Oletko jo laittanut talvisormesi älypuhelimeen?

La, 01/21/2017 - 13:02 By Toimitus
Sormenpää

Kuten jokainen tietää, talvi on hieman erilainen vuodenaika kuin kesä. Älypuhelimen sormenjälkitunnistin sen sijaan ei tajua asiaa.

Monissa älypuhelimissa on nykyisin sormenjälkitunnistin, jonka avulla luurin saa käyttökuntoon yksinkertaisesti ja nopeasti ilman tunnuslukujen näppäilyä. 

Yleensä nykyisin siihen tulee kiinnittäneeksi huomiota vain silloin, kun se ei toimi. Osa näistä tapauksista on ymmärrettäviä, sillä muun muassa kokatessa, urheillessa tai muissa toimissa, missä sormet ovat öljyiset, hikiset, likaiset tai kovin kosteat, ei tunnistus toimi.

Mutta jostain syystä etenkin nyt talvisaikaan ihan normaalikäyttökin on usein hankalaa. Miksi?

Syy on hyvin yksinkertainen: sormemme ovat talvella hieman erilaisia, ja lisäksi olosuhteet talvella ovat myös usein sellaiset, että tunnistus toimii hieman huonosti. Vaikka talvella meille kertyy helposti lisäpainoa, olemme kuitenkin kesäisessä lämmössä (ja etenkin helteellä ja tropiikissa) hieman pyöreämpiä ja pulleampia. Ihon huokoset ovat avoimia ja iho on pehmeämpi. 

Sen huomaa helposti siitä, että sormus tuntuu tiukalta tai kellon hihnaa täytyy löysätä normaaliasetuksista.

Talvella sen sijaan iho on kuivempi ja sen huokoset sekä uurteet ovat supussa. Mitä kylmempää ja kuivempaa on, sitä enemmän iho on koppuralla.

Tämä muuttaa myös sormenpäitämme siinä määrin, että älypuhelin ei välttämättä tajua pakkaspäivinä, että kyseessä on sama omistajan sormi kuin muulloinkin. Myös monien tietokoneiden ohjauslevyt toimivat huonommin, kun sormenpäiden sähkönjohtavuus on huonompi.

Mikä siis avuksi?

Ensimmäinen, ja hyvin yksinkertainen ratkaisu on sama kuin muihinkin talviajan iho-ongelmiin: kosteusvoide. Käsien rasvaaminen talviaikaan on hyvä idea muutenkin.

Toinen ratkaisu on tallentaa puhelimeen erikseen "talvisormet", eli tehdä sama manöveeri kuin aikaisemminkin, mutta nyt vain kuivemmin sormin. Näin laite tunnistaa myös koppuraisemmat sormenpäät.

Tähän liittyen bonusvinkki: jos älypuhelimien käyttöä varten tehtyjä hansikkaita, kannattaa myös niiden "sormenjäljet" tallentaa puhelimeen. Monet laitteet hyväksyvät myös nämä hieman omalaatuiset jäljet ikään kuin sormenjälkinä.

Kuva: Flickr / Geoffrey Fairchild

10 trendiä, jotka tekevät älypuhelimesta tärkeämmän kuin koskaan

Ke, 12/09/2015 - 01:01 By Jari Mäkinen
Älypuhelimia. Kuva: flickr / m01229

Ruotsalainen Ericsson julkisti tänään tekemänsä tutkimuksen kuluttajaelektroniikan tulevaisuudenkuvista käyttäjien arvioiden mukaan.

Nykyisenkaltainen mobiililaitteen toivotaan ja oletetaan vähitellen muuttuvan erilaiseksi, yhä älykkäämmäksi ja monipuolisemmaksi laitteeksi, joka pystyy hoitamaan lähes huomaamatta monia arkisia toimia.

Kahdeksan kymmenestä vastaajasta toivoo, että teknologia tulisi tulevaisuudessa auttamaan nykyistä enemmän heidän fyysisiä ominaisuuksiaan: auttamaan näkemään, muistamaan ja kuulemaan paremmin sekä olemaan entistä enemmän jatkuvassa yhteydessä tietoverkkoihin.

Olennaista on myös toive tekoälyn suuremmasta roolista arkisissa askareissa. Sen avulla tulevaisuuden älypuhelin on täysin erilainen kuin nykyisin – nykyisenlaisen älypuhelimen ennustetaankin katoavan kokonaan viiden vuoden kuluessa, joskin paremmin voisi sanoa, että se muuttaa muotoaan. Suuren näytön katoaminen puheentunnistuksen kehittymisen myötä on olennaisin muutos. Itse laite tarvitaan kuitenkin edelleen.

Kenties puhelimien pienentyessä (etenkin kun ruudun koosta ei täydy välittää) tulevaisuuden älypuhelin on päälle puettava tai ranteeseen kiinnitettävä laite. 

Joka tapauksessa selvityksen mukaan nämä ovat kymmenen tulevaisuuden suuntausta kuluttajien mukaan:

1. Verkostot ja yhteistoiminta 
80% vastaajista sanoo hyötyvänsä jo nyt netissä olevista joukkoistamispalveluista. Yksi kolmesta käyttää jo palveluita, joissa jaetaan erilaisia tuotteita tai palveluita muiden käyttäjien kanssa. 38% pitää esimerkiksi matkapalveluiden arviointeja netissä luotettavampina kuin "asiantuntijoiden" arvioita. Vain yksi viidestä henkilöstä ei käytä hyväkseen netissä olevia palveluita.

2. Videoita!
Teinit katsovat YouTube-videoita enemmän kuin muut ja 46% heitä käyttää enemmän kuin tunnin päivässä verkkovideoiden katseluun. 20% jopa yli kolme tuntia päivässä. 30-36 -vuotiaat, siis alkuperäinen internet-sukupolvi käyttää videopalveluita hyödykseen olennaisesti vähemmän: vain noin 9% heistä katsoo yli kolme tuntia YouTubea tai vastaavia päivässä.

3. Tekoäly hakkaa kosketusnäytöt
Tekoälyn avulla tehtävien tekeminen onnistuu paremmin ja kätevämmin kuin ruutua näpyttelemällä. Puolet vastaajista toivoo nykyisenkaltaisten älypuhelimien katoavan viiden vuoden kuluessa. Osa vastaajista toivoo silti yhä suurempia näyttöjä (31%), joskin suurin osa (78%) on näytön kokoa kiinnostuneempi siitä, että tulevaisuuden kännyissä akku riittäisi paremmin. Mitä tulee keskusteluun tekoälyn kanssa, 29% vastaajista puhuisi mieluiten koneen kuin ihmisen kanssa esimerkiksi terveyteen liittyvistä ongelmista.

4. Virtuaalitodellisuus tulee todeksi
Kuluttajat toivovat voivansa osallistua esimerkiksi urheilutapahtumiin tai tekevänsä videopuheluita tulevaisuudessa virtuaalitodellisuuslaitteiden avulla. Puolet vastaajista haluaisi testata nykyistä paremmin vaatteita netissä avatarinsa kanssa ja 64% haluaisi varmistaa sen avulla vaatteiden oikean koon sekä istuvuuden. Samoin puolet haluaisi käyttää virtuaalitodellisuuspalveluita tuotteiden ja tavaroiden 3D-tulostamiseen kotona – ja 44% kyselyyn vastaajista haluaisi myös printata oman ruokansa (todennäköisesti tietämättä kuinka yökköä printattu ruoka on).

5. Älykkäät kodit 
55% älypuhelimien käyttäjistä olettaa, että heidän kotiensa rakentamisessa käytettävät tiilet voisivat sisältää viiden vuoden sisällä sensoreita, jotka paljastavat hometta, vesivahinkoja ja sähkövikoja. 65% olettaa, että pian asuntojen ilmanvaihtoa, lämmitystä ja ikkunoiden avoinnaoloa voidaan hallita älypuhelimella – varmasti aivan oikein, koska se on jo mahdollista nyt.

6. Älykkäät kuluttajat
86% vastaajista haluasi käyttää personoituja liikenneratkaisuita ja reaaliaikaisia tilannetietoja esimerkiksi työmatkoillaan, jos mahdollista. Kuluttajat haluaisivat käyttää aikaansa merkityksellisesti, eikä vain olla passiivisia joukkoliikenteen käyttäjiä. (Kimppataksit, Über, kutsuplus-palvelun kaltaiset sovellukset ja tulevaisuuden automaattiautot ovat ratkaisu!)

7. Hätäpuhelut chatissä
Ihmiset soittavat puhelimella yhä harvemmin, mutta käyttävät yhä enemmän erilaisia netissä olevia viestipalveluita. Niinpä esimerkiksi hätäpuheluita voidaan tulevaisuudessa tehdä sosiaalisen median kautta. 60% vastaajista on kiinnostunut puhelimeen ladattavasta hätätilannesovelluksesta. Matkustaessa monet kääntävät matkakohteessa netin pois päältä korkeiden roaming-maksujen pelossa, mikä tekee pelkästään netin käyttämisen hätäpalveluihin hankalaksi. Ja oikeasti – matkalla tai ei – puhelin ja numero 112 ovat edelleen erittäin yksinkertainen ja helppokäyttöinen vaihtoehto!

8. Matrix tulee todeksi
80% vastaajista haluaisi käyttää teknologiaa apunaan esimerkiksi siten, että näkökentässä olisi lisätietoja, verkosta saisi tietoja kätevästi muistin tueksi ja kuuloaistimusta voisi parantaa. Kiinnostavasti noin 50% vastaajista haluaisi tietotekniikan  myös lisäävän tulevaisuudessa fyysistä suorituskykyä, mutta se ei liene mahdollista ilman eksoskeletoneita tai muita puettavia robottilaitteita – ellei huomioon oteta kuntoiluun innostavia sovelluksia.

9. Tietoturva on yhä tärkeämpää
Suurin osa vastaajista olettaa tietomurtojen, kyberrikollisuuden ja virusten olevan vastaisuudessa yhä suurempi ongelma. Samalla he uskovat, että palveluntarjoajat ja laitevalmistajat pystyvät taistelemaan yhä paremmin häkkääjiä vastaan. 21% pelkää tietotuvan ulottuvan tulevaisuudessa myös keittiön kodinkoneisiin.

10. Aktiivikansalaiset tulevat
Kansalaiset jakavat yhä enemmän tietoja ja havaintojaan maailmasta sekä yhteiskunnasta, sekä uskovat, että he vaikuttavat näin aiempaa paremmin yhteiskunnan toimintaan. Yli kolmannes vastaajista olettaa, että rikoksesta kertominen netissä on merkityksellisempää kuin poliisille ilmoittaminen. Käytännössä tämä tarkoittanee enemmän hät’pikaa kuvattuja videoita, analysoimatonta mutu-puhetta ja huonosta palvelusta netissä valittamista, mutta samalla tekniikka tarjoaa jo nyt mahdollisuuden myös korkealaatuisen kansalaisjournalismin tekemiseen.

Otsikkokuva: m01229 / Flickr

Eläkeläinen testaa: Samsung Gear S –älykello

Ke, 08/05/2015 - 23:21 By Eero Mäkinen
Samsung Gear S

Kun puhutaan älykellosta, tulee ensinnä mieleen rannekellon kaltainen laite, josta katsotaan kellonaikaa ja saadaan näyttöön erilaisia aikaan liittyviä tietoja kuten maailman aikavyöhykkeet sekä erilaisia ajanmittaustoimintoja, kuten ajanottokello väliajoilla, kalenterit, päiväykset ja niin edelleen.

Todellisuus on kuitenkin aivan toisenlainen: älykellothan ranteessa pidettäviä tietokoneita, joissa on pikkuriikkinen näyttö!

Testatulla  älypuhelimella, Samsungin Gear S:llä, voi tehdä paljon enemmän mitä useimmat  osaavat tehdä tietokoneella. ”Kelloa” voi käyttää puhelimena, sillä voi lähettää ja vastaanottaa sähköposteja ja tekstiviestejä, käyttää kalenteritoimintoa ja asettaa hälytyksiä.  Laite on myös apuna suunnistuksessa karttoineen ja se on sykemittari kuntoiluun sekä elämäntapojen hallintaan.

Tämä kaikki myös näkyy päällepäin. Kello on iso ja silmiinpistävä. Paperilla 40 x 58 x 12 millimetrin ja kahden tuuman näyttö ei kuulosta paljolta, mutta ranteessa se näyttää paljolta.

Nopeasti ladattava virtasyöppö

Sellaiselle, joka ei ole perillä tällaisten laitteiden käytöstä, on ehkä yllätys, että laitteen rinnalla pitää olla käytössä jokin Samsungin uusimmista puhelinmalleista. 

Kellon käyttöönotto on varsin yksinkertaista ja siinä auttaa pakkauksessa mukana oleva pikaohje, missä on selvät vihjeet.  Pakkauksessa on kello muovisella rannekkeella varustettuna. Rannekkeessa oleva lukituslaite on helppo säätää ja lukita. Lisäksi pakkauksesta löytyy paksu ”mutikka”, joka ohjeen selvityksen mukaan on puhelimen lataustelakka. Latausta varten tietenkin on virtajohto.

Lisäksi paketista löytyy ihmeellinen piikki, jonka tarkoitus selvisi kyllä myöhemmin.

Ensin täytyi ratkaista kuinka lataustelakka saadaan paikalle. Laitteeseen pitää saada virtaa, jotta käyttöönoton seuraavat askeleet voidaan toteuttaa.

Laitteen latausaika on mukavan lyhyt. Ongelma on tosin siinä, että lataus pitää tehdä aika usein, etenkin jos käyttää useita ohjelmia saman aikaisesti. Pelkkä kello ei virtaa kuluta juuri lainkaan ja vain sitä käyttämällä on käyttöaika parikin vuorokautta.

Jos sen sijaan pitää aktiivisuusohjelmaa, puhelinta ja sähköpostia päällä, ja etenkin kun käyttää niitä koko ajan, niin laite pitää laittaa piuhaan varsin usein. Lataustelakalla on se hyvä puoli, että sillä saa kellon akkua ladattua ilman verkkolaturia aina 50 % asti. Näin voi pelastaa tärkeimmät tiedot  ja pääsee verkkovirran äärelle.

Mutta takaisin käyttöönottoon: älykellon lataustelakkaan asentamisen jälkeen matkapuhelimeen ladataan Gear Manager -sovellus, minkä jälkeen kello asentaa itse itsensä käyttökuntoon.

Gear S:n Tizen- käyttöjärjestelmä perustuu Androidiin ja sitä on selkeä käyttää. Ohjelmat avautuvat ja sulkeutuvat pyyhkäisyillä ja painettava kotinäppäin palauttaa aina aloitusnäkymään.

Toimii myös itsenäisesti

Uusinta uutta on älykellossa oleva paikka 3(4)G nano-SIM-kortille. SIM-kortin pesä on pieni ja sen kannen avaamista varten on paketissa se pieni piikki, jolla voidaan kansi kammeta auki.

Tosi tarpeellinen työkalu.

Matkapuhelinverkkoyhteyden tarkoitus on tehdä älykellosta puhelinriippumaton. Tämä tarkoittaa sitä, että kello voi itse hakea tietoa verkosta tai jopa toimia puhelimena, jos kännykkä on sammuksissa tai bluetoothin kantomatkan ulottumattomissa.

Gear S:n puhelintoiminnallisuudella onnistuu puheluiden soittaminen ja vastaanottaminen. Ääni tulee kellon reunassa olevasta kaiuttimesta ja kellolle jutellaan kuin 70- ja 80-luvun agenttileffoissa ikään. Puhelimessa jutustelu onnistuu mallikelpoisesti jos ympäristö ei ole kovin meluisa. Liikenteen melu kaupungilla on jo liikaa.

Vaikka 3G-yhteys tarjoaa kellolle mahdollisuutta toimia ilman puhelinta, ei luurista kuitenkaan pääse eroon. Kellon sovellukset asennetaan yhä puhelimen hallintasoftan kautta.

Sovellusten lataaminen puhelimesta onnistuu maallikoltakin helposti, koska toiminnot on hyvin ohjattuja. Pahin ongelma on se, että kaikki näppäimet on pieniä ja kosketuksen tulee olla hellä ja tarkka. Vahvalla ja vapisevalla sormella tökkiminen ei tahdo onnistua. Tökkimisessä auttaa paljon sellainen kosketinnäyttökynä, jolla painellaan näppäimiä. Tällöin  kynä pitää olla aina mukana , koska ongelma on aina läsnä kun käyttää puhelimen numeronäppäimiä tai kirjainnäppäimiä. Sähköpostin tai tekstiviestin kirjoittaminen on tosi tarkkaa puuhaa.

Toki on mahdollista käyttää puheohjausta mutta silloin pitää olla hiljaisessa paikassa, koska melu ja häly sekoittavat ohjauskäskyt.

Health S

Terveysapuri ranteessa

Varmaankin kaikkein käytetyin ohjelma on aktiivisuusohjelma SHealth, joka onkin eri maata kuin kovan suosion saaneissa aktiivisuusrannekkeissa olevat omat sovellutukset.

Tämän ohjelman kanssa puhelinta voidaan käyttää sykemittarina. Laite pystyy mittaamaan pulssin ranteesta ilman sensorivyötä. Mittaus voi olla jatkuva tai mittauksen voi tehdä halutessa.

Askelmittari toimii aika tarkasti ja muistuttaa paljonko askelia puuttuu päivän tavoitteesta. Laite herättää ja muistuttaa jos olet ollut paikallaan tunnin. Pitämällä kello kädessä koko yön, voit katsoa aamulla graafisena esityksenä kuinka liikkumatta olet yöllä ollut ja onko unesi ollut levotonta. Laitteella voi myös mitata UV-säteilyn määrän.

Tärkeää on kuitenkin muistaa  varoitus joka tulee näkyviin kun SHealth sovellus latautuu: ohjelman tekijä ei vastaa tuloksien oikeellisuudesta eikä niitä voi käyttää ihmisen terveydentilan arviointiin. Mutta luonnollisesti ohjelmaa voi käyttää hyvänä apurina.

Jotta tulokset ja palaute olisi mahdollisimman täydellinen ja kohdennettu, kyselee ohjelma aika  yksityiskohtaisia tietoja käyttäjästä. Ikä, paino, jatkuva paikannustieto ovat myrkkyä niille jotka pelkäävät yksityisyytensä puolesta. Tosin vaadittava puhelin vaatii jo samoja tietoja.

Tietenkin musiikkia voidaan tallentaa ja kuunnella ilman kuulokkeita. Toiston laatu ei takaa kovin suurta musiikin kuuntelunautintoa. Ja taasen vaaditaan hiljaista ympäristöä.

Kannattaako hankkia?

Kelloa käyttäessään voi ajatella olevansa huippuosaaja tekniikan huipulla. Kun Faceboook-päivitystä kommentoidaan, taskussa kilisee ja ranteessa värisee. Jos satut vielä istumaan tietokoneen ääressä asiaa todistamassa, niin silloin on harvinaisen kyberneettinen olo.

Älykellon hankinnan ilmeisimpiä hyötyjä sähköpostien ja tekstiviestien seurannan ohella on sen käyttö askelmittarina ja kuntoiluun. Askelmittaritoiminto on mukava ja kannustaa liikkumaan.

Laitteeseen on sisällytetty mahdoton määrä erilaisia toimintoja, jotka meillä on jo valmiina vaadittavassa älypuhelimessa paljon helpommin käytettävissä.

Kelloksi tätä laitetta ei varmaankaan moni osta jo kovan hinnan vuoksi. Myös oheispuhelimen merkki- ja laatuvaatimus rajoittaa käyttäjäkuntaa. Myös suuri koko ranteessa pidettäväksi laitteeksi ei varmaankaan miellytä useita. Vähänkin tiukan hihansuun kanssa käyttö on vaikeaa.

Kellon mitatLopuksi

Yhteenvetona voidaan sanoa, että saatavilla on paljon erilaisia sovellutuksia, joista varmaan jokainen löytää itselle sopivan ja käyttökelpoisen.

Matkapuhelinominaisuus omalla SIM-kortilla mahdollistaa taskussa pidettävän puhelimen jättämisen kotiin ulkoillessa, jos ei tee monien tuntien harjoitusta. Esimerkiksi mahdollisuus soittaa esimerkiksi hätänumeroon on siis koko ajan olemassa – tai olla vain koko ajan tavoitettavissa. Pienet ja tarkat numero/kirjainnäppäimet ovat etenkin ikääntyneen käyttäjän kannalta hankalia, ja niiden käyttö saattaa olla esimerkiksi hätätilanteessa jopa mahdotonta.

Kellon kaareva pinta vaikeuttaa pyyhkäisytoiminnon käyttämistä; sen avulla ei ole aina helppoa saada oikeaa toimintaa esille.

Mielestäni laitteeseen on tungettu kaikki mahdolliset ominaisuudet mitä tällä hetkellä tunnetaan ja osataan. Tämä tekee laitteesta liian suurikokoisen ranteeseen. Niinpä valitsisin itse pienempikokoisen laitteen vaikka siinä olisi vähemmän toimintoja ja mieluimmin painonäppäimin toteutetut valikot.

Iäkkäille käyttäjille en suosittelisi tätä rannetietokonetta.

Tarkempia teknisiä tietoja löytyy osoitteesta www.samsung.com.

Nyt ne tulevat: Linux-puhelimet

Ke, 02/19/2014 - 21:21 By Jari Mäkinen
Ubuntu-luurit

Linuxiin perustuvalla Ubuntu-käyttöjärjestelmällä varustetut älypuhelimet tulevat myyntiin vielä tänä vuonna. Ubuntua levittävän Canonicalin tänäisessä tiedotteessa kerrotaan, että monien vihjailuiden, lupausten ja demojen jälkeen kiinalainen Meizu ja espanjalainen (muutoinkin erittäin kiinnostava) BQ Readers tuovat Ubuntu-luurit myyntiin lähitulevaisuuessa. Tarkempia tietoja odotetaan nyt viikonloppuna alkavan, Barcelonassa pidettävän, Mobile World Congressin aikana.

Siitä, mitkä suuret verkko-operaattorit ovat sitoutuneet Ubuntuun, ei toistaiseksi ole kerrottu mitään, mutta periaatteessa puhelimet toimivat kaikissa verkoissa. Tiedotteessa mainitaan, että mm. Portugal Telecom, Telecom Italia, Smart Filippiineiltä ja Smartfren Indonesiasta ovat ottamassa puhelimet myyntiin ja tukevat niitä, mutta lisäksi Mark Shuttleworth, Canonical -yhtiön perustaja, kertoo ainakin kahden "tunnetun" nimen olevan mukana. Todennäköisimmin nämä ovat Kiinassa ja Espanjassa vahvoilla olevia yhtiöitä.

Tiedetuubi kertoi Ubuntun puhelinkäyttöjärjestelmästä viime vuoden helmikuussa, ja sen jälkeen se, mitä on tapahtunut, on tapahtunut nähtävästi kulisseissa. Nyt odotettu hanke nytkähtää kuitenkin eteenpäin.

Suurin Ubuntun edessä oleva ongelma on sama kuin Windows Phonella: ekosysteemi. Shuttleworthin mukaan vuoden loppuun mennessä on saatavilla peräti 50 sovellusta. Todennäköisesti – ja toivottavasti – Canonicalilla on jotain muutakin kuin vain tämä edeltävänä sanottavanaan Barcelonassa!

Nyt se on totta: alle 100 euron älypuhelin

Su, 04/14/2013 - 14:49 By Toimitus
Wiko Cink+ (Kuva: Wiko)

Tavalliset kännykät ovat käymässä yhä harvinaisemmiksi kun älypuhelinten hinnat tulevat koko ajan alaspäin. Nyt ranskalainen Wiko on rikkonut ensimmäisenä sadan euron maagisen rajan Wiko Cink+ -luurillaan. Sellaisen saa tästä viikosta alkaen hankittua hintaan 99,90 euroa.

Kuten arvata saattaa, on tämä android-puhelin varsin yksinkertainen ja suorituskyvyltään alle keskiverron. Siinä on MediaTekin valmistama kaksiytiminen Cortex-A9 -prosessori, joka pyörii 1 GHz:n kellotaajuudella. Näytönohjain on GPU PowerVR SGX Series 5 XT. RAM-muistia on 512MB ja keskusmuistia 4GB, tosin lisää muistia saada lisää 32 megaan saakka microSD-kortilla, jota varten puhelimessa on paikka. Käyttöjärjestelmänä on Android Jelly Bean 4.1.

3G+ -verkossa toimivan puhelimen näyttö on 3,5 tuumaa, ja sen tarkkuus on 320 x 480 pikseliä. Kamera ottaa 3,2 megapikselin kuvia ja sähkönsaannista huolehtii 1300 mAh:n akku.

Itse puhelin on itse asiassa näppärän pieni ja kevyt, sillä sen koko on 116 x 63 x 11,7 millimetriä ja sen massa on 113 grammaa. Värejä on tarjolla ainakin musta, valkoinen, ruusunpunainen ja sininen.

Myös muut valmistajat tulevat esittelemään lähiaikoina alle sadan euron älypuhelimia. Tällä haavaa edullisimmat älypuhelimina pidettävät laitteet ovat Nokian Symbian-puhelimia, joiden hinta on edullisimmillaan noin 120 euroa.

Wiko Cink+ ei tiettävästi ole vielä kaupoissa Suomessa, mutta Euroopan unionin sisällä sen voi tilata kätevästi suoraan Ranskasta, esimerkiksi täältä: Verkkokauppa LDLC.com