaa avaruudesta. Se kiertäisi ainakin vuoden ajan Kuuta noin 100 km:n korkeudessa.

Hanke on ollut jo menossa jonkin aikaa, ja Korean avaruustutkimusinstituutti KARI on jo käyttänyt suunnitteluun 10 miljardia Korean wonia, eli noin kahdeksan miljoonaa euroa. Luotaimen saaminen Kuuhun vuoteen 2025 mennessä vaatisi 700 miljardia wonia lisää, siis noin 500 miljoonaa euroa.

Luotaimen ja kulkijan varsinainen suunnittelu alkoi tänä vuonna, ja mukana on 15 korelaista tutkimuslaitosta. Lisäksi Nasa on ilmaissut kiinnostuksensa olla mukana hankkeessa, sillä Yhdysvaltain omat kuuhankkeet on toistaiseksi laitettu jäihin.