Muilta osin auto on tosiaankin kuin tulevaisuuden luksusauto kaikkine sellaisiin kuuluvine yksityiskohtineen.

Vaikka auto onkin tyylikäs ja futuristinen, niin samalla se on hyvin hygieeninen ja kalsea. En ostaisi tätä, kuten en nykyisiäkään Rolls-Royceja vaikka rahaa olisi kuinka, mutta silti muotoilumielessä tätä(kin) kannattaa tutkailla tarkemmin.

Alla muutamia kuvia lisää ja video.

Olennaisessa osassa suunnittelua on ollut uudenlainen auton istuin, joka muuttaa muotoaan ja asentoaan tilanteen mukaan. Näitä tilanteita on lähtökohtaisesti kolme: ajaminen, työskentely ja rentoutuminen.

Auton sisusta mukautuu muutoksiin. Kun ajaja haluaa ajaa itse, tulee kojelaudasta esiin ohjauspyörä, joka muulloin on vetäytyneenä näkymättömiin. Rentoutuessa istuin kääntyy lepoasentoon ja suurikokoinen näyttöruutu nousee näkyviin. Siitä voi katsoa elokuvaa tai sen avulla voi hallita musiikkitarjontaa.

Volvon mukaan olennaisinta autonomisten autojen tulemisessa ei olekaan välttämättä tekniikka, joka tekee autonomisen ajamisen mahdolliseksi, vaan se, että autojen sisustat sekä ajankäyttö ajamisen aikana täytyy ajatella uusiksi. 

Ajamisesta vapautuu valtavasti aikaa muuhun tekemiseen!

Niinpä julkistetuissa kuvissa ei näy lainkaan itse autoa, koska konsepti on keskittynyt sisustukseen. 

Volvo tutkii parhaillaan Drive Me -tutkimushankkeessa autonomista ajamista ja aikoo lähettää pienen lauman autonomisia autoja liikenteen sekaan Göteborgissa vuonna 2017.

Teknisesti hanke voisi toteutua nopeamminkin, mutta ongelmana on lainsäädäntö ja vastuukysymykset.

“Meidän mielestämme valmistajan täytyy olla täydessä vastuussa auton tekemisistä, kun se toimii itsenäisesti”, toteaa Volvon tutkimus- ja kehitystoimien johtaja Peter Martens. 

“Jos valmistajat eivät hyväksy vastuuta, se on osoitus siitä, että he eivät luota tekniikkaansa.”

Volvon mukaan auton valmistaja siis olisi vastuussa aina, kun autolla ajetaan kolari sen toimiessa autonomisesti.

Mutta kuten Teslan autoilla viime aikoina tehdyt näyttävät nopeusennätykset Yhdysvalloissa osoittavat, osaavat käyttäjätkin hyödyntää automaattista ajamista hieman muutenkin kuin vain siten, että he rentoutuvat ja tekevät töitä. 

Kenties pian autot hoitavat tästä syystä ajamisen aivan kokonaan – toivottavasti kuitenkaan ei, sillä ajaminen on toisinaan oikein mukavaa!

Googlen testiratojen lisäksi autoilla on ajettu normaalissa liikenteessä Nevadassa, missä hyväksyttiin kesäkuussa 2011 ensimmäisenä maailmassa laki itseohjautuvien autojen käytöstä tieliikenteessä. Laki määrää, että auton sisällä pitää olla kaksi henkilöä, joista toinen tarkkailee tietokoneiden toimintaa ja toinen voi ottaa koska tahansa auton hallintaansa rattiin tarttumalla tai jarruttamalla.

X Prize -säätiön ja Googlen väliset suhteet ovat lämpimät, koska Google on päärahoittajana säätiön kuuhankkeessa ja X Prizellä on myös avoinna useampi palkinto autoilun alalla. Ensimmäisen yksityisen, toistetun avaruuslennon tekemisestä annetusta Ansari X Prize -palkinnosta tunnettu säätiö on julistanut useita erilaista palkintoja, joista monet ryhmät ympäri maailman kisaavat. Lisärahoitusta säätiö hakee mm. hyväntekeväisyysillallisilla, joista viimeisin järjestettiin 27. huhtikuuta koko viikonlopun kestäneessä tapahtumassa Kaliforniassa.

Paikalla ollut Bill Gross, innokas teknologiabloggari, lähetti illalliselta twiittauksia, joissa kerrottiin mitä X Prizen johtaja Peter Diamandis oli selittänyt Googlen salamyhkäisestä autosta. Diamandiksen mukaan auton ympäristöä kartoittavat laitteet keräävät sekunnissa yli 750 MB tietoa ja systeemi näkee oikeastaan kaiken auton ympärillä: liikkuvat ihmiset, lentävät linnut ja jopa maahan pudotetut tupakantumpit.

Ongelmana auton tekemisessä ei ole niinkään ympäristön havaitseminen, vaan sen tietomäärän reaaliaikainen käsittely ja siitä olennaisen tiedon löytäminen. Hyvin toimiessaan auto olisi joka tapauksessa paljon parempi ajaja kuin ihminen, sillä laitteistot eivät väsy, eivät ole hiprakassa, pystyvät näkemään myös pimeässä ja sumussa, eikä tietokoneilla ole hormoneja hyrräämässä. Sähkösysteemit toki voivat mennä rikki tai hämääntyä, mutta niinhän voivat ihmisetkin.

Ainoa olennainen ongelma on Suomessakin tuttu asia: lumi. Kun lumi tai loska peittää maan sekä tiessä olevat merkinnät, ei automaattiauton havaintolaitesysteemi pysty toimimaan kunnolla – ainakaan vielä. Odottamattomien tilanteiden vuoksi autoa, jota ei voisi ajaa itse, tuskin on tulossa pitkään aikaan. Kun auto menee hämilleen, se kaipaa vielä ihmistä ohjaimiin.

Itseohjautuvat autot ovat kuitenkin tulossa ja on hyvin todennäköistä, että parin vuoden päästä autoihin saa lisävarusteena automaattiajon samaan tapaan kuin vielä jokin aika sitten sai vakionopeussäätimen. Ja siitä pari vuotta eteenpäin, niin ajamme autoja niin usein automaattisesti, että uutiset kertovat onnettomuuksista, jolloin ajamiseen tottumaton ihminen on joutunut yllättäen tarttumaan rattiin huonossa säässä...

Alla on Bloomberg Businessweekin video, missä käsitellään Google-autoja ja Kaliforniassa hyväksyttyä lakia automaattiajosta.

Diamandis päätti monia tulevaisuuden tekniikoita kartoittaneen, myös autopaljastuksia sisältäneen esityksensä erinomaiseen toteamukseen: "Lopetetaan ongelmista valittaminen ja aletaan korjaamaan niitä!"