cosmethics

Mikromuovi ja kosmetiikka

Erityisen ikävää mikromuovi on tuotteissa, mihin sitä varta vasten lisätään. Tällaista on muun muassa kosmetiikka, missä muovimateriaaleja eritoten poishuuhdeltavissa kosmetiikkatuotteissa, kuten kuorintavoiteissa sekä myös hammastahnoissa.

Vaikka kosmetiikka-alalla pyritään yhä useammin korvaamaan mikromuoveja toisilla ainesosilla ja esimerkiksi EU-ympäristömerkki tulee kieltämään mikromuovit saippuoissa ja shampoissa varsin pian, on markkinoilla paljon mikromuoveja sisältäviä tuotteita.

Julkaisimme talvella testin suomalaisen CosmEthicsin mobiilisovelluksesta, joka auttaa kuluttajaa välttämään kosmetiikan haitallisia ja allergisoivia aineita. Nyt sovellus tunnistaa myös mikromuoveja sisältävät tuotteet.

Toimitusjohtaja Katariina Rantasen mukaan yhtiö on lisännyt tietokantaan kaikkiaan 16 erilaista muovia yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa ja tehnyt niistä valmiin ei-toivottujen aineiden listan, jonka kuluttaja voi halutessaan aktivoida.

Rantasen mukaan yhtiö laajentaa parhaillaan tietokantaa ja yrittää saada lisättyä sinne mahdollisimman monta tuotetta ainesosaluetteloineen. 

“Tuotteita lisätään tietokantaan päivittäin noin sata, ja helmikuun lopussa niitä oli siellä jo noin 20 000”, hän kertoo. 

Muovien estolistalla olevien 16 muovin joukossa ovat Rantasen mukaan esimerkiksi polypropyleeni ja polyetyleeni, joista jälkimmäistä käytetään hänen mukaansa kuorintavoiteissa edullisuuden ja hyvien kuorintaominaisuuksien takia.

“Kosmetiikkateollisuudella olisi mahdollisuus korvata kuorintavoiteiden mikromuovi luonnon omilla raaka-aineilla, kuten esimerkiksi siemenistä valmistetulla murskeella, mutta sitä ei useinkaan tehdä niiden kalleuden takia”, hän lisää.

Kännysovelluksella mikromuoveja vastaan

Vuonna 2013 perustettu Cosmethics työllistää vakituisesti kolme henkeä ja on Rantasen mukaan tällä hetkellä pitkälti yksityisten ja julkisten sijoittajien varassa. Tulevaisuudessa toiminnasta on tarkoitus saada kannattavaa affiliate-toiminnalla, jolloin kuluttaja voi ostaa applikaation kautta minkä tahansa haluamansa itselleen sopivan kosmetiikkatuotteen.

Sitten esittelynsä on sovellukseen lisätty uusia ns. estolistoja, joiden avulla käyttäjät voivat muokata sovellusta omien toiveidensa mukaiseksi. Esimerkiksi yhtiö on juuri saanut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta tiedot kaikista hajusteallergeeneista ja jo aikaisemmin sovellukseen on lisätty estolistat väriaineissa ja säilöntäaineissa käytettäville herkistäjille. Myös vegaaneille tarkoitettu lista eläinperäisten aineiden välttämiseksi.

Rantasen mukaan sovelluksella on myös jo oletusasetuksissa esto parabeeneille, formaldehydille ja ftalaateille, koska niillä on pitoisuutta koskevia raja-arvoja.

Marja Saarikko on kirjoittanut Cosmetics-osan.

Kosmetiikan ainesosat selville

Cosmethics on tuonut markkinoille älypuhelimeen ladattavan sovelluksen, jonka avulla kuluttajat saavat kätevästi tietoa kosmetiikan ja monen muunkin tuotteen sisältämistä haitta- tai allergisoivista aineista helposti ja nopeasti.

Kännykän sovelluksella voi vaikka kaupassa kosmetiikkahyllyjen välissä skannata nopeasti tuotteen viivakoodin, jolloin kännykän näytölle avautuu tuotteen ainesosaluettelo.

Testasimme palvelua käytännössä. 

Se, että palvelu on uusi, näkyy siinä, että tietokanta on vielä varsin rajallinen. Varsin usein sovellus ei tunne tuotetta. 

Testissä tietokannasta löytyi esimerkiksi Freemanin vartalokuorinnan ainesosat, mutta Qliniquen Even Better –meikkivoiteesta tietoa ei löytynyt. Samoin useita miestentuotteita ei tietokannasta löytynyt, mutta onneksi useimmat suomalaisten käyttämät tuotteet (niin miesten kuin naistenkin) ovat jo mukana; koska sovellus on suomalaisten kehittämä, ovat suomalaiset ja suomalaisten suosimat tuotteet vahvasti edustettuina tietokannassa. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että ulkomaisten kauppojen sekä esimerkiksi lentoasemien valikoimista ei tuotteita ole vielä kattavasti.

Rantasen mukaan kuitenkin tietokantaa laajennetaan koko ajan. Kaksi kuukautta ennen Slushia tietokannassa oli hänen mukaansa 2000 tuotteen ainesosaluettelot. Pitching-kilpailun aikana tuotteita oli kertynyt tietokantaan jo 17 000. 

Kuluttajat on itse valjastettu mukaan laajentamaan tietokantaa, sillä sovellus ei koskaan vastaa tuotehakuun sanomalla ‘ei löydy’, vaan sovellus pyytää kuluttajaa ottamaan tuotteesta kaksi kuvaa ja lähettämään ne Cosmethics-yritykselle. Toinen kuva on itse tuotteesta, toinen aineosaluettelosta.

‘Tutkimme puolestasi, ovatko tuotteet turvallisia’, sovellus toteaa ja tarjoaa osallistumista ilmaisten kuukauden tuotteiden arvontaa täkynä tietojen antamiselle.

Onneksi siis varsin suuri määrä tuotteita on jo tietokannassa. Kun tuote löytyy, kertoo sovellus tuotteen koostumuksen lisäksi vaihtoehtoisen tai vähemmän haitallisia aineita sisältävät tuotteet. Esimerkiksi Freemanin vartalokuorinnalle korvaavaksi tuotteeksi se suosittelee S-ryhmän Rainbow-merkkistä vartalokuorintaa.

Kokonaisuudessaan sovellus osoittautui testissä varsin helppokäyttöiseksi, joskin tavalliselle kuluttajalle ainesosaluettelo tai aineen molekyylikaava ei kerro juuri mitään. 

Yrityksen toimitusjohtaja Katariina Rantanen kertoi Slushin lavalla, että kuluttajat alkavat yleensä pohtia kosmetiikan sisältämien aineiden haittoja silloin kun perheenlisäys tulee heille ajankohtaiseksi.

Cosmethics-sovellusta voi myös räätälöidä luomalla omia listoja ainesosista, joita haluaa välttää. Sovellus myös tarjoaa erilaisia valmiita listoja, joissa on esimerkiksi muovin johdannaisia tai eläinperäiset tuotteet.

“Sovellus sopii siis myös vegaaneille tai kasvissyöjille, jotka haluavat välttää joitakin tiettyjä ainesosia”, totesi Rantanen.

Toistaiseksi sovellus toimii iOS- ja Android-laitteissa, mutta ei esimerkiksi Windowsilla varustetuissa laitteissa.

Kosmetiikan jälkeen hiusvärit ja muut?

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon kampaamotuotteiden turvallisuudesta. Esimerkiksi hiusvärit sisältävät usein herkistäviä ainesosia, jotka voivat aiheuttaa kuluttajille vakavankin terveysriskin.

Kosmetiikka, saippua, deodorantti ja kaikki voivat nekin sisältää superherkistäjiä ja jopa erittäin haitallisia aineita, kuten triklosaania, joka on potentiaalinen hormonihäiritsijä, jonka on todettu tutkimuksissa häiritsevän kalojen normaalia käyttäytymistä.

Voisiko Cosmethicsin sovellus siis auttaa kuluttajia välttämään myös muiden tuotteiden kuin kosmetiikan sisältämiä ei-toivottuja aineita? Rantasen mukaan yritys ei ole sulkenut pois mitään tuoteryhmiä, vaan uusia aluevaltauksia voivat olla esimerkiksi elintarvikkeet ja vaatteet.

Kierrätyspakkaus verkkokaupoille

Toinen suomalaisfinalisti oli jätteettömän kuljetuspakkauksen kehittänyt Repack.

Heidän pakkausratkaisunsa on idealtaan hyvin yksinkertainen: asioidessaan verkkokaupassa asiakas valitsee toimitusvaihtoehdoksi Repackin noin viiden euron lisähintaan. Saatuaan tilaamansa tuotteen, asiakas taittelee pakkauksen ja palauttaa sen mihin tahansa postilaatikkoon Euroopan alueella. 

Verkkokaupan vastaanottaessa palautuneen pakkauksen, asiakas palkitaan noin kymmenen euron lahjakortilla, joka kelpaa kaikissa Repackia käyttävissä verkkokaupoissa.

Yrityksen mukaan sen käyttämä postipalautusjärjestelmä vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 75 prosenttia verrattuna kertakäyttöisen pakkauksen kierrättämiseen ja uudelleenvalmistamiseen.

Repackin toimitusjohtaja Jonne Hellgren kertoi kilpailun olleen erittäin kova. Semifinaaleihin valittiin 20 yritystä, joista monet olivat hänen mukaansa erittäin vahvoja.

Tapahtuman jälkeen yritys on hänen mukaansa saanut useita yhteydenottoja muun muassa sijoittajilta ja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta, kuten verkkokaupoilta. 

"Tavoitteena on seuraavaksi hankkia asiakkaiksi kansainvälisiä brändejä ja etsiä uusia pakkaussegmenttejä", selitti Hellgren. 

"Esimerkiksi vaatteiden ja tuotteiden rinnalle on nyt tulossa uutena elektroniikkatuotteiden pakkaaminen, jota testataan parhaillaan Samsungin ja Postin kanssa."

Marja Saarikko kirjoitti alkuperäisen jutun. Jari Mäkinen on myös testannut sovellusta sekä toimittanut tekstiä.