Miksi Mars on nyt niin lähellä maapalloa?

Pe, 05/20/2016 - 22:25 By Jari Mäkinen
Mars Hubblen kuvaamana toukokuussa 2016


Viime päivinä on tiedotusvälineissä Suomessakin kerrottu siitä, että Mars on "harvinaisen" lähellä Maata. Mistä tämä johtuu?


Syy on hyvin yksinkertainen: Maa ja Mars kiertävät Aurinkoa kumpikin hieman soikeilla radoilla, Maa vähemmän soikealla ja Mars enemmän soikealla, ja aika ajoin molemmat planeetat ovat samalla puolella Aurinkoa ja sattuvat olemaan radoillaan hyvin lähellä toisiaan. 

Näin tapahtuu keskimäärin kahden vuoden ja kahden kuukauden (keskimäärin 780 vuorokautta) välein, mutta ratojen soikeuksista johtuen välillä etäisyys on hieman suurempi ja toisinaan matkaa planeettojen välillä on vähemmän. Ja nyt etäisyys on varsin pieni.

Tarkalleen ottaen Maa ja Mars ovat lähimmillään toisiaan tiistaina 31. toukokuuta kello 01.30 Suomen aikaa. Silloin välimatka on tarkalleen 0,5032 tähtitieteellistä yksikköä (Maan ja Auringon välistä keskimääräistä etäisyyttä), eli 75,3 miljoonaa kilometriä.

Taivaalle katsottuna Mars on oppositiossa – siis täsmälleen vastakkaisella puolella taivasta kuin Aurinko – jo aiemmin, 22. toukokuuta. Mars on silloin Skorpionin tähdistössä, mutta liikkuu yö yötä kohti Vaa'an tähdistöä, mihin se siirtyy 28.5. Valitettavasti Mars nousee varsin valoisalla yötaivaalla vain noin 8° korkeudelle Etelä-Suomessa ja pohjoisessa vieläkin vähemmän. Se ei siis näy kätevästi heti iltatuntien aikaan, mutta keskiyön aikaan on selvästi kirkas, punainen planeetta eteläisellä taivaalla.

Marsin sijainnin taivaalla voi katsoa kätevästi mm. Ursan tähtikartasta. Jos punaista planeettaa katsoisi kaukoputkella, sen Maahan näkyvän puolen voi selvittää kätevästi Astronomy Now -lehden laskurilla.

Kuva näyttää Maan ja Marsin sijainnit radoillaan Auringon ympärillä 22. toukokuuta sekä seuraavien sekä kahden edellisen opposition aikaan. Kuten kuva näyttää, ovat radat soikeita, pullean ellipsin muotoisia, ja että planeettojen välinen etäisyys voisi olla pienempikin kuin nyt – kyse ei ole siis mitenkään erityisestä tapauksesta.

 

Viime aikojen paras oppositio tapahtui vuonna 2003, jolloin Maan ja Marsin välinen etäisyys oli vain 55,68 miljoonaa kilometriä. Tästä eteenpäin seuraavat oppositiot vuonna 2018 ja 2020 ovat myös koko ajan "parempia", ja vuonna 2020 etäisyys on pienimmillään 62,12 miljoonaa kilometriä.

Silloin olemme lähekkäin lokakuun puolivälissä, ja tämä tarkoittaa myös sitä, että noin kolme-neljä kuukautta aikaisemmin lähetetään matkaan luotaimia kohti Marsia. Perille ne saapuvat kolme-neljä kuukautta opposition jälkeen.

Mars-luotaimet kannattaa lähettää aina siten, että ne ovat jotakuinkin puolimatkassa opposition aikaan, koska näin planeettainvälinen lentomatka on lyhyin ja matkaan saadaan joko massiivisempi luotain tai pienempi voidaan singota matkaan pienemmällä raketilla.

Tässä oppositiossa ainoa matkaan lähetetty alus oli ESAn ja Venäjän Exomars, joka on suurin koskaan kohti punaista planeettaa lähetetty luotain. Kahdesta lennosta koostuvan Exomars-hankkeen toinen lento, Marsin pinnalle laskeutuva kunnianhimoinen kulkija, oli tarkoitus lähettää matkaan vuoden 2018 opposition aikaan, mutta se on lykätty vuoteen 2020.

Silloin laukaistaan myös NASAn seuraava suuri kulkija, Curiosity-rooverin kaltainen uusi kulkija.

Nämä kaikkein parhaat opposition luotaimien laukaisujen kannalta ovat myös aikoja, jolloin Mars on kirkkaimmillaan, komeimmillaan ja suurimmillaan taivaalla. Nämä toistuvat 15-17 vuoden välein, jolloin peräkkäin on yleensä kaksi tai kolme "hyvää" oppostitiota. 

Planeetat tanssivat taas taivaalla

Ma, 10/05/2015 - 13:00 By Markus Hotakainen
Venus, Mars ja Jupiter aamutaivaalla

Moni on ehkä kiinnittänyt huomiota aamuvarhaisella itäkaakon suunnalla loistavaan kirkkaaseen valopisteeseen. Venushan se siellä kerjää huomiota itselleen. "Aamutähti" ei kuitenkaan ole ainoa planeetta, jota voi ihailla aamunkoiton taivaalla.

Ennen auringonnousua Venuksesta itään eli sen vasemmalta puolelta hieman alaviistosta löytyvät myös Mars ja Jupiter. Selkeästi himmeämpi Mars erottuu punaisen värinsä ansiosta, mutta Jupiter on Venuksen jälkeen kirkkain planeetta, joten selkeällä säällä sen löytäminen ei ole vaikeaa.

Otsikkokuva on otettu tänään maanantaina aamuseitsemän aikoihin. Venus – ja myös Kuu – näkyivät silloin vielä hyvin, mutta taivas oli jo sen verran valoisa, että Mars oli hävinnyt näkyvistä ja Jupiter oli piilossa puun takana. Kuvaan on kuitenkin merkitty kaikkien kolmen planeetan paikat: tällaista muodostelmaa voi haeskella taivaalta.

Lokakuun aikana kolmikko lähestyy toisiaan ja vähenevä Kuukin piipahtaa niiden seurassa. Tulevana torstaina eli 8. lokakuuta kapeneva kuunsirppi ohittaa Venuksen – tosin ne ovat lähimmän ohituksen aikaan horisontin alapuolella – ja seuraavana päivänä Kuu kulkee Marsin ja Jupiterin ohi – jälleen taivaanrannan takana.

Kaikkein tiiveimmän ryppään kolme planeettaa muodostaa 26. lokakuuta, jolloin ne ovat alle viiden asteen sisällä toisistaan. Jupiter ja Venus ovat silloin vieretysten vaihtamassa paikkaa ja seuraavina päivinä Venus on Marsin ja Jupiterin välissä.

Koko lokakuun lopun ajan planeettojen etäisyys toisistaan on vain muutaman asteen luokkaa. Kuu tulee samaan sakkiin vielä 7. marraskuuta, mutta sen jälkeen planeettojen välimatkat kasvavat siten, että marraskuun lopussa Venuksen ja Jupiterin välinen etäisyys on jo yli 30 astetta. Mars on silloin kahden muun planeetan välissä.

Lokakuussa on mahdollista bongata auringonnousua edeltävältä taivaalta myös Merkurius. Aurinkokunnan pienin planeetta on aina melko lähellä Aurinkoa eikä Suomen leveysasteilta näy koskaan täysin pimeällä taivaalla.

Tällä kertaa Merkurius on kauimpana Auringon länsipuolella eli suurimmassa läntisessä elongaatiossaan 16.10. Silloin se nousee pari tuntia ennen Aurinkoa. Jos hakeutuu aukealle paikalle, jolta on esteetön näkymä itäiseen horisonttiin, pienen valopisteen erottaa melko helposti. Silloin voi ihastella samanaikaisesti peräti neljää planeettaa.