(Itä-Suomen yliopiston tiedote) Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että elämän tarkoitusta tai päämäärää ajattelee usein yli 40 prosenttia suomalaisista aikuisista. Vuoden 2023 nuorisobarometrin mukaan myös 15–29-vuotiaista suomalaisista elämän tarkoitusta pohtii usein noin 27 prosenttia ja 44 prosenttia miettii sitä joskus.

"Tulokset kertovat siitä, miten usein aihetta pohditaan, mutta ajatusten sisältö ja konteksti jäävät pimentoon", sanoo väitöskirjatutkija Noora Palmi.

"Siksi haluamme nyt kartoittaa, mitä suomalaiset ajattelevat elämän perimmäisestä tarkoituksesta tai tarkoituksettomuudesta – millaisissa tilanteissa asiaa erityisesti mietitään, ovatko ajatukset muuttuneet iän myötä ja millaisia tunteita pohdintaan liittyy."

Elämän perimmäistä tarkoitusta ja tarkoituksettomuutta koskevat näkemykset ovat osa olemassaoloon ja maailmankuvaan kuuluvia uskomuksia, ja ainakin teoreettisesti ne ovat yhteydessä myös uskonnollisiin ja uskonnottomiin uskomuksiin.

"Koska yksilöiden todelliset maailmankuvat ja uskontoon liittyvät uskomukset ovat teorioita monivivahteisempia, on arvokasta saada aiheesta empiiristä tietoa eikä tyytyä pelkkiin oletuksiin."

Noora Palmin käytännöllisen teologian alan väitöskirja syntyy yhteistyössä muun muassa Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevan Suomen Akatemian rahoittaman Uskonto, merkitys ja maskuliinisuus -hankkeen kanssa.

"Toivomme, että tutkimuksen avulla saamme tietoa siitä, onko elämäntarkoitukseen liittyvissä uskomuksissa ja niitä koskevissa arvostuksissa eroja eri sukupuolten välillä. Samalla selviää, onko niissä jotain ominaista erityisesti miehille, naisille tai muunsukupuolisille", Palmi kuvailee.

Samaa kysymystä tarkastellaan myös muiden taustamuuttujien, kuten iän ja koulutustaustan, osalta. Siksi Palmin mukaan olisi tärkeää, että kyselyyn vastaisi mahdollisimman monen ikäisiä kaikkien sukupuolten edustajia erilaisilla koulutustaustoilla. 

Tutkimuseettisistä syistä vastaajien täytyy kuitenkin olla vähintään 18-vuotiaita.

Tutkimuksessa taustoitetaan myös vastaajien merkityksellisyyden kokemuksia sekä poliittisia näkemyksiä.

Kysely löytyy osoitteesta go.uef.fi/tarkoitus

Mikä on mielipiteen ja tiedon suhde? Entä tieteen ja uskonnon? Voiko asioita tuomita siksi, että niitä pitää “luonnottomia”? Tarvitsemmeko enemmän sananvapautta vai sensuuria? Jos ymmärtää rikollista, hyväksyykö samalla hänen rikoksensa?

Yhteisistä asioista keskustellaan usein kiivaasti, sosiaalisessa mediassa jopa aggressiivisesti. Pahimmillaan sekä yksityiset että julkiset keskustelut jumiutuvat kokonaan ja muuttuvat hedelmättömäksi riitelyksi.

Ville Lähteen Paljon liikkuvia osia on oivaltava esseekokoelma. Siinä käydään läpi ajattelun ja keskustelun toistuvia perusongelmia. Sellaisia ovat esimerkiksi perusteettomat yleistykset, liiallinen kärjistäminen ja asioiden näkeminen mustavalkoisena. Lähde käsittelee aihetta sekä yleisellä tasolla että ajankohtaisten tapahtumien kautta.

Filosofi, toimittaja ja tietokirjailija Lähde elävöittää tekstiä myös omilla näkemyksillään kirjoittamistaan aiheista. Samalla hän havainnollistaa, ettei pyrkimys ymmärtää maailman monimutkaisuutta estä vahvojen ja perusteltujen mielipiteiden muodostamista.

Kirja ei ole uusi opas sarjassa “Miten osoitat vastustajan argumentoinnin virheet ja päihität hänet verbaalisessa taistelussa”. Se etsii laajempaa näkemystä keskustelujen ongelmista ja hahmottelee reittejä ulos niiden umpikujista. Punaisena lankana on, että monimutkaista maailmaa ei voi ymmärtää ajattelemalla yksinkertaisesti. Toisaalta asiat eivät myöskään ole epämääräistä sekasotkua, vaan niitä voidaan jäsennellä. Siten niistä voidaan (ja täytyy) puhua selvästi. Ymmärrys on välttämätöntä maailman ongelmien ratkaisemiseksi.