4
min read
A- A+
read
Uudet akateemikot: Sirpa Jalkanen ja Ilkka Hanski
Jari Mäkinen
05.09.2015

Akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen Turun yliopistosta ja akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta ovat tieteen uusia akateemikkoja. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään.

Uudet akateemikot vastaanottavat arvonimensä torstaina 17.9. Helsingissä pidettävässä juhlatilaisuudessa. Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.

Immuunipuolustusjärjestelmän tutkimuksen suunnannäyttäjä

Akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen (s. 1954) on maailman johtavia tutkijoita ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkimisessa. Hänenmerkittävimpiin tutkimussaavutuksiinsa kuuluu uusien haitallisista tulehduksista ja syövän leviämisestä vastuussa olevien "liikennemolekyylien" löytäminen ja karakterisointi. Hänen johtamansa tutkimusryhmä on tuottanut uraauurtavia tuloksia ja innovatiivisia havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologiasta. Tutkimus on korkean riskin - korkean tuoton tutkimusta, jolla on mahdollisuudet tuottaa merkittäviä tuloksia vaikeiden tulehdussairauksien hoitoon sekä syövän leviämisen ehkäisyyn.

Jalkanen on valittu akatemiaprofessoriksi kolme kertaa, viimeksi kaudelle 2014-2018. Hän on toiminut Turun MediCity tutkimuslaboratorion johtajana vuodesta 1996 alkaen, Turun yliopiston immunologian professorina vuodesta 2001 ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina vuodesta 2006 alkaen. Tällä hetkellä Jalkanen on yksi Translationaalisen syöpäbiologian huippuyksikön ryhmänjohtajista.

Jalkasen tutkimushavaintojen pohjalta on perustettu kaksi biotekniikkayritystä, jotka käyttävät hänen löytämiään molekyylejä lääkekehityskohteina. Yhteen näistä molekyyleistä kohdistuva lääke toimi erinomaisesti kliinisissä kokeissa akuutin keuhkovaurion hoidossa. Toinen lääkekehityskohde liittyy maksavaurioiden hoitoon. Kumpaankaan edellä mainittuun sairauteen ei ole toimivaa lääkettä. Siten kehitteillä olevilla lääkkeillä on potentiaalia vähentää potilaiden kuolleisuutta ja kärsimystä, sekä samalla tuoda Suomelle taloudellisesti kestävää liiketoimintaa lääkekehityksen alalla.

Jalkasen tutkimusryhmässä on sekä perustutkijoita että kliinisiä tutkijoita, mikä on mahdollistanut korkeatasoisen perustutkimuksen soveltamisen kliiniseen tutkimukseen, tautien diagnostiikkaan ja potilashoitoon. Tutkimusryhmä on verkottunut sekä tunnettujen kansainvälisten yliopistojen (Harvard, Stanford, Cambridge) että kotimaisten yliopisto- ja lääketeollisuuden tutkijoiden kanssa.

Sirpa Jalkasen johtamissa tutkimusprojekteissa on koulutettu kymmeniä kansainvälisiä tutkijoita. Jalkanen on saanut Maud Kuistilan palkinnon ansioistaan tutkijankouluttajana. Hän on ansioitunut myös lääkärien peruskoulutuksen parantamisessa ja syventämisessä.

Sirpa Jalkanen vaikuttaa laajasti myös yhteiskunnassa ja talouselämässä. Hän on saanut useita kotimaisia sekä kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä ja hallitusjäsenyyksiä säätiöissä, tutkimusorganisaatioissa ja yrityksissä. Hän on vahva vaikuttaja suomalaisessa tiedekentässä ja toiminut mm. Suomalaisen Tiedeakatemian esimiehenä. Hän viestii tutkimuksestaan esimerkiksi studia generalia luennoilla sekä lehtihaastattelujen ja televisioesiintymisten muodossa.

"Tutkimustyössä kiehtovinta on etsimisen jännitys ja löytämisen riemu. Olen aina yrittänyt tutkia asioita, joita ei tunneta ja joiden tuntemisella olisi merkitystä nimenomaan sairauksien hoidossa tai ehkäisyssä. Tällöin eittämättä on usein kuin pilkkopimeässä metsässä eikä tiedä mihin suuntaan lähteä. Sitten kun yhtäkkiä löytää vastauksen - uuden ilmiön, molekyylin, mekanismin, on kuin aamu sarastaisi ja aurinko nousisi valaisten koko seudun ja tiet uusiin seikkailuihin", uusi akateemikko kuvailee.

Sirpa Jalkasen tutkimustyön arvostuksesta kertovat myös hänelle myönnetyt kotimaiset ja kansainväliset palkinnot. Huomattavimmat näistä ovat Duodecimin nuoren tutkijan palkinto 1987, Äyräpää-palkinto 2008 (arvostetuin kotimainen lääketieteellinen palkinto), FEBS:n myöntämä Datta Medal 2011 ja pohjoismaiden arvostetuin lääketieteen palkinto, Anders Jahre -palkinto 2005.

Myönnettyä akateemikon arvonimeä hän pitää merkittävänä. "Toivonkin pystyväni kantamaan arvoa viisaudella ja käyttämään kokemustani tiedeyhteisön ja yhteiskunnan hyväksi."



Eräs maailman merkittävimmistä ekologeista

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski (s. 1953) kuuluu maailman johtaviin tutkijoihin ekologian ja evoluutiobiologian alalla. Hanski on erityisen tunnettu ja arvostettu metapopulaatiokäsitteen ja -teorian kehittäjänä, miltä alalta hän on julkaissut lähes 200 artikkelia ja useita kirjoja. Metapopulaatiobiologian tutkimuskohde on pirstoutuneen elinympäristörakenteen vaikutus lajien ekologiaan ja evoluutioon. Hanskin tutkimustyön erityispiirre on teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen kiinteä vuorovaikutus. Hänen vuonna 1991 aloittamansa täpläverkkoperhostutkimus Ahvenanmaalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallisysteemi, jonka avulla on tutkittu monia ekologian ja evoluutiobiologian keskeisiä kysymyksiä. Hanskin johtama Metapopulaatiobiologian tutkimuskeskus Helsingin yliopistossa on ollut Suomen Akatemian huippuyksikkö vuodesta 2000 lähtien.

Hanskin tutkimus on kohdistunut myös luonnon monimuotoisuuden laajempaan merkitykseen ja suojeluun. Uusimmissa tutkimuksissaan hän on selvittänyt ihmisten asuinympäristön biologisen monimuotoisuuden vaikutusta allergioihin ja muihin tulehdusperäisiin sairauksiin.

Hanski on kirjoittanut suurelle yleisölle suunnattuja kirjoja luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä, ja hän osallistuu aktiivisesti luonnonsuojelua ja tutkimusta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hanskin johtamassa huippuyksikössä on kehitetty metapopulaatiobiologiaan perustuvia työkaluja ympäristöhallinnon käyttöön, joita on hyödynnetty metsien- ja soidensuojelun sekä elinympäristön ennallistamisen kohdentamisessa. Hänen tutkimustyöllään, kirjoituksillaan ja julkisilla esiintymisillään on ollut suurta yhteiskunnallista vaikutusta.

"Tutkijoilla on poikkeuksellinen asema tietoyhteiskunnassa tiedon tuottajina, tulkitsijoina ja välittäjinä. Toisaalta tutkimustyö on yhä enemmän erikoistunutta, eikä yksittäisillä tutkijoilla ole aina kykyä eikä kiinnostustakaan yrittää ymmärtää tutkimustiedon laajempaa merkitystä yhteiskunnalle ja yhteiskunnallisille muutoksille", Ilkka Hanski sanoo.

"Meillä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että politiikan ja päätöksenteon pitäisi perustua parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon, mutta meiltä puuttuvat sellaiset poliittiset käytännöt, jotka tukisivat tällaista päätöksentekoa. Siksi mahdollisuudet ratkaista isoja ja vaikeitakin ongelmia voivat jäädä käyttämättä."

Hanskin mukaan tutkimus etenee uskomattoman nopeasti monilla alueilla, ja joissain tapauksissa tutkimuksen eteneminen johtaa ennalta arvaamattomiin ja jopa yhteiskuntaa uhkaaviin seurauksiin. Hän peräänkuuluttaakin laaja-alaista keskustelua tutkimuksen kehityssuunnista. "Synteettinen biologia ja keinoäly ovat esimerkkejä tutkimusaloista, joista pitäisi käydä laajaa ja syvällistä keskustelua, mutta joista ei käydä juuri minkäänlaista keskustelua Suomessa."

Ilkka Hanskille on myönnetty lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä huomionosoituksia ja palkintoja. Näistä merkittävin on Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian (KVA) vuonna 2011 hänelle myöntämä Crafoord-palkinto. Sillä palkitaan Nobel-palkinnon ulkopuolelle jäävien tieteenalojen tutkijoita. Muita merkittäviä palkintoja ovat vuonna 2000 myönnetty Balzanin kansainvälinen palkinto ja vuonna 2010 Euroopan tiedesäätiön myöntämä Latsis-palkinto biodiversiteettitutkimukselle. Hänet on kutsuttu maailman merkittävimpien tiedeseurojen jäseneksi: Hanski on Royal Societyn (UK) ja National Academy of Sciences (US) jäsen. Hänelle on myönnetty myös lukuisia kansallisia palkintoja tieteellisestä työstään, tiedekasvatuksesta ja tieteenalansa popularisoinnista, mm. Valtion tiedonjulkistamisen palkinto vuonna 2007.

Hanski on esimerkillinen tieteentekijöiden kasvattaja. Hänen ryhmästään tulee tasaisesti Suomen ja kansainväliselle tiedenäyttämölle uusia huipputekijöitä. Hanskin johtaman huippuyksikön jäsenistä neljä on saanut Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tutkimusrahoituksen Hanskin itsensä lisäksi, mikä on Suomen oloissa poikkeuksellista. Hanski on näin kouluttanut ja innostanut nuorempaa tutkijoiden sukupolvea.



Teksti on Suomen Akatemian lähettämä tiedote lievästi editoituna.