Airbus toimitti vuonna 2024 enemmän koneita kuin Boeing Toimitus Ti, 14/01/2025 - 20:25
Airbusin liikennelentokoneita ryhmäkuvassa
Airbusin liikennelentokoneita ryhmäkuvassa
Toimitusta odottavia 787-koneita

Eurooppalainen lentokoneenvalmistaja Airbus ilmoittaa toimittaneensa vuonna 2024 kaikkiaan 766 liikennelentokonetta. Yhtiön amerikkalainen kilpailija ylsi vain 348 koneen toimituksiin.

Airbus kertoo tiedotteessaan, että yhtiö toimitti 766 konetta 86 asiakkaalle vuonna 2024. Näiden joukossa oli myös ensimmäiset A321XLR -koneet.

Kaikkiaan A220-sarjan koneita toimitettiin 75, A320-sarjan koneita 602, A330-koneita 32 ja suurimpia A350-koneita 57 – mukana myös Finnairille toimitetut koneet. 

Uusia tilauksia yhtiö kertoo saaneensa uusia tilauksia 878. Tilauskirjassa on peräti 8658 konetta. 

Boeingin harmina oli syksyllä 2024 ennen kaikkea ennätyksellisen pitkä, 53 päivää kestänyt lakko, joka pysäytti koneiden toimitukset pariksi kuukaudeksi. Yhtiön tuotanto ei muutenkaan ole vielä palautunut normaaliksi mm. 737 Max -koneiden hankaluuksien vuoksi. 

Toimitusta odottavia 787-koneita

Boeingin tehtaalla Everettissä, Washingtonin osavaltiossa, oli vuonna 2023 runsaasti toimitustaan odottaneita koneita. Kuten on edelleenkin. Kuva: Jari Mäkinen.

 

Myös Boeing uuden 777X -koneen toimitukset ovat viivästyneet aiotusta, sillä koneen koelento-ohjelma on paitsi vuosikaupalla myöhässä, niin oli keskeytynyt vuonna 2024. 

Kiinnostavasti yksi Boengin toimittamista koneista oli kuitenkin 777-300ER. Kyseessä on yksilö, joka on odottanut toimitustaan asiakkaalle viiden vuoden ajan Mojaven autiomaassa. The Air Current toteaa, että kyseessä on viimeinen Boengin valmistama 777. China Southern Airlinesille tarkoitettu kone valmistui tammikuussa 2020, mutta tuolloin alkaneen koronapandemian vuoksi sen toimitusta lykättiin.

Tieteen teko ei ole pelkkää autuutta: ALMA lakossa

Työntekijä ALMA-teleskoopeilla
Työntekijä ALMA-teleskoopeilla

Tähtitieteilijät esitetään julkisuudessa yleensä intohimoisesti työhönsä suhtautuvina henkilöinä, jotka intoa puhisten kipuavat vuorien huipuilla sijaitseviin observatorioihinsa ja tekevät havaintojaan öisin. Tähtitieteilijät ovat kuitenkin suurilla obervatorioilla pieni vähemmistö, eikä - totuuden nimissä - aivan kaikki heistäkään jaksa olla innostuneita työstään aivan jatkuvasti.

Chilen autiomaassa sijaitsevalla ALMA-observatoriolla tilanne on nyt jopa niin hankala, että sen työntekijät ovat menneet lakkoon. 22. elokuuta tämän maailman moderneimman ja suurimman radiotähtitieteellisen havaintolaitoksen 200 työntekijää menivät lakkoon tukeakseen vaatimustaan noin 15% paremmasta palkasta, koska heidän mielestään olosuhteet observatoriolla ovat vaikeat.

Olosuhteet, jotka havantojen kannalta ovat erinomaiset, ovat todellakin ihmisille vaikeat: ALMA sijaitsee viiden kilometrin korkeudessa Atacaman hyvin kuivassa autiomaassa, missä monet tarvitsevat työskennellessään lisähappea, ilma on aina kylmää ja kuivuuden vuoksi iho alkaa hilseillä ikävästi jopa lyhyellä käynnillä havaintopaikalla. Chajnantorin tasanko sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä San Pedro de Atacaman pienestä kaupungista ja se puolestaan on noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Atacaman alueen pääkaupungista, Antofagastasta. Paikka on valittu observatoriolle juuri siksi, että se on kaukana radiosaasteesta sekä kuiva, kylmä ja korkea paikka juuri oikea teleskoopeille: vesihöyry kun haittaa ALMAn käyttämien lyhyiden radiotaajuuksien kulkua ilmakehässä. ALMA toimii millimetri- ja alimillimetrialueella, mistä sen nimikin tulee (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array).

Antennit, joita lopulta tulee olemaan 66 kappaletta, sijaitsevat korkealla, mutta niitä ohjataan ja niiden huolto sekä nyt rakennusvaiheessa niiden loppukokoonpano tehdään 2900 metrin korkeudessa olevassa rakennuksessa. Vaikka toimistotiloissa on ilmankostuttimet ja lämmitys, työskentelevät monet teknikot ulkona.

ALMA-observatoriota hallinnoiva kansainvälinen organisaatio Associated Universities Incorporated ei ole toistaiseksi suostunut palkankorotuksiin, ja työntekijöitä edustava ALMA union on puolestaan uhannut lakon kestävän niin kauan, kunnes vaatimuksiin suostutaan. 15% palkankorotuksen lisäksi vaatimuksena on lisäkorvauksia Chajnantorin tasangolla ulkoilmassa tehtävästä työstä.

Tällä hetkellä maaliskuussa tutkimustoimintansa aloittanut observatorio on lähes pysähdyksissä. Siellä ei tehdä uusia havaintoja, eikä uusien antennien asentaminen etene. Sen sijaan joitain automaattisia havaintoja voidaan edelleen tehdä, minkä lisäksi antennien ylläpito jatkuu minimimiehityksellä.

Toistaiseksi lakko ei ole vielä olennaisesti vaikuttanut havainto-ohjelmaan, koska sen suunnittelussa otetaan huomioon erilaisia – yleensä teknisiä ja luonnollisia – syitä, jotka estävät havaitsemisen ajoittain.

Todennäköisesti sopimukseen päästään lähiaikoina, sillä kunhan observatorio on valmis, on paikalla olennaisesti vähemmän henkilökuntaa, joille voitaneen maksaa enemmän. Lisäksi on todennäköistä, että etenkin paikallisille työntekijöille maksettavat palkat ovat olleet alun perin varsin pieniä; kehittyvissä maissa sijaitsevat observatoriot ovat maksaneet paikalliselle henkilökunnalleen hieman paikallista korkeampaa palkkaa, mutta olennaisesti vähemmän, mitä esimerkiksi eurooppalaisille työntekijöille olisi maksettu vastaavista töistä. Toisaalta eurooppalaisen tason mukaiset palkat häiritsisivät suuresti paikallista palkkatasapainoa, joten myös ALMAn johto joutuu sompaamaan eri intressien välissä.

Kuvat: ALMA (ESO / NAOJ / NRAO)