startup

ESA ja Työ- ja elinkeinoministeriö ovat tänään esitelleet uutta ajatusta perustaa Suomeen niin sanottu Avaruuskiihdyttämö. Nimi on hieno, mutta mitä se tarkoittaa? Kävimme yhdessä ESAn avaruuskiihdyttämöistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote kertoo, että Euroopan avaruusjärjestö on tarjonnut Suomelle mahdollisuutta perustaa "Arktinen avaruuskiihdyttämö" Suomeen. Idea on mitä mainioin, ja sopii hyvin ESAn nykyisen pääjohtaja Jan Wörnerin ajamaan linjaan, jonka mukaan ESA etsii aktiivisesti uusia tapoja olla aktiivisempi myös pienissä jäsenmaissa.

Aiemmin Wörner on ehdottanut muun muassa sitä, että se voisi toimia myös ikään kuin joidenkin maiden kansallisena avaruusjärjestönä ja ottaa hoitaakseen normaalisti kansallisen avaruusjärjestön toimia. Tällaisia voisivat olla satelliittien suunnittelut ja laukaisut, jotka pienen yksin hoidettavaksi voisivat olla hyvin hankalia. Perinteisesti ESA on pyrkinyt jopa eroon kansallisista hankkeista, joten kyseessä on varsin olennainen linjan muuttuminen.

Avaruuskiihdyttämöt sen sijaan eivät ole mitään uutta. ESA on pyrkinyt kaupallistamaan avaruustekniikkaa ja avaruuden avulla syntyneitä palveluita sekä sovelluksia jo pitkään eri Euroopan maissa tukemalla enemmän tai vähemmän aktiivisesti näiden kiihdyttämöjen, eli "inkubaattorien" perustamista.

Ne tunnetaan lyhenteellä BIC, eli Business Incubator Centre, ja niitä on jo 16 maassa: Itävalta, Belgia, Tšekin tasavalta, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Alankomaat ja Iso-Britannia.

Avaruuskiihdyttämöjen tehtävänä on toimia eräänlaisina start-up keskuksina, jotka tarjoavat tukea ja apua yrittäjille ottamalla ne kiihdyttämöön tyypillisesti kahden vuoden ajaksi. Siellä yhtiöillä on käytössään paitsi avaruusalan asiantuntijoita, niin myös liiketoiminnan tuntijoista, jotka opastavat yritystoiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa. BIC voi myös rahoittaa startup-yrityksiä verkostonsa avulla.

Tärkeä osa toimintaa on myös toiminnan, kilpailuiden ja tapahtumien järjestäminen, ja myös yleisen avaruusalan kiinnostuksen lisääminen. Oman avaruusjärjestön puutteessa kiihdyttämö olisi tarpeellinen myös tässä mielessä Suomeen.

ESAn teknologiansiirto-ohjelman alaisuudessa olevat avaruuskiihdyttämöt tukevat vuodessa yli 130 yritystä ja niiden työn tuloksena on syntynyt tähän mennessä yli 400 yritystä.

Suomea lähin BIC sijaitsee Ruotsissa, ja senkin erikoisalueena on pohjoisuus. Ruotsin BIC on jakaantunut kolmeen paikkaan, Uppsalaan, Trollhättaniin ja Luulajaan, mistä keskuksen toimintaa johdetaan. Suomen BIC tulisi siten Ruotsin keskuksen ohelle hääräämään Artkiksen alueella – mutta työtä eriittää kummallekin, ja Suomella on itse asiassa hyvät mahdollisuudet kiilata viime aikoina hieman hyytyneen ruotsalaisen avaruustoiminnan ohitse.

BIC Noorwijk oli ensimmäinen

Aivan ESAn suurimman toimipaikan, Hollannin Noordwijkissä sijaitsevan Euroopan avaruustekniikkakeskus ESTECin vieressä on pienteollisuusalue, joka on viime aikoina laajentunut voimakkaasti. Sen eräs ensimmäisistä rakennuksista oli jännittävä, kaarevan nurmikon peittämän katon alla oleva BIC Noordwijk. Tai tarkalleen ottaen BIC Noorwijk 1, sillä kakkosrakennus on suunnitteilla viereen.

Keskus avattiin vuonna 2004, ja sitä pitää yllä erityisesti tarkoitusta varten perustettu yhtiö, SBIC Noordwijk. SBIC tulee yksinkertaisesti sanoista Space Business Incubator Centre. Myös Suomessa todennäköisesti keskusta pyörittämään perustettaisiin yhtiö tai jokin jo olevista start-up -kiihdyttämöistä ottaisi sen hoitaakseen.

BIC Noorwijkin rakennus on käytännössä kuin toimistohotelli, mistä vuokrataan edulliseen hintaan eri kokoisia tiloja uusille yrittäjille. Mutta he voivat olla paikalla vain kaksi vuotta, tai hieman pitempään, jos tilanne niin vaatii. Lisäksi yrityksillä on yhteisiä kokoushuoneita ja muita toimistohotellien tarjoamia palveluita.

Noordwijkin keskus on hieman erityinen ESTECin läheisyyden vuoksi, koska siellä olevat avaruusasiantuntijat pääsevät nopeasti paikalle, ja myös päinvastoin. Muissa keskuksissa luotetaan enemmän paikallisiin toimijoihin, mutta ESAn asema avaruuskiihdyttämön "suojelijana" tuo myös vierailijoita muista keskuksista.

Avaruuskiihdyttämöt tukevat luonnollisesti myös toisiaan, ja etenkin hollantilaiset ovat joutuneet/päässeet usein mentorin rooliin uusia keskuksia perustettaessa.

Hollannin keskuksessa olevat yhtiöt toimivat viihteen, ympäristön, terveyden, teollisuuden, lifestyle-alan, paikannustekniikan ja -palveluiden, ohjelmistojen, tietoliikenteen ja biotieteiden aloilla. Monet näistä sopisivat erinomaisesti myös Suomeen mahdollisesti perustettavan Avaruuskiihdyttämön aloiksi, mutta lisäksi täällä mukaan otettaisiin arktisuus. Tämä tarkoittaa varmasti palveluita sekä tekniikkaa napaseuduilla – etenkin pohjoisen lähialueilla – ja muissa vaativissa ympäristöissä käytettäväksi.

Mukaan keskukseen tulee hakea, sillä halukkaita on enemmän kuin paikkoja. Yrityksen toimialan tai sen idean tulee liittyä jotenkin avaruustekniikkaan tai avaruuden hyödyntämiseen ja sen käyttämiseen muulla kuin perinteisesti avaruuteen liittyvillä markkinoilla. Yhtiön pitää olla nuorempi kuin viisi vuotta tai sen tulee olla juuri perustettu. Sen tulee myös toimia virallisesti avaruuskiihdyttämön tiloissa.

Hakuprosessi on tehty puolestaan hyvin yksinkertaiseksi, sillä halukkaan tulee ensin vain ottaa yhteyttä haluamaansa avaruuskiihdyttämöön, lähettää hakemus netissä olevien ohjeiden mukaisesti ja toivoa parasta. Mikäli avaruuskiihdyttämössä on tilaa ja idea katsotaan hyväksi, ovat ovet avoinna.

ESA on kiinnostunut pohjoisesta – ja Suomi on löytänyt avaruuden uudelleen

Helsingissä on meneillään parhaillaan Arktinen ja avaruus -tapahtuma, joka on koonnut kokoontunut 80 asiantuntijaa ja teollisuuden edustajaa eri puolilta Eurooppaa. Huomiseen jatkuvan kokouksen tavoitteena on yhdessä laatia avaruusjärjestö ESA:lle viesti siitä, mitkä ovat arktisen ulottuvuuden toiveet avaruusjärjestön ohjelmissa. Keskustelussa ovat ilmaston ja ympäristön merkitys arktiselle luonnolle, arktiset luonnonvarat ja turvallisuuskysymykset.

Euroopan talous- ja tiedeministerit kokoontuvat 1.–2.12. päättämään avaruusjärjestö ESA:n tulevista ohjelmista.

"Tavoitteena on integroida arktisuus ESA:n ohjelmiin, koska arktisten alueiden teollispoliittinen merkitys on suuri", ESA:n teollisuusyhteistyöstä vastaava johtaja Eric Morel de Westgaver.

"ESA näkee arktisen alueen strategisesti tärkeäksi toiminnassaan, koska arktisuus yhdistää yrityksiä ja on keskeinen suunnannäyttäjä uusissa avaruussovellutuksissa. Arktiseen osaamiseen perustuvat uudet hankkeet ESAn ohjelmissa avaisivat yhteistyötä ja markkinoita pohjoismaiselle arktiselle osaamiselle sekä yrityksille aiempaa paremmin."

Suomelle linjaus tarjoaa paljon mahdollisuuksia, sillä se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisten yritysten monipuolisille ja innovatiivisille ratkaisuille ja palveluille esimerkiksi arktisen alueen valvontaan, laivaliikenteeseen ja kaukokartoitukseen tai jopa arkipäivän puhelinsovellutuksiin.

Osasyynä lisääntyneeseen avaruusinnostukseen myös viranomaisten puolella on etenkin nykyinen pienten avaruusyhtiöiden syntyryntäys, joka on osaltaan tullut Aalto-1 -satelliitista rönsynneistä ideoista ja aktiivisuudesta piensatelliittien alalla. Samalla uudet yritykset ovat innostuneet avaruuspohjaisten palveluiden kehittämisestä.

Avaruuskiihdyttämö tarjoaisi näillekin uuden, tukevan pohjan, mutta ennen kaikkea se voisi toimia seuraavan sukupolven yritysten kehittämisen tukena.

"Kiihdyttämön toimintamalli on vielä neuvotteluasteella, mutta yhdistävä tekijä on arktinen osaaminen", kertoo sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström.

"Sitä on mm. Sodankylässä (Sodankylä National Satellite Data Center), Oulussa ja Helsingissä. Myös muista arktisen alueen maista voi olla edustajia yhteistyöverkostossa. Syksy käytetään mallin suunnitteluun, jotta kiihdyttämö voisi aloittaa ensi vuoden alussa. Päätös tehdään tämän vuoden aikana."

Asia menee siis eteenpäin nyt nopeasti!

Jutun osamateriaalina on käytetty TEM:in tiedotetta.

Tagit

tekes