luonnonhistoria

Sodat ja taudit eivät ole onnistuneet hidastamaan ihmiskunnan kasvutahtia juuri ollenkaan. Tämä käy ilmi animaatiosta, joka kuvaa väkiluvun kehitystä läpi aikakausien.

Amerikan luonnonhistoriallinen museo on tuottanut videon, joka näyttää oivasti kuinka ihmiskunnan väkiluku on muuttunut sitten Afrikasta lähtömme jälkeen.

Väestönkasvun merkittävin vaihe on kestänyt vain viimeiset 200 vuotta. 1800-luvun taitteeseen asti kasvu oli nykyvauhtiin verrattuna tasaista. Suurimpia syitä muutokseen ovat teollistumisen ohella tieteen ja teknologian tuoma hyvinvointi ja terveydenhuolto.

Edes maailmansodat tai pandemiat eivät onnistuneet tekemään merkittäviä lommoa kasvukäyrään. Syntyvyys nimittäin lähtee kasvuun pian tragedioiden jälkeen.

Nyt väestönkasvu alkaa olla jo taittumassa, vaikka jatkuukin yhä voimakkaana. Syntyvyys on jo laskussa lähes kaikkialla, mutta kuolleisuuden pieneneminen ja pitenevä elinikä kompensoivat muutosta.

Jos kehitys jatkuu nykytahtia, maailman väkiluku jatkaa kasvuaan vielä kymmeniä vuosia, ja tasaantunee lopulta noin 11 miljardin tienoille.

Videon tuottanut American Museum of Natural History⇒ on eräs maailman suurimmista luonnonhistoriallisista museoista, ja sijaitsee New Yorkin Manhattanilla. Se tarjoaa myös paljon mielenkiintoista tietoa nettiinkin.

Kirahvi Pariisin luonnonhistorian museossa

Eräs Pariisin museohelmistä on Luonnonhistoriallinen museo ja sen niin sanottu "Suuri evoluutiosali". Se on paitsi kaunis, niin siellä myös erittäin hyvin koottu näyttely elämästä maapallollamme. Ja eläinosa on vain osa museokompleksia, koka on vallannut kokonaisen puiston – missä on kaiken muun ohella mukavaa vain viettää kaunista kesäpäivää,

Seine-joen vasemmanpuoleisella rannalla sijaitsee Jardin des Plantes, Kasvitieteellinen puutarha, ja sen alueella on useita kasveihin ja eläimiin sekä geologiaan liittyviä museorakennuksia. Kyseessä on eräs maailman vanhimmista luonnontieteellisistä museoista, Muséum national d’histoire naturelle, eli ranskalaisten suosimina lyhenneniminä ytimekkäästi MNHN.

Tämä Sorbonnen yliopistoihin liittyvä museo on myös tutkimuskeskus, ja sen juuret ovat vuodessa 1635, jolloin paikalla oli kuninkaallinen lääketieteellisten kasvien puutarha. Virallisesti nykyinen museo perustettiin kuitenkin Ranskan vallankumouksen aikaan vuonna 1793, kun puutarha ja museot avattiin yleisölle.

1800-luvulla museokompleksi keskittyi useampaan otteeseen enemmänkin tutkimukseen, kun laitoksen johtoportaassa oli innokkaita tutkijoita. Eräs heistä oli Henri Becquerel, joka löysi uraanin radioaktiivisuuden museon alueella – nyt asianmukaisesti entisöidyssä – rakennuksessa. Becquerel-nimeen törmää museossa varsin usein, sillä sama suku piti hallussaan museon sovelletun fysiikan johtoa neljän sukupolven ajan vuosina 1838 – 1948.

Museo koki varsin suuren muodonmuutoksen 1800-luvun lopussa, jolloin Pariisissa vuonna 1900 pidettyyn maailmannäyttelyyn valmistautumisen yhteydessä puutarhaan rakennettiin suuri eläintiedettä esitellyt museorakennus. <strong>Jules Andrén</strong> suunnittelema rakennuus avattiin heinäkuussa 1889, vain vähän Eiffel-tornin avaamisen jälkeen. Museossa oli esillä eri kerroksissa, erilaisissa ekosysteemeissä olevia eläimiä, ja sisäänkäyntikerroksen suurella sisäpihalla oli harvinaisten, suurien eläinten "paraati".

Se on edelleen paikallaan, joskin museo restauroitiin kokonaan 1990-luvun alussa ja avattiin täysin uudistettuna vuonna 1994. Museossa on 1 000 m² näyttelypinta-alaa, ja perusnäyttelyn lisäksi kolmannessa kerroksessa on tilaa vaihtuville näyttelyille sekä alakerrassa on suuri erikoisnäyttelytila, missä on esillä varsin usein kauniita luontoon ja eläimiin liittyviä taideteoksia.

Alla olevassa kartassa on koko puutarhan alue eri museorakennuksineen.

Pariisin luonnonhistoriallinen museo on ehdottomasti tieteenystävän käyntilistalla. Lisätietoja (myös englanniksi) on museon nettisivuilla: www.mnhn.fr ja samaan museoryppääseen kuuluvat myös mm. Ihmisen tarinaa esittelevä Musée de l'Homme Trocadérolla ja Pariisin eläintarha 12. kaupunginosassa.

Mitä tulee vielä evoluutiohalliin ja kasvitieteelliseen puutarhaan, niin aivan niiden vieressä (vasemmalle yllä olevasta kartasta) on Pariisin suuri moskeija, jonka nimeä ei kannata säikähtää: siellä on aivan erinomainen ravintola, missä muun muassa taboulet vie kielen mennessään...