Marie Curie

Tieteentekijöiden kuka kukin on - retrohenkinen taistelupeli

Pe, 04/01/2016 - 13:38 Jarmo Korteniemi

Science Kombatissa selvitetään miten kävisi kuuluisten tutkijoiden kuvitteellisissa mittelöissä. Tämä ei ole aprillipila.

Kiinnostaako tietää, voittaisiko Alan Turing tappelussa Charles Darwinin? Tai voisiko Albert Einstein ehkä rökittää Stephen Hawkingin? Nyt asiaa on mahdollista testata. Ei tietenkään oikeasti, vaan viihdyttävän (ilmaisen) Science Kombat -retropelin muodossa.

Pelin on kehittänyt brasilialainen kuvittaja ja pelisuunnittelija Diego Sanches. Viime viikkoina hän on markkinoinut peliä levittämällä nettiin taistelijoiden erikoisliikkeiden animointeja. Pythagoras hyökkää suorakulmaisesti ja Isaac Newton tuikkaa vastustajaa prismalla silmään tai tiputtaa omenan tämän päähän. Valtaosa liikkeistä on mietitty ajatuksella, viitaten tutkijoiden kuuluisimpiin löytöihin. Poikkeuksena sääntöön on Marie Curie, ainoa naispuolinen peliin kelpuutettu tieteilijä. Vaikka radioaktiivisuutta toki onkin vaikea kuvata, tästä tekijälle siis isoa miinusta.

Peli löytyy Super Intressanten sivuilta, ja se on portugalinkielinen. Ei kuitenkaan haittaa, vaikka kyseinen kieli olisikin hieman ruosteessa, sillä pelin käynnistäminen on varsin intuitiivista. Ensin valitaan joko turnaus tai yksittäinen taistelu, sitten pelaajan hahmo sekä vastustaja, ja sitten eikun hommiin.

Pelistä on aiemmin tehty humanistisempi versio, jossa voi kokeilla vaikkapa Karl Marxin ja Paul Sartren mittelöä. Sartren apuna on Simone de Beauvoir, joten kisa voi olla epätasainen.

Kumpi voittais jos Teris ja Hulk tappelis oli ainakin minun nuoruudessani koulupihoilla käytyä spekulointia. Eihän siinä tietenkään mitään järkeä ollut. Tässä sitä on hitunen, sillä pelin tiimellyksessä mukaan voi tarttua yleistietoa tieteestä. Mutta viihdettä tässä on paljon.

Lisäys klo 15.00: Mikäli joku osaava innostuu tekemään jotain vastaavaa suomalaisista tieteentekijöistä, tämän jutun kirjoittaja on kiinnostunut osallistumaan projektiin.

Kuvat ovat kuvakaappauksia pelistä.

Sorbonnen ensimmäinen nainen

To, 11/05/2015 - 10:51 Jari Mäkinen
Marie Curie

Päivän kuvaTänään vuonna 1906, kello 13.30 Pariisin aikaa, tehtiin historiaa: ensimmäistä kertaa nainen astui kuuluisan Sorbonnen yliopiston suuren luentosalin eteen ja piti siellä virkaanastujaisesitelmänsä.

Tuo nainen oli Marie Curie, joka selitti noin 120-henkiselle opiskelijoista, yleisöstä ja lehdistöstä koostuneelle yleisölle työtään kaasujen sekä radioaktiisivuuden parissa.

Curie oli tuolloin jo tunnettu tutkija, sillä hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon kolme vuotta aikaisemmin, vuonna 1903. Hän tosin sai sen yhdessä miehensä Pierre Curien sekä kaksikko vielä jakoi sen Henri Becquerelin kanssa; palkinto tuli radioaktiivisuuden tutkimisesta ja löytämisestä.

Miestään Marie sai kiittää myös työpaikastaan yliopistolla, tosin ikävällä tavalla: hänen toivottiin jatkavan keväällä 1906 hevosvankkureiden alle jäänen ja tapaturmaisesti kuolleen Pierre Curien työtä. Silloinen (yliopisto)maailman miehinen ilmapiiri näkyi myös siinä, että Marieta ei nimitetty heti professoriksi, vaan vasta vuonna 1908. Silloin hänestä tuli Sorbonnen ensimmäinen naisprofessori.

Puolalaissyntyinen Marie sai urallaan vielä toisenkin Nobelin, tällä kertaa kemianpalkinnon vuonna 1911 siitä, että hän löysi kaksi uutta alkuainetta, poloniumin ja radiumin, sekä että oli onnistunut ensimmäisenä eristämään puhdasta radiumia. Poloniumin nimi viittaa luonnollisesti Puolaan ja radium siihen, että alkuaine säteilee.

Myöhemmin 1. maailmansodan käytännön tarpeen vuoksi Marie keskittyi pääasiassa radioaktiiviseen kuvantamiseen, koska sen avulla voitiin säästää runsaasti ihmishenkiä.

Säteily koitui tosin Marien kohtaloksi: hän sairastui vuonna 1934 tautiin, joka paljastui vasta pitkällisten, Sveitsissä tehtyjen tutkimusten jälkeen aplastiseksi anemiaksi, eli taudiksi, missä luuytimet eivät pysty tuottamaan tarpeeksi verisoluja. Sairaus oli tullut pitkäaikaisesta radioaktiiviselle säteilylle altistumisesta.

Hän kuoli 6. heinäkuuta 1934. Myöhemmin niin Marie kuin Pierrekin haudattiin uudelleen Panthéoniin, Pariisiin, muiden merkittävien ranskalaisten vierelle.