slush

Aiemmin vastaavat tutkalaitteistot ovat olleet liki sata kertaa kalliimpia. Iceye ei tosin pääse parhaimpien taivaalla olevien tutkien erotuskykyyn, mutta ei ole tarvekaan. Auton kokoisten yksityiskohtien erottaminen kuvasta riittää moniin tarkoituksiin erinomaisesti.

Laukaisu tammikuussa

Yhtiö on siis tähän mennessä hieman huijannut kertomalla ensimmäisen satelliittinsa pääsevän taivaalle kuuden kuukauden sisällä, kenties ensi keväänä.

Nyt kuitenkin Modrzewski paljasti, että satelliitti on jo toimitettu laukaisupaikalle Intiaan ja sitä ollaan asentamassa lähiviikkoina PSLV-kantoraketin nokkaan. Tällä hetkellä laukaisu on vielä virallisesti suunnitteilla joulukuun 2017 loppuun, mutta se tulee erittäin todennäköisesti viivästymään tammikuun alkuun.

Vähän aikaa näytti siltä, että samalla raketilla oltaisiin lähetetty matkaan myös Suomi 100 -satelliitti, mutta se joutui jäämään alun perin sille suunnitellulle, tätä seuraavalle lennolle. Intialaisten laukaisut ovat muutamia kuukausia myöhässä elokuussa olleen teknisen ongelman vuoksi, miksi esimerkiksi Suomen satavuotissatelliitti ei pääsekään maatkaan juhlavuoden kuluessa.

Seuraavan satelliittinsa Iceye laukaisee avaruuteen amerikkalaisella Falcon 9 -kantoraketilla ja suurin osa lopuista satelliiteista lähetetään uudella Vector-kantoraketilla, kunhan se saadaan toimintakuntoon. 

"Tuntuu todella hyvältä", totesi yhtiön toinen perustaja Pekka Laurila ennen esitystä.

"Aikaa ideastamme siihen, että olemme laukaisemassa ensimmäistä satelliittiamme taivaalle, on kulunut vain nelisen vuotta. Tämä on mennyt nopeasti ja yhtiömme on myös kasvanut uskomattoman nopeasti: vähän aika sitten olimme kaksin, ja nyt meitä on yli 50."

Yhtiö onkin muuttamassa pian uusiin, suurempiin tiloihin Otaniemessä. Näihin voidaan tehdä myös kunnolliset tilat satelliittien valmistamiseen, sillä 18 satelliitin tekeminen omassa puhdastilassa tekee Iceyestä jopa maailman tasolla suuren satelliittitehtailijan.

Laurila ei aio olla katsomassa ensimmäisen satelliittinsa laukaisua Intiassa paikan päällä, sillä "on paljon upeampaa olla valvomossamme ja olla ottamassa vastaan ensimmäistä signaalia siitä. Raketteja tulee ja menee, mutta ensimmäisiä signaaleita ei."

Kosmetiikan ainesosat selville

Cosmethics on tuonut markkinoille älypuhelimeen ladattavan sovelluksen, jonka avulla kuluttajat saavat kätevästi tietoa kosmetiikan ja monen muunkin tuotteen sisältämistä haitta- tai allergisoivista aineista helposti ja nopeasti.

Kännykän sovelluksella voi vaikka kaupassa kosmetiikkahyllyjen välissä skannata nopeasti tuotteen viivakoodin, jolloin kännykän näytölle avautuu tuotteen ainesosaluettelo.

Testasimme palvelua käytännössä. 

Se, että palvelu on uusi, näkyy siinä, että tietokanta on vielä varsin rajallinen. Varsin usein sovellus ei tunne tuotetta. 

Testissä tietokannasta löytyi esimerkiksi Freemanin vartalokuorinnan ainesosat, mutta Qliniquen Even Better –meikkivoiteesta tietoa ei löytynyt. Samoin useita miestentuotteita ei tietokannasta löytynyt, mutta onneksi useimmat suomalaisten käyttämät tuotteet (niin miesten kuin naistenkin) ovat jo mukana; koska sovellus on suomalaisten kehittämä, ovat suomalaiset ja suomalaisten suosimat tuotteet vahvasti edustettuina tietokannassa. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että ulkomaisten kauppojen sekä esimerkiksi lentoasemien valikoimista ei tuotteita ole vielä kattavasti.

Rantasen mukaan kuitenkin tietokantaa laajennetaan koko ajan. Kaksi kuukautta ennen Slushia tietokannassa oli hänen mukaansa 2000 tuotteen ainesosaluettelot. Pitching-kilpailun aikana tuotteita oli kertynyt tietokantaan jo 17 000. 

Kuluttajat on itse valjastettu mukaan laajentamaan tietokantaa, sillä sovellus ei koskaan vastaa tuotehakuun sanomalla ‘ei löydy’, vaan sovellus pyytää kuluttajaa ottamaan tuotteesta kaksi kuvaa ja lähettämään ne Cosmethics-yritykselle. Toinen kuva on itse tuotteesta, toinen aineosaluettelosta.

‘Tutkimme puolestasi, ovatko tuotteet turvallisia’, sovellus toteaa ja tarjoaa osallistumista ilmaisten kuukauden tuotteiden arvontaa täkynä tietojen antamiselle.

Onneksi siis varsin suuri määrä tuotteita on jo tietokannassa. Kun tuote löytyy, kertoo sovellus tuotteen koostumuksen lisäksi vaihtoehtoisen tai vähemmän haitallisia aineita sisältävät tuotteet. Esimerkiksi Freemanin vartalokuorinnalle korvaavaksi tuotteeksi se suosittelee S-ryhmän Rainbow-merkkistä vartalokuorintaa.

Kokonaisuudessaan sovellus osoittautui testissä varsin helppokäyttöiseksi, joskin tavalliselle kuluttajalle ainesosaluettelo tai aineen molekyylikaava ei kerro juuri mitään. 

Yrityksen toimitusjohtaja Katariina Rantanen kertoi Slushin lavalla, että kuluttajat alkavat yleensä pohtia kosmetiikan sisältämien aineiden haittoja silloin kun perheenlisäys tulee heille ajankohtaiseksi.

Cosmethics-sovellusta voi myös räätälöidä luomalla omia listoja ainesosista, joita haluaa välttää. Sovellus myös tarjoaa erilaisia valmiita listoja, joissa on esimerkiksi muovin johdannaisia tai eläinperäiset tuotteet.

“Sovellus sopii siis myös vegaaneille tai kasvissyöjille, jotka haluavat välttää joitakin tiettyjä ainesosia”, totesi Rantanen.

Toistaiseksi sovellus toimii iOS- ja Android-laitteissa, mutta ei esimerkiksi Windowsilla varustetuissa laitteissa.

Kosmetiikan jälkeen hiusvärit ja muut?

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon kampaamotuotteiden turvallisuudesta. Esimerkiksi hiusvärit sisältävät usein herkistäviä ainesosia, jotka voivat aiheuttaa kuluttajille vakavankin terveysriskin.

Kosmetiikka, saippua, deodorantti ja kaikki voivat nekin sisältää superherkistäjiä ja jopa erittäin haitallisia aineita, kuten triklosaania, joka on potentiaalinen hormonihäiritsijä, jonka on todettu tutkimuksissa häiritsevän kalojen normaalia käyttäytymistä.

Voisiko Cosmethicsin sovellus siis auttaa kuluttajia välttämään myös muiden tuotteiden kuin kosmetiikan sisältämiä ei-toivottuja aineita? Rantasen mukaan yritys ei ole sulkenut pois mitään tuoteryhmiä, vaan uusia aluevaltauksia voivat olla esimerkiksi elintarvikkeet ja vaatteet.

Kierrätyspakkaus verkkokaupoille

Toinen suomalaisfinalisti oli jätteettömän kuljetuspakkauksen kehittänyt Repack.

Heidän pakkausratkaisunsa on idealtaan hyvin yksinkertainen: asioidessaan verkkokaupassa asiakas valitsee toimitusvaihtoehdoksi Repackin noin viiden euron lisähintaan. Saatuaan tilaamansa tuotteen, asiakas taittelee pakkauksen ja palauttaa sen mihin tahansa postilaatikkoon Euroopan alueella. 

Verkkokaupan vastaanottaessa palautuneen pakkauksen, asiakas palkitaan noin kymmenen euron lahjakortilla, joka kelpaa kaikissa Repackia käyttävissä verkkokaupoissa.

Yrityksen mukaan sen käyttämä postipalautusjärjestelmä vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 75 prosenttia verrattuna kertakäyttöisen pakkauksen kierrättämiseen ja uudelleenvalmistamiseen.

Repackin toimitusjohtaja Jonne Hellgren kertoi kilpailun olleen erittäin kova. Semifinaaleihin valittiin 20 yritystä, joista monet olivat hänen mukaansa erittäin vahvoja.

Tapahtuman jälkeen yritys on hänen mukaansa saanut useita yhteydenottoja muun muassa sijoittajilta ja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta, kuten verkkokaupoilta. 

"Tavoitteena on seuraavaksi hankkia asiakkaiksi kansainvälisiä brändejä ja etsiä uusia pakkaussegmenttejä", selitti Hellgren. 

"Esimerkiksi vaatteiden ja tuotteiden rinnalle on nyt tulossa uutena elektroniikkatuotteiden pakkaaminen, jota testataan parhaillaan Samsungin ja Postin kanssa."

Marja Saarikko kirjoitti alkuperäisen jutun. Jari Mäkinen on myös testannut sovellusta sekä toimittanut tekstiä.