Yllä: Jomalan kirkko. Kuva: Harri Blomberg / Wikimedia Commons
Satoja vuosia vanhoista rakennuksista ei yksikään olisi voinut selvitä yksin. Kaikkia on uudistettu, laajennettu ja/tai korjattu paljonkin valmistusaikojen jälkeen. Mutta missä kulkee se raja, jonka jälkeen alkuperäistä rakennusta ei enää ole? Ongelma on eittämättä osaksi filosofinen, mutta myös käytännöllinen.
Paras käytännön esimerkki tästä lienee otsikkokuvassakin komeileva Pyhän Henrikin saarnahuoneena tunnettu hirsiaitta Kokemäellä. Perimätiedon mukaan piispa Henrik olisi viettänyt juuri siellä viimeisen yönsä joskus vuoden 1156 paikkeilla, ennen kohtalokasta tapaamistaan Lallin ja tämän kirveen kanssa.
Aitan hirsiä on uusittu eri aikoina, ja paljon. Vastikään tehdyt iänmääritykset ovatkin osoittaneet aitan varsinaiseksi tilkkutäkiksi: yksittäisten hirsien ikäarvioit ulottuvat 1400-luvulta aina 1700-luvulle asti. Vaikka aitta siis onkin suomalaiseksi rakennukseksi hyvin vanha, se ei enää liene se sama piispa Henrikin nukkumapaikka – jos se sitä ikinä edes olikaan.
Nykyään aitta ja 150 vuotta sitten sen suojaksi rakennettu kappeli ovat Kokemäen suosituimpia nähtävyyksiä.
Jäänteitä paljon, paljon kauempaa
Suomessa on toki ollut rakennuksia ja asumuksia jo aiemminkin. Aika on vain onnistunut nakertamaan ne raunioiksi, tai vain vihjeiksi raunioista.
Maamme vanhin tunnettu kirkonpohja sijaitsee pienellä pienellä kummulla Aurajoen rannalla lähellä Turkua. Ravattulan Ristimäen sattumalta löydettyn puukirkon jäänteet on ajoitettu 1100- ja 1200-lukujen taitteeseen. Kirkkoa ympäröi kalmisto, johon on haudattu väkeä jo kauan ennen kirkon rakentamista.
Suomi asutettiin kuitenkin jo tuhansia vuosia ennen kristinuskon tuloa. Merkkejä rauta-, pronssi- ja kivikautisesta asutuksesta on löydetty ympäri maata. Vanhimmat varmat merkit ihmisasutuksesta lienevät Orimattilan Myllykoskelta. Siellä (ja luultavasti muuallakin Suomessa) oli ihmisasutusta heti jääkauden jälkeen, hulppeat 11000 vuotta sitten. Jo tuolloin ihmiset asustelivat jonkinlaisissa rakennuksissa.
Muista lukea myös toinen Suomen menneisyyttä käsittelevä juttumme "Keitä akuperäiset suomalaiset olivat".
