Suorana labrasta

Suorana labrasta 24/2018 on arktista paleoekologiaa – Mari Kuoppamaa, mitä se on?

Ma, 06/11/2018 - 10:06 Jari Mäkinen
Mari Kuoppamaa

Tällä kesäkuisella viikolla Suorana labrasta nousee pohjoiseen. Twiittaajana on Mari Kuoppamaa, joka vie tällä viikolla meidät muun muassa arktiseen turpeeseen.

Mari Kuoppamaa, eli @MariKuop työskentelee paleoekologian tutkijatohtorina Globaalimuutoksen tutkimusryhmässä, Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa.

"Tehtäviini kuuluu selvittää turpeeseen tai järvien pohjasedimenttiin kerrostuneiden siitepölyjen avulla kasvillisuudessa tapahtuneita muutoksia Arktisella alueella", kertoo Mari, joka on opiskellut maaperägeologiaa Oulun yliopistossa.

"Rakastin lapsena valaita ja dinosauruksia, mutta koska biologiaa oli todella vaikea päästä opiskelemaan, hain lopulta opiskelemaan geologiaa ja leikittelin ajatuksella paleontologian opinnoista, vaikka Suomesta ei dinosaurusfossiileja löydykään. Paleoekologian ja siitepölyjen pariin ajauduin, kun huomasin avoinna olevan väitöskirjatyöntekijän paikan omassa yliopistossani maisteriksi valmistuttuani. Siitepölyt veivät aika nopeasti mukanaan, enkä ole katunut alavalintaani."

Nyt Mari on mukana kansainvälisessä tutkimusprojektissa nimeltä HUMANOR, jossa tutkitaan ihmisen ja eläimen suhdetta Pohjois-Euraasian muuttuvassa ilmastossa.

"Meillä on tutkimuskohteita poronhoitoalueella Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa, poropaimentolaisten (nenetsien) vaellusreiteillä Jamalin niemimaalla Länsi-Siperiassa, sekä Mongoliassa, jossa tutkimme Gobin autiomaan paimentolaisten sopeutumista muutoksiin."

Marin tehtävänä projektissa on katsoa ajassa taaksepäin ja käyttää siitepölyaineistoa ympäristön muutosten selvittämiseen. Tämän lisäksi hän tutkii näytteistä eläinten lantaa hajottavien sienten itiöitä ja niiden määrässä tapahtuneita muutoksia. Tällä menetelmällä voidaan selvittää tietyllä alueella olleiden porolaumojen kokoa - mitä enemmän näytteessä näitä itiöitä on, sitä enemmän alueella on ollut eläimiä.

"Tällä hetkellä tutkimus on sellaisessa vaiheessa, että tyypilliseen työpäivään kuuluu siitepölynäytteiden mikroskopointia, joka on erittäin aikaa vievää työtä, sekä tulosten kirjoittamista valmiiksi julkaisuiksi", selittää Mari. "Projektin työvaiheesta riippuen paleoekologin tyypillinen työpäivä voi olla myös näytteiden käsittelyä laboratoriossa, tulosten esittelemistä erilaisissa tieteellisissä kokouksissa tai luennoilla, tuloksiin perustuvien julkaisujen kirjoittamista yhdessä kollegojen kanssa, tai erilaisia maastotöitä tutkimuskohteessa näytteitä ja muuta aineistoa keräten."

Tällä viikolla Mari tekeekin hommia kotonaan Oulussa, mutta kuten nykyisin etätyöaikaa, pääsemme sieltä twitteritse matkalle laajalle alueelle Arktiksella. Saamme kenties myös ihastella jännittäviä kuvia ammoisten eläinten lantakasoista!

Suorana labrasta 23/2018: Jani Järvi kertoo sen mitä olet aina halunnut tietää hyönteisistä, mutta et ole uskaltanut kysyä

Ma, 06/04/2018 - 08:27 Jari Mäkinen
Jani Järvi

Kesä ja kärpäset! Ja Suorana labrasta -twitterhanke ja hyönteiset! Jani Järvi aloittaa tällä viikolla työnsä hyönteisopetushankkeen kanssa Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja kertoo viikon kuluessa paitsi työstään, niin myös koluaa museon arkistoja sekä avaa meille hyönteisten maailmaa.

Jani Järvi (eli @janijarvi) on vastavalmistuva biologi, joka toimii suunnittelijana Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Hän on tällä hetkellä töissä Luomuksen hyönteistiimissä tuottaen ja kehittäen Pinkka-oppimisympäristöä, joka toimii tukena hyönteisten ja muiden lajiryhmien tunnistamisen opiskelussa sekä opetuksessa yliopistolla ja sen ulkopuolella.

Biologina Jani on erityisen kiinnostunut luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin ja sen suojeluun liittyvistä teemoista. Biodiversiteettiä tutkiakseen tarvitaankin hyvää lajintuntemusta, joten työ Pinkan parissa on siitä syystä hänelle erittäin mieluista. Omaa laji- ja luontotuntemustaan hän on päässyt hyödyntämään toimittuaan Luomuksessa ennen suunnittelijan tehtäviään oppaana jo neljän vuoden ajan.

"Opastusryhmien esittämät kysymykset ovat aina kiinnostavia – koskaan ei tiedä minkä eläimen, kasvin tai sienen biologiaa pääsee milloinkin pohtimaan!"

Jani on aina ollut kiinnostunut luonnosta sekä sen ilmiöiden ja kokonaisuuksien ymmärtämisestä. Tulevaisuudessa hän haluaa päästä käyttämään oppimiaan tietoja ja taitoja siihen, että yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa luonnon ja ihmisten tarpeet otettaisiin paremmin huomioon kumpaankin osapuolta mahdollisimman hyvin hyödyttävällä tavalla.

Suorana labrasta 21/2018: Minna Nurminen Nesteen laadunvalvontalaboratoriossa

Ma, 05/21/2018 - 09:57 Jari Mäkinen
Suorana labrasta: Minna Nurminen

Suorana labrasta menee tällä toukokuisella viikolla Nesteeseen: Minna Nurminen (eli @MinnasiskoN) on kesätyössä Neste Naantalin tuotantolinja 5:n laadunvalvontalaboratoriossa ja raportoi tekemisistään siellä.

Minna on hieman erilainen tapaus verrattuna suurimpaan osaan @suoranalabrasta -twiittaajista, sillä hän on aikuisopiskelija. Hän hyppäsi insinööri- ja laboratoriomaailmaan hiusalan yrittäjästä, mutta on tyytyväinen: "tämä on ollut kiehtovaa ja mukaansatempaavaa –aikuisopiskelu on ollut aivan mahtavaa!"

Hän opiskelee parhaillaan Turun ammattikorkeakoulussa prosessi- ja materiaalitekniikan insinööriksi ja valmistuu loppuvuodesta.

"Opintoni sisälsivät prosessi- ja materiaalitekniikan lisäksi matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, laboratorioanalytiikkaa sekä laadun- ja projektinhallintaa. Teoriatietoa pääsin soveltamaan useissa erilaisissa yritysprojekteissa."

Alalle Minna kertoo hakeutuneensa yksinkertaisesti siksi, että hän on ollut kiinnostunut kemiasta ja kemianteollisuudesta. "Kiinnostukseni kierto- ja biotaloutta kohtaan ovat lisääntyneet entisestään tiedon ja opintojeni myötä".

"Rakastan luonnossa liikkumista ja yksi lempipaikoistani juosta kotikaupungissani Turussa on kaunis Ruissalon saari. Ruissalon kaltaisten puhtaiden ja luonnoltaan monimuotoisten paikkojen säilyminen maailmanlaajuisesti on erittäin tärkeää. Haluankin olla tulevan ammattini myötä osana kehittämässä ympäristömme hyvinvoinnille tärkeitä seikkoja työskentelemällä kiertotalouden ja kemianteollisuuden parissa."

Minna on jo toista kesää hommissa Nesteen Naantalin tuotantolaitoksen laadunvalvontalaboratoriossa. Siellä hänen työnkuvaansa kuuluvat laboratoriolaitteiden kalibrointi- ja huoltotoimenpiteet sekä laadunvalvonnan analysointi.

"Nesteellä työskentely on loistava näköalapaikka kemianteollisuuteen ja yritykseen, jossa pääsee kehittymään laajasti myös ympäristö- ja työturvallisuusasioissa."

Lisäbonuksena on se, että Naantalissa paistaa sanonnan mukaan aina Aurinko!

Alla on viikon twiiteistä kooste ja kaikki aiemmat koosteet on Wakelet-palvelussa.

Suorana labrasta 20/2018: Scifest Joensuussa

To, 05/17/2018 - 15:54 Toimitus
SciFest -logo

Suomen suurin tiedefestivaali SciFest on alkanut Joensuussa! Scifestin tiimi on tällä viikolla Suorana labrasta -hankkeen twiittaajana ja saamme nyt tunnelmia suoraan tapahtumasta! Tätä ennen twitter-viestit ovat näyttäneet jo kiihkeitä valmisteluja ja lopulta saamme myös tunnelmia sekä maisemia tapahtuman jälkeen. Taatusti erilainen @suoranalabrasta -viikko!

SciFest on Joensuun Tiedeseura ry:n ja Itä-Suomen yliopiston järjestämä tapahtuma, joita on pidetty jo vuodesta 2007 alkaen. Tämänvuotinen SciFest on järjestyksessään siis jo kahdestoista.

Festivaalipaikkana 17.-18.5.2018 on Joensuu Areena.

Teemana nyt on "Tiede kohtaa kulttuurin" ja se liittyy Euroopan kulttuuriperinnön juhlavuoteen. SciFest ei kuitenkaan keskity pelkästään tähän teemaan, vaan se tarjoaa kaikkea tieteeseen, tekniikkaan ja ympäristöön liittyvää toimintaa: työpajoja, kilpailuja, luentoja, vuorovaikutteisia näyttelyitä ja paljon muuta tieteeseen, ympäristöön ja teknologiaan liittyvää asiaa.

Tapahtuman pääkohderyhmänä ovat 11-16 vuotiaat koululaiset, toisen asteen opiskelijat ja opettajat. Osa tapahtuman toiminnoista on suunnattu kouluille, ja ne vaativat ennakkoilmoittautumisen ennen tapahtumaa. Vapaita paikkoja voi katsoa SciFestin nettisivuilla olevassa kalenterissa ja siellä on myös lisätietoja. 

Työpajoissa osallistujat pääsevät innostumaan ja oppimaan uutta tieteestä ja teknologiasta itse tekemällä ja kokeilemalla. 

Tarjontaa on silti kaikille päiväkoti-ikäisistä senioreihin saakka ja paikalle voi tulla tapahtumapäivänä ilman ilmoittautumisia. Tähtenä tänä vuonna on Esko Valtaoja.

SciFestin twittertili herää tällä viikolla eloon lähettämällä kuvia ja tunnelmia festivaaliin valmistautumisesta ja sitten tapahtuman aikaan seuraamalla menoa paikan päällä. Pääsemme näin mukaan avajaisia edeltävään paniikkiin sekä virtuaalisesti mukaan itse tapahtumaan.

Suorana labrasta 19/2018: Petteri Karisto tutkii vehnän pahinta vihollista Zürichissä

Ma, 05/07/2018 - 20:30 Toimitus
Petteri Karisto, ETH Zürich

Tällä viikolla Tiedetuubin Suorana labrasta -twitterhanke on jälleen ulkomailla – tiede kun on hyvin kansainvälistä. Twiittaajana on kasvitautitutkija Petteri Karisto, eli @APKaristo, joka on parhaillaan työssä Zürichissä, Sveitsissä.

Petteri valmistui ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 2010 ja lähti sen jälkeen saman tien opiskelemaan biologiaa Helsingin yliopistossa.

Valmistuttaan kandiksi hän otti työn alle matematiikan, mistä hän valmistui maisteriksi vuonna 2016. Sen jälkeen Petteri lähti perheineen Sveitsiin väitöskirjapaikan perässä ja on edelleen sillä matkalla.

"Teen väitöskirjaa ETH Zürichin kasvitautien tutkimusryhmässä", kertoo Petteri ja täsmentää heti, että ETH (eli Eidgenössische Technische Hochschule Zürich) on luonnontieteisiin ja tekniikkaan keskittyvä vanha ja perinteikäs tutkimuspainotteinen sveitsiläinen yliopisto.

Suomessa sitä ei kenties tunneta laajalti, mutta se on eräs maailman kuuluisimmista teknillisistä yliopistoista – joskin etenkin nykyisin se on levittäytynyt tutkimusaloiltaan aika tavalla perinteistä tekniikkaa laajemmalle.

"Meidän ryhmässämme on hieman yli 20 tutkijaa, joista useimmat tutkii Zymoseptoria tritici -sientä ja sen aiheuttamaa Septoria tritici blotch -tautia". 

Suomeksi tämä vehnän pahin tuholainen Euroopassa tunnetaan nimellä harmaalaikku.

"Minä tutkin harmaalaikun epidemiologiaa, eli sen yleisyyteen ja leviämiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus yhdistää laajasti erilaisia tekniikoita: peltokokeita, kasvihuonekokeita, labrakokeita ja matemaattista mallinnusta."

Petteri kertoo, että tällä viikolla on luvassa tapaamisia, peltoretki, artikkelin lähettäminen, toisen muokkaaminen ja muutakin, kuten yksinkertaisesti maisemia sekä ulkosuomalaiselämää ETH:ssa ja Zürichissä.

Alla viikon twiitit koosteena:

Suorana labrasta 17/2018: Paavo Ritala

Ma, 04/23/2018 - 09:00 Jari Mäkinen
Suorana labrasta 17/2018: Paavo Ritala

Tällä viikolla @suoranalabrasta menee Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Twiittaajana on Paavo Ritala, strategian ja innovaatioiden professori.

Jostain syystä alkuvuodesta twiittaajina on ollut erityisen paljon Paavoja! Tällä viikolla siis vuorossa on jälleen yksi Paavo, Paavo Ritala, eli @paavoritala. Hän on aivan erityinen siksi, että hän on ensimmäinen Suorana labrasta -twiittaaja Lappeenrannasta.

Hän toimii strategian ja innovaatioiden professorina LUT School of Business and Managementissa.

"Työnkuvani on varsin monipuolinen, ja sisältää kaikkia kolmea yliopiston perustehtävää: tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta", kertoo Paavo. 

"Näistä eniten on painottunut minulla tutkimus, johon suurin osa ajastani kuluu. Viime syksyn vietin Stanfordin yliopistossa (Skandinaavisten organisaatiotutkijoiden verkoston SCANCOR:in kautta) tutkijavaihdossa, jolloin keskityin erityisen intensiivisesti uusiin tutkimusideoihin."

Väitöskirjansa hän teki vuonna 2010 kilpailevien yritysten välisestä yhteistyöstä.

"Tämän jälkeen tutkimusintressini ovat kohdistuneet lisäksi verkostomaiseen innovaatiotoimintaan, yritysten uudistumiskykyyn, digitalisaatioon ja alustatalouteen, sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään liiketoimintaan. Tutkimuskonteksteina ovat olleet mm. ICT ja media-ala."

Tällä hetkellä Paavo on vastuullinen johtaja kahdessa tutkimushankkeessa: 

Viestintäalan tutkimussäätiön rahoittamassa Alueellisen median digitaalinen loikka - mikä muuttuu? -hankkeessa pyritään ymmärtämään digitalisaation tuomaa murrosta ja haastetta erityisesti aluemedian toimijoiden näkökulmasta.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Kevyesti Kasvuun -hankkeessa puolestaan kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset, jotka tarvitsevat tukea teknologian haltuunotossa tai uudistumista toimintatavoissaan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

"Lisäksi olen mukana LUT:in osahankkeen tutkijana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa Teollisuuden digitaalinen murros - tutkimuskonsortiossa. Akateemisten luottamustoimien osalta toimin kansallisessa julkaisufoorumipaneelissa ja olen lisäksi LUT:in hallituksen jäsen. Toimin tiedejulkaisu R&D Managementin apulaispäätoimittajana."

Tapahtumarikkaan viikon twiitit ovat tässä alla:

Suorana labrasta 16/2018: Pinja Näkki ja roskasakki tarjoilevat mikromuovia

Ma, 04/16/2018 - 10:18 Toimitus
Suorana labrasta: Pinja Näkki

Jos viime viikolla @suoranalabrasta -twitterhankkeessa oltiin historiassa, mennään tänään tiukasti ajassa kiinni, sillä aiheena ovat muun muassa merien mikromuovit. Niistä – ja vähän muustakin – twiittailee Pinja Näkki.

Pinja, eli @pinjanae, on biologi ja hän on parhaillaan tohtorikoulutettavana meriroskaa tutkivassa ryhmässä (@roskasakki) Suomen ympäristökeskuksessa.

Hänen väitöskirjansa käsittelee mikromuoveja, ja erityisesti sitä, mitä mikromuoveille tapahtuu, kun ne lopulta uppoavat meren pohjaan.

"Olen kiinnostunut siitä, miten pohjaeläimet vaikuttavat mikromuovien hautautumiseen ja vapautumiseen sedimentistä, millaista haittaa mikromuovien syömisestä voi eläimille koitua, sekä millainen on erilaisten mikromuovien kyky kerätä itseensä sedimentteihin varastoituneita haitallisia aineita."

Aiheeseen voi tutustua vaikkapa tämän videon katsomalla:

Pinjan twiitit ovat paitsi Twitterissä (@suoranalabrasta), niin myös tässä alla:

Suorana labrasta 15/2018: Lauri Uusitalo vie siirtomaa-aikaan

Ma, 04/09/2018 - 13:03 Toimitus
Suorana labrasta: Lauri Uusitalo

Pääsiäistauon jälkeen @suoranalabrasta jatkuu taas. Tällä viikolla ollaan Tampereella ja Kolumbiassa: Lauri Uusitalo tutkii siirtomaayhteiskunnan muodostumista ja twiittailee tällä viikolla Triviumista.

Lauri Uusitalo, eli @uusilauri on historian väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa.

Hänen tutkimuksensa  käsittelee siirtomaayhteiskunnan muotoutumista Popayánin kuveröörikunnassa nykyisen Kolumbian alueella 1500-luvulla.

"Erityisesti olen kiinnostunut siitä, miten espanjalaisten ja alkuperäisväestöjen välinen vuorovaikutus, niin konfliktit kuin rauhanomainen kanssakäyminenkin, muokkasi siirtomaayhteiskuntaa. Tarkoitukseni on väitellä ensi vuonna."

Lähteinään Lauri käyttää pääosin hallinnollista ja oikeudellista editoimatonta arkistomateriaalia, joka on kirjoitettu käsin 1500-luvun espanjalla.

Materiaalin hankinta onkin vienyt hänet arkistomatkoille Sevillaan Espanjaan, Popayániin Kolumbiaan sekä Quitoon Ecuadoriin.

"Vaikka matkustelu on kivaa, työekonomian ja perhe-elämän kannalta on kuitenkin hyvä, että melko iso osa materiaalista on digitoitu ja luettavissa netin välityksellä. Vaikka lähdemateriaali on tuotettu suurelta osin siirtomaahallinnon tarpeita varten, myös alkuperäisväestöt pääsevät siinä ajoittain ääneen, ja heidän toimijuutensa välittyy monella tavalla."

"Työyhteisöni on historian oppiaine Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Meillä tehdään hyvin monenlaista historiantutkimusta antiikista 1900-luvulle, mikä on hienoa, sillä kollegoilta oppii koko ajan jotain uutta historiasta. Painopiste on kuitenkin vahvasti yhteiskuntahistoriallisessa tutkimuksessa."

Lauri on myös monitieteisen tutkimuskeskus Triviumin (Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies) johtoryhmän jäsen. Tutkimuskeskuksen yksi lippulaiva on konferenssisarja Passages from Antiquity to the Middle Ages, joka järjestetään elokuussa seitsemättä kertaa.

Viikon twiitit ovat tässä alla:

Suorana labrasta 13/2018: Tuuli Toivosen puuhamaa on digitaalinen maantiede

Su, 03/25/2018 - 23:07 Jari Mäkinen
Tuuli Toivonen

Tällä viikolla @suoranalabrasta -hanke on paitsi fyysisesti, niin myös aiheeltaan sosiaalisessa medissa; se on geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivosen eräs työväline.

Tuuli, eli @TuuliToivonen, vetää monitieteistä Digital Geography Labia Helsingin yliopistossa. Siis digitaalista maantiedettä!

Se tarkoittaa sitä, että työvälineinä Tuulilla kumppaneineen ovat mm. sosiaalinen media ja matkapuhelinaineistot. Niitä louhimalla päästään aivan uudella tavalla tuottamaan uutta tietoa kestävien kaupunki- ja luonnonympäristöjen suunnitteluun. Lisäksi tutkimusrymässä kehitetään tutkimuksen tueksi uudenlaisia analyyttisiä menetelmiä.

Pääfokuksena ryhmällä on ihmisten kestävä liikkuminen ja saavutettavuus, sekä luonnonympäristöjen monimuotoisuuden säilyttäminen.

Tuulin viestit tulevat paitsi twitteriin @suornalabrasta -tilille, niin myös tähän alas. Viikon loputtua näistä tulee kooste.

Suorana labrasta 12/2018: Sanna Kettunen esittelee molekulaarista lääketiedettä Kuopiosta

Ma, 03/19/2018 - 14:43 Jari Mäkinen
Sanna Kettunen

Suorana labrasta siirtyy Jyväskylästä Kuopioon, missä sijaitsee Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen - instituutti. Sieltä meille twiittailee tämän viikon ajan Sanna Kettunen, eli @Kettu_S.

"Mie olen koulutukseltani biologi, ollut aina kiinnostunut eläinbiologiasta ja fysiologiasta", kertoo Sanna, joka on tällä hetkellä tohtorikoulutettavana Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston AIV-instituutissa.

A.I. Virtanen -instituutti on vuonna 1989 perustettu ikääntymiseen, elintapoihin ja terveyteen yleisesti keskittynyt biolääketieteen tutkimuslaitos, missä on 18 tutkimusryhmää.

"Tämähän on tosiaan iso yksikkö ja sisältää monta tutkimusryhmää, jotka jakautuu karkeasti neurotieteisiin ja kardiovaskulaari- sekä metaboliasairauksien tutkimukseen. Minä olen niitä sydänpuolen tutkijoita."

Sanna kertoo päätyneensä instituutin molekulaarisen lääketieteen tutkimusryhmään gradututkijana ja jääneensä yksinkertaisesti sille tielle.

Mitä AIV-instituutissa tehdään ja millaisten asioiden parissa Sanna puuhailee – siitä enemmän näissä twiiteissä!