Kyseessä ovat yliopiston opiskelijoiden kouluttamiseen tarkoitetut pienet tutkimukset, jotka voivat olla varsin mielikuvituksellisiakin. Näin opiskelijat oppivat tekemään tutkimusartikkelin oikealla tavalla, vaikkakin aihe ei täytäkään ihan tieteellisiä vaatimuksia.

Nyt tulevat tutkijat päättivät pohtia zombievallankumousta, ja tuottivat kaksi tutkimusta, jotka julkaistiin Journal of Physics Special Topics -sarjassa kahtena artikkelina: Zombie-epidemia ja Toinen zombie-epidemia.

Lyhyesti sanottuna toisessa näistä oletettiin, että yksi zombie löytää yhden elävän ihmisen yhdessä vuorokaudessa ja pystyy muuttamaan hänet 90 prosentin todennäköisyydellä zombieksi. Tällä tavalla sadan vuorokauden kuluttua eläviä olisi enää 273 ja noin vuodessa koko elävä ihmiskunta olisi pelkkää historiaa.

Pohjana oli oikea epidemioiden leviämiseen kehitetty SIR-malli, joka jakaa ihmiset kolmeen ryhmään. Yhteen kuuluvat tartunnalle alttiit (S, suspectible), toiseen tartunnan jo saaneet (I, infected) ja kolmanteen ne, jotka ovat joko kuolleet tai parantuneet (R, removed). Malli laskee millä vauhdilla epidemia etenee populaatiossa ja kuinka eri kategorioihin kuuluvien ihmisten määrä muuttuu ajan kuluessa.

Yksinkertaistamisen vuoksi nyt ei huomioitu muista syistä johtuvia kuolemia, koska ne oletettiin minimaalisen pieniksi zombievirukseen verrattuna.

Kun kehitystä arveltiin pitemmällä ajanjaksolla, tutkimus antoi kuitenkin toivoa. Jos zombiepopulaatiota saataisiin pienennettyä ja elävät ihmiset tekisivät lapsia, saattaisi ihmiskunta pystyä säilymään ja kenties myös voimistumaan.

Tosin todennäköisesti tämä tulos saatiin aikaan vain lähtöarvoja sopivasti muuttamalla ja vain siksi, että tästäkin jutusta saataisiin lopulta optimistisempi.

Kuva: Flickr / Fernando de Sousa