Ruoantuotannon kansainvälistymisen myötä ruokamyrkytykset saattavat nykyisin levitä laajalle. Ihmiset saattavat syödä samoja pakasteita tai säilykkeitä  eri puolilla maata tai jopa maapalloa. Mutta miten mikrobit voivat päästä säilykkeeseen?

“Mikrobikasvu voi olla seurausta siitä, ettei säilykkeen kuumennuskäsittely ole ollut riittävä tai se on epäonnistunut tai purkki on vuotanut”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Elina Leinonen kertoo Lääketieteen Säätiön podcastissa.

Periaatteessa metallisissa säilyketölkeissä olevat täysssäilykkeet, kuten hedelmä-, kala- ja ruokasäilykkeet, on kuumennettu niin korkeassa lämpötilassa ja paineessa, että kaikki mikrobit ovat kuolleet. Lopputuote on steriili eli siellä ei kasva mikrobeja.Tällainen täyssäilyke säilyy huoneenlämmössä pitkiä aikoja.

On vaaran merkki, jos säilyketölkki alkaa paisua tai kansi poksahtaa auki. Säilykkeeseen on voinut päästä bakteereita, jotka ovat kasvaessaan tuottaneet kaasua. Clostridium botulinum -bakteeri on siitä hankala, että se tuottaa itiöitä, lepomuotoja, jotka ovat hyvin kestäviä ympäristöolosuhteille. Yhdysvalloissa tapahtuneissa myrkytyksissä ilmeni, ettei chilikastiketölkkien valmistuksessa ei oltu käytetty riittävän voimakasta painetta ja kuumennusta. Itiöt eivät olleet tuhoutuneet — ja hapettomissa olosuhteissa kasvava bakteeri oli päässyt lisääntymään.

Suomessa botulismitapaukset ovat onneksi hyvin harvinaisia. Sen sijaan sen sukulaisbakteeri Clostridium perfringens sekä Bacillus cereus -bakteeri aiheuttavat ruokamyrkytysepidemioita vuosittain. Tuottamiensa itiöiden ansiosta ne säilyvät ruoassa, vaikka sitä kuumennetaan toistuvasti — ja määrä voi kasvaa niin suureksi, että ne aiheuttavat ruokamyrkytyksen.

“Jos samaa ruokaa lämmitetään monta kertaa uudelleen, aika, jonka ruoka on haaleaa moninkertaistuu, ja mikrobeilla on enemmän aikaa lisääntyä. Siten sairastumisen riski kasvaa”, Leinonen toteaa podcastissa.

Laajat epidemiat voivat yleistyä

Juhannusviikonloppuna 2021 Jyväskylän terveysasemat ja keskussairaala Novan päivystys ruuhkautuivat, kun vatsatautioireiden vuoksi hakeutui hoitoon noin 150 potilasta. Valtaosa oli lapsia. Vatsatautiepidemia oli alkanut levitä juhannusta edeltävällä viikolla.

Kahdessakymmenessä päiväkodissa sairastui yhteensä 620 lasta ja 108 työntekijää. Tartuntojen lähteeksi paljastui 18. kesäkuuta päiväkodeissa lounaalla tarjoiltu salaatti, joka oli toimitettu päiväkoteihin yhdestä samasta keskuskeittiöstä. Se sisälsi jäävuorisalaattia, joka oli tullut Saksasta Ruotsin kautta Suomeen.  Epidemian aiheutti Salmonella typhimurium -bakteeri.

Epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finnen mukaan Jyväskylän salmonellaepidemia oli poikkeuksellisen laaja. Vaarana kuitenkin on, että tulevaisuudessa tällaiset epidemiat yleistyvät. Ruokia valmistetaan yhä isompia määriä ja isommissa yksiköissä. 

“Tälläkin hetkellä meillä on käynnissä kansainvälinen Salmonella Mbandaka -epidemia, jossa teemme tiiviisti yhteistyötä muiden maiden epidemiologien kanssa ja pyrimme selvittämään tartuntalähteitä”, Rimhanen-Finne kertoo podcastissa.

Bakteeri eivät kuole pakasteissa

Yksi yleistyvä ruokamyrkytysten lähde ovat viime vuosina olleet pakastetut valmisruoat ja muut elintarvikkeet, kuten marja-, hedelmä- ja kasvispakasteet. Mikrobit eivät pakastimessa kuole, vaikka niiden kasvu hetkellisesti pysähtyy. Eli jos ruoka on ennen pakastamista saastunut mikrobeilla, se on sitä myös pakastamisen jälkeen.

“Viime aikoina meillä on ollut useampi pakastetuotteisiin liittyvä kansainvälinen epidemia”, Rimhanen-Finne kertoo podcastissa.

Salmonella Mbandaka -epidemiassa yksi todennäköinen tartunnan lähde on pakastettu kananliha. Lisäksi vuonna 2018 Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa oli listeriaepidemia, jossa sairastui kymmeniä ihmisiä ja kuoli kuusi. Tartunnanlähteeksi varmistui suomalaistutkimuksissa pakastemaissi. Myös hepatiitti A -virusta ja norovirusta on viime vuosina levinnyt pakasteiden, lähinnä pakastemarjojen, kautta.

Cryptosporidium-alkueläin yleistyy

Viime vuosina alkueläin Cryptosporidiumin aiheuttamia ruokamyrkytystapauksia on Suomessa havaittu lisääntyvissä määrin.

“Raportointimäärät ovat kolmikymmenkertaistuneet 2000-luvun alusta”, Rimhanen-Finne kertoo podcastissa.

Osin kyse on diagnostiikan tehostumisesta, mutta todennäköisesti tapausmäärät ovat myös kasvaneet, sillä Cryptosporidiumia todetaan aiempaa enemmän suomalaisissa vasikoissa.

“Aiemmin ajateltiin, että kryptosporidioosi on enemmänkin ulkomaan tuliainen, mutta nykyään tiedetään, että valtaosa tartunnoista on peräisin Suomesta eli kotoperäisiä.”

Maailmanlaajuisesti Cryptosporidium on myös merkittävin vesivälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Ruotsissa tapahtui lokakuussa 2010 Östersundin kunnan alueella laaja vesijohtovesivälitteinen epidemia, jossa noin 27 000 ihmistä sai tartunnan. Haasteena on, että Cryptosporidiumin ookystat ovat erittäin kestäviä ja selviävät vedenpuhdistusmenetelmistä ja klooridesinfioinnista.

Suomessa vesivälitteisiä Cryptosporidium-epidemioita ei ole ollut, mutta Ruska Rimhasen-Finnen mukaan vesiepidemioihin kannattaa tulevaisuudessa varautua. Suomessa riskiä tulevaisuudessa voivat aiheuttaa vanhenevat vesijohtoverkostot.

“Vaikka vesivälitteiset epidemiat ovat Suomessa harvinaisia, niihin on hyvin tärkeä varautua. Pahimmillaan niissä voi sairastua hyvin iso määrä ihmisiä, kuten tapahtui Nokialla vuonna 2007."

Nokian vesiepidemiassa sairastui lähes 8500 ihmistä.

Suomen lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin kuusiosaisella kaudella ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” puhutaan mikrobien merkityksestä ihmisten terveydelle. 

Isorokko on toistaiseksi ainoa virustauti, josta ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon. Monista taudeista voitaisiin päästä periaatteessa eroon rokotusten kautta, mutta haasteena on rokotevastaisuus. Länsimaissa kehitetyt rokotukset aiheuttavat epäluuloja joissain maissa - eivätkä aivan suotta.

Vuonna 2011 Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA järjesti paikallisen lääkärin avulla valerokotuksia Pakistanin Abbotabadissa. Vanhemmille kerrottiin, että vauvoille annettiin hepatiitti B-rokotuksia, mutta todellisuudessa vauvoilta otettiin salaa DNA-näytteitä. Operaatiossa jäljitettiin lapsia, jotka olivat sukua Osama bin Ladenille. Operaation kautta löytyi kolme bin Ladenin vaimoa, joilta saatiin tietoja al-Quida johtajan liikkeistä. Yhdysvaltalainen kommandojoukko sai kiinni surmasi terroristijohtajan toukokuussa 2011.

Tapahtuneen jälkeen Pakistanissa rokotusskeptisyys kasvoi etenkin ääri-islamistisilla alueilla ja rokotusten ottaminen väheni. Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja Mika Rämet pitää tapahtunutta hyvin valitettavana.

“Onko näin, että tarkoitus pyhittää keinot ja minkälaisia keinoja kannattaa käyttää – olisi ehkä kannattanut vielä pohtia asiaa pari kertaa – luottamuksen voi oikeastaan menettää vain kerran. Sen jälkeen sen rakentaminen on hankalaa”, Rämet toteaa Lääketieteen Säätiön podcastissa.

Poliittiset olot ja rokotevastaisuus vaikeuttavat tautien hävittämistä

Periaatteessa kokonaan hävitettävissä olisivat sellaiset taudit, jotka leviävät vain ihmisten keskuudessa ja joihin on tehokas rokote: polio, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko. Sen sijaan esimerkiksi influenssa- ja koronaviruksia ei saada koskaan hävitettyä, sillä ne leviävät myös eläimissä.

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteekseen polion hävittämisen. Siinä ollaan päästy pitkälle, mutta tautia on edelleen endeemisenä Pakistanissa ja Afganistanissa. Näissä maissa on paljon rokotevastaisuutta. Esimerkiksi Pakistanissa ammuttiin kesäkuussa 2022 poliorokotteita antava rokotetyöntekijä ja kaksi hänen kanssaan liikkunutta poliisia.

Tuhkarokon hävittäminen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka siihen on hyvä rokote. Tauti leviää herkästi rokottamattomassa väestössä. Tautiin kuoli vuonna 2018 maailmanlaajuisesti 140 000 ihmistä, joista valtaosa oli alle 5-vuotiaita lapsia.

“Ei siitä koskaan hyvä mieli tule, kun tästä puhuu”, Rämet toteaa podcastissa.

Onneksi kuitenkin suuressa osassa maailmaa tuhkarokosta, poliosta, vihurirokosta ja sikotaudista on päästy rokotusten avulla eroon — esimerkiksi Suomessa ei tarvitse pelätä sairastuvansa niihin. Arviolta 4-5 miljoonaa kuolemaa estyy rokotusten ansiosta joka vuosi. Koronarokotteet puolestaan estivät yhden vuoden aikana 2020-2021 noin 14,4 miljoonaa kuolemaa.

Koronavirus muuttuu hitaasti — ihmisten onneksi

Oletko koskaan pohtinut, miksi influenssavirusta vastaan tarvitaan uusi rokote joka vuosi, mutta joidenkin virusten torjumiseen riittää, kun saa rokotukset lapsena?

Tämä johtuu osin siitä, että virusten perimä muuntuu erilaisella nopeudella. Tartunnan jälkeen viruksen perimästä syntyy ihmissoluissa aina iso määrä kopiota. Influenssan perimä on rna:ta ja siihen tulee kopiointivaiheessa hyvin herkästi muutoksia. Nämä kopiontivirheet kasaantuvat kerta kerralta, kun virus siirtyy ihmisestä toiseen. Muutokset viruksen perimässä  johtavat lopulta niin isoihin muutoksiin influenssaviruksen pinnan piikkiproteiineissa, ettei elimistön puolustusjärjestelmä enää tunnista virusta. Tämän vuoksi joka vuosi tarvitaan uusi influenssarokote: virus on vuoden maailmalla kulkiessaan ehtinyt muuttua niin paljon, ettei vuotta aiemmin annettu rokote anna enää riittävän hyvää suojaa.

Kopiointivirheet viruksen perimässä kasaantuvat kerta kerralta, kun virus siirtyy ihmisestä toiseen.
Vaikka koronaviruksestakin (SARS-CoV-2) tulee uusia variantteja, kuten omikron ja kranken, se on virusten mittapuulla melko hidas muuntumaan. Tämä johtuu siitä, että koronaviruksella on käytössään oikolukumekanismi, jolla se tarkistaa rna:n kopioitumisen. Tämä on ihmisten kannalta hyvä asia. Koronavirus on suhteellisen muuttumaton ja siksi alkuperäiset rokotteet suojaavat yhä hyvin vakavaa tautimuotoa vastaan.

“Mutaatioita tulee huomattavan vähän. Evoluutiossa niitä aina tulee, mutta koronaviruksen kohdalla ei valtavia määriä”, Rämet kertoo podcastissa.

Tuhkarokkoa vastaan puolestaan riittää rokottaminen lapsena (MPR). Tämä johtuu siitä, että tuhkarokkoviruksessa ei ole tapahtunut vuosikymmenten varrella merkittäviä muutoksia. Sama rokote tepsii yhä. Tämä johtuu tutkimuksen mukaan siitä, että tuhkarokkoviruksen pintaproteiineissa pitäisi tapahtua samanaikaisesti muutoksia viidessä eri kohdassa, jotta viruksen pinta muuttuisi niin paljon, ettei puolustusjärjestelmä enää tunnistaisi virusta — eikä näiden muutosten jälkeen virus enää kykenisi tarttumaan isäntäsolun pinnalle.

Viruslääkkeet estävät viruksen lisääntymistä ja leviämistä

Bakteereja vastaan on käytössä iso liuta erilaisia antibiootteja, mutta miksi virustauteihin on vähän lääkkeitä?
Virustutkijan, professori Varpu Marjomäen mukaan haasteena on, että lääkkeen kehittäminen virusta vastaan vaatii paljon tarkkaa tietoa viruksen tartuntasyklistä: pitää ymmärtää, miten virus infektoi soluja ja mitä se tarvitsee soluista, jotta tarttuu tehokkaasti. Tämän tiedon karttuminen on hidasta ja vaatii paljon tutkimusta.

Suurin läpimurto on ollut tehokkaiden hiv-lääkkeiden saaminen käyttöön. Yhdistelmälääkehoidot mullistivat 1990-luvun puolivälissä hiv-potilaiden elämän. Ajoissa aloitetun hiv-lääkityksen ansiosta tartunta ei yleensä lyhennä elinikää.

Yhdistelmälääkehoidot mullistivat 1990-luvun puolivälissä hiv-potilaiden elämän.
Marjomäen mukaan monet lääkkeistä kohdistuvat viruksen proteaaseja vastaan. Proteaasit ovat entsyymejä, jotka vastaavat virusten kypsymisestä eli ne muokkaavat viruksen tarvitsemat proteiinit lopulliseen muotoonsa uuden viruksen rakentamista varten.

“Myös koronavirusta vastaan tällä hetkellä parhaat lääkkeet ovat juuri viruksen proteaasia vastaan”, Marjomäki kertoo podcastissa.

Marjomäki uskoo, että tulevaisuudessa saadaan tutkimusten myötä käyttöön myös entistä laajakirjoisempia lääkkeitä virustauteja kohtaan, sillä monet virukset käyttävät samanlaisia reittejä tartunnan yhteydessä.

Suomen lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin kuusiosaisella kaudella ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” puhutaan mikrobien merkityksestä ihmisten terveydelle. 

Länsimaissa monet tulehdukselliset taudit, kuten haavainen paksusuolentulehdus ja metabolinen oireyhtymä, yleistyvät. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että tämä voi osittain johtua muutoksista suolistomikrobistossa: hyvät bakteerit vähenevät ja pahat, tulehdusta edistävät bakteerit lisääntyvät.
Yksi keino suolistomikrobiston muokkaamiseksi parempaan suuntaan voisi olla pätkäpaasto.

Bakteeriopin professori Pentti Huovisen mukaan esimerkiksi 14 tunnin vuorokausipaastolla, eli päivittäisen ruokailuajan rajaamisella 10 tuntiin, näyttäisi olevan terveydelle positiivisia vaikutuksia.

"Kun olemme syömättä, näyttää siltä, että tulehdusta lisäävien bakteerien osuus vähenee ja tulehdusta vastustavien bakteerien osuus lisääntyy. Onkin puhuttu, että vuorokausipaasto saattaa olla tulevaisuudessa monien tulehdustautien tukihoito”, Huovinen kertoo Suomen Lääketieteen säätiön podcastissa.

Uusia probiootteja luvassa

Probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita on tutkittu jo melko pitkään. Tunnetuin ja maailmanlaajuisesti tutkituin probiootti on Lactobacillus GG, LGG eli gefilus, jonka Valio brändäsi 1990-luvulla. Siitä on tutkitusti hyötyä ripulitaudeissa: se lyhentää taudin kestoa ja lieventää oireita. Lisäksi sitä on tutkittu muun muassa lasten allergioiden ehkäisyssä.

Viime vuosina on uusien dna-pohjaisten tutkimusmenetelmien avulla saatu tarkempaa tietoa suoliston mikrobeista. Samalla on löydetty uuden sukupolven probiootteja, kuten Akkermansia muciniphila, jolla näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen aineenvaihduntaan. Akkermansia on vastikään hyväksytty Euroopassa markkinoille uutena probioottisena valmisteena.

Pentti Huovinen pitää Akkermansia muciniphilaa lupaavana uutena probioottina, sillä se on eläin- ja ihmiskokeissa havaittu vähentävän tulehdusreaktioita. Sitä kautta sillä voi olla vaikutuksia tiettyihin aineenvaihduntasairauksiin, kuten metabolisen oireyhtymään ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin.

Yliopistonlehtori, dosentti Satu Pekkala havaitsi omissa tutkimuksissaan, että ylipainoisilla naisilla liikunnan myötä Akkermansia-bakteerin määrä suolistossa lisääntyi. Hänen mukaansa Akkermansian lisäksi on myös muita uusia lupaavia probioottikantoja tutkittavana.

“Maailmalla on esimerkiksi saatu tutkimustuloksia, joissa urheilijoille on siirretty jotain bakteerikantaa ja se on parantanut tuloksia”, Pekkala kertoo podcastissa.

Probioottirintamalla on siis todennäköisesti uutta luvassa lähivuosina. Toisaalta kuuma tutkimusaihe ovat myös “psykobiootit” eli probiootit, joilla on positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen.
 

Kasviksia ei pidä unohtaa

Viime aikoina on tullut yhä enemmän todisteita siitä, että kasvikset ovat tärkeä osa ruokavaliotamme — sillä ne ruokkivat meidän sisuksissamme asuvaa mikrobistoa. Suoliston hyvät mikrobit tarvitsevat välttämättä kasvisten sisältämiä pitkäketjuisia kuituja ravinnokseen. Jos ne eivät kasviksia saa, ne näkevät nälkää ja voivat jopa kuolla sukupuuttoon.

“Jos kasvikset jäävät pois, on mielenkiintoisesti eläinkokeissa havaittu, että suoliston bakteerit alkavat syödä suoliston pinnalla olevaa limakerrosta. Tämä aiheuttaa tulehdusrektion lisääntymisen tai pahenemisen. Eli jos emme saa kasviksia ruokavaliosta, samalla aiheutamme omalle suolistollemme ja suoliston pinnalle vahinkoa”, Pentti Huovinen kertoo podcastissa.

Jos emme saa kasviksia ruokavaliosta, aiheutamme suoliston pinnalle vahinkoa.
Toisaalta hyvä uutinen on, että suolistomikrobisto voi ruokavalioon vaikuttamalla muuttua melko nopeastikin, jo parissa viikossa.

Suomen lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin kuusiosaisella kaudella ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” puhutaan mikrobien merkityksestä ihmisten terveydelle. 

1800-luvun puolivälissä Euroopan väestön keskuudessa kylvi kauhua ja kuolemaa vaarallinen kulkutauti, kolera. Taudin ajateltiin johtuvan miasmasta, ”pahasta ilmasta”, tai huonosta maaperästä.  Saksalaisella lääkärillä Robert Kochilla oli kuitenkin tarjolla toisenlainen selitys. Hän havaitsi vuonna 1883, että tietty bakteeri esiintyi koleraan sairastuneiden ja kuolleiden potilaiden suolistossa, mutta sitä ei ollut terveillä ihmisillä. Hän uskoi, että kolera oli mikrobin aiheuttama. Hän oli jo vuotta aiemmin löytänyt tuberkuloosipotilailta vastaavasti tietyn  bakteerin, jonka uskoi olevan tuberkuloosin aiheuttaja.

Nykyisin tiedetään, että Koch oli oikeassa, kun päätteli mikrobien yhteyden tauteihin. Hän sai vuonna 1905 Nobelin palkinnon tuberkuloosia aiheuttavan bakteerin löytämisestä. Alkuvaiheessa monet kollegat eivät kuitenkaan uskoneet hänen havaintojaan. Yksi epäilijöistä oli saksalainen hygienian professori Max Pettenkofer, joka päätti lokakuussa 1892 tehdä omakohtaisen kokeen. Hän sai Kochin laboratoriosta kolerabakteeriviljelmän — ja kulautti sen kurkkuunsa.

Nobelisti aiheutti itselleen mahatulehduksen

Miten voidaan varmistua siitä, että jokin mikrobi todellakin on taudin taustalla? Max Pettenkofer ei ole ainoa tutkija, joka on kysymystä pohtiessaan päätynyt omakohtaiseen kokeeseen.  Kesällä 1984 gastroenterologi, Barry Marshall osoitti omakohtaisella kokeellaan, että helikobakteeri voi aiheuttaa mahatulehduksen ja siten olla syyllinen mahahaavan kehittymiseen. Hän sai tutkimuksistaan Nobelin palkinnon vuonna 2005.

Vielä nykyisinkin tutkijat joutuvat pähkäilemään mikrobien yhteyttä tauteihin. Vaikka suoranaiset mikrobien aiheuttamat tartuntataudit tunnistetaan nykyisin hyvin, viime vuosina on kertynyt yhä enemmän todisteita mikrobien ja mikrobiston yhteydestä myös moniin kroonisiin sairauksiin. Bakteeriopin professori Pentti Huovisen mukaan menossa onkin paradigman muutos.

”Aiemmin ajateltiin, että yksi mikrobi aiheuttaa yhden taudin. Tällä hetkellä idea on, että mikrobit ja mikrobisto myötävaikuttavat monien sairauksien syntyyn. Lisäksi mikrobien puutos saattaa aiheuttaa tauteja”, Huovinen kertoo Lääketieteen Säätiön podcastissa.

Kumpi oli ensin: mikrobi vai tauti?

Suolistomikrobiston rooli sairauksien synnyssä kiinnostaa nyt monia tutkijoita. Neurologian dosentti Filip Scheperjans on osoittanut, että Parkisonin taudissa näkyy muutoksia suolistomikrobistossa jo vuosia ennen taudille tyypillisiä vapinaoireita. Samankaltaisia havaintoja on tehty myös muissa sairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa. 

Parkinsonin taudissa näkyy muutoksia suolistomikrobistossa jo vuosia ennen vapinaoireita.
On silti vielä vaikea sanoa, vaikuttaako suolistomikrobisto taudin kehittymiseen vai aiheuttaako tauti jo varhaisvaiheessa muutoksia mikrobistoon. Eli kyse on muna vai kana -ongelmasta.

”Nämä on tosi vaikeita kysymyksiä. – – Mikrobiston muutos oli ensin, mutta oliko mikrobiston muutos se olennainen tekijä, joka vaikutti sairauden syntyyn?” Scheperjans pohtii podcastissa.

Ulosteesta apu diagnostiikkaan

Todennäköisesti tulevaisuudessa suolistomikrobiston analysointia hyödynnetään tautien diagnosoinnissa, sillä hyvin monessa taudissa voidaan havaita muutoksia mikrobistossa.

”Tämä on hyvin todennäköinen kehityssuunta. Meillä Tyksissä kehitetään nyt mikrobiston määritystä monestakin syystä. Tiedetään, että esimerkiksi tiettyjen lääkitysten teho riippuu siitä, millainen on ihmisen suolistomikrobisto”, Huovinen toteaa podcastissa.

Joskus 5-10 vuoden kuluessa meillä tulee olemaan käytäntö, että sairaalaan mentäessä otetaan ulostenäyte.
Kehitteillä on myös uusia mikrobihoitoja, joilla voitaisiin korvata ihmisen suolistosta puuttuvia hyödyllisiä bakteereita.

”Uskoisin, että joskus 5–10 vuoden kuluessa meillä tulee olemaan sellainen käytäntö, että sairaalaan mentäessä otetaan ulostenäyte ja mahdollisesti limakalvonäytteitä suusta. Niistä määritetään mikrobisto. Sen jälkeen tietokoneet raksuttavat ja yhdistävät tiedot muihin terveystietoihin ja kertovat meille, millaisia hoitovaihtoehtoja kannattaa hyödyntää."

Suomen lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin kuusiosaisella kaudella ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” puhutaan mikrobien merkityksestä ihmisten terveydelle.