Suomen ensimmäinen oma satelliitti Aalto-1 on pitkän odotuksen jälkeen pääsemässä matkaan. Vauhtia laukaisulle saatiin vaihtamalla kantoraketti amerikkalaisesta intialaiseen. Myös Aalto-2 on lähdössä pian avaruteen. Seuraavista kahdesta kuukaudesta tulee historiallisia Suomen avaruustoiminnassa.
Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, laukaisu avaruuteen on viivästynyt jo lähes kahdella vuodella SpaceX -yhtiön Falcon 9 -kantoraketille tapahtuneiden onnettomuuksien vuoksi.
Aalto-yliopisto solmi laukaisusopimuksen yhtiön kanssa keväällä 2015 ja laukaisun piti tapahtua sen mukaan samana vuonna.
Sen jälkeen Falcon 9:n laukaisut on keskeytetty yhteensä yli vuoden ajaksi kahden onnettomuuden vuoksi: ensin kesällä 2015 yksi raketti tuhoutui laukaisun aikana ja sitten syksyllä 2016 toinen räjähti ennen laukaisua. Yhtiö oli jo ennen ensimmäistä laukaisua myöhässä aikataulustaan, ja on sen jälkeen jäänyt luonnollisesti vielä enemmän jälkeen suunnitelmistaan.
SpaceX järjestellyt asiakkaitaan ja niiden satelliitteja tärkeysjärjestykseen, ja osa asiakkaista on vaihtanyt myös toisiin kyyteihin kiertoradalle.
Aalto-yliopisto on liittynyt nyt mukaan näiden odotteluun kyllästyneiden asiakkaiden listaan. Aalto-1:lle on etsitty jo jonkin aikaa vaihtoehtoista laukaisijaa, ja nyt sellainen on löytynyt: Intia.
Satelliitti laukaistaan avaruuteen seuraavalla intialaisten PSLV-kantoraketin lennolla, joka tapahtuu tämänhetkisten suunnitelmien mukaan huhtikuun 23. päivänä.
Luotettava raketti
PSLV (Polar Satellite Launch Vehicle) on Intian suurin ja nykyaikaisin kantoraketti. Raketilla laukaisiin matkaan mm. intialaisten kuuluotain Chandrayaan-1 ja Mars-luotain MMO. Tähän mennessä raketti on tehnyt 39 lentoa ja niistä vain ensimmäinen on epäonnistunut.
Raketti tuli kuuluisaksi viime kuussa myös viemällä yhdellä kerralla avaruuteen peräti 104 satelliittia. Myös Aalto-1:n lennolla on mukana kymmeniä muita pikkusatelliitteja.
Laukaisu tapahtuu Intian eteläkärjen länsipuolella Andhra Pradeshin maakunnassa Sriharikotassa olevalta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.
Aalto-1 kuljetetaan nyt maaliskuussa Intiaan Alankomaista, missä se on ollut odottamassa matkaa laukaisupaikalle viime keväästä alkaen. Aalto-yliopistosta on käyty välillä jo varmistamassa, että satelliitti on kunnossa ja sen akut ovat edelleen ladatut matkaa varten.
Aalto-2 ehtinee ensin avaruuteen
Aalto-1:n SpaceX:n ongelmista johtunut viivästyminen on saanut aikaan jännän tilanteen, missä satelliitin seuraaja Aalto-2 on lähdössä avaruuteen ensimmäisenä.
Tämä satelliitti kuljetetaan Kansainväliselle avaruusasemalle maaliskuun 20. päivänä laukaistavaksi suunnitellulla Cygnus-rahtialuksella.
Vaikka Aalto-2 pääseekin nähtävästi ensin kiertoradalle, ei sen itsenäinen lento kuitenkaan ala saman tien: avaruusaseman astronautit lähettävät sen omille teilleen vasta myöhemmin keväällä.
Aalto-2 eroaa Aalto-1:stä olennaisesti myös siinä, että virallisesti kakkonen on osa kansainvälistä QB50-tutkimushanketta ja kaikki siihen kuuluvat satelliitit rekisteröidään Belgiaan. Hanketta vetää belgialainen von Karman -instituutti. Aalto-1:stä tulee siten joka tapauksessa ensimmäinen Suomen avaruusalusrekisteriin merkittävä laite.
Koska nyt laukaistavat QB50-satelliitit vapautetetaan lentämään itsenäisesti avaruusasemalta, ovat niiden kiertoradat hyvin samankaltaisia avaruuaseman kiertoradan kanssa. Niinpä Aalto-2 ei tule koskaan Suomen päälle ja siihen voidaan olla yhteydessä Otaniemessä olevalta maa-asemalta vain ajoittain, kun satelliitti on matalalla eteläisen taivaanrannan päällä.
Aalto-1 puolestaan tulee kiertämään Maata polaariradalla, eli se lentää usein suoraan Suomen päältäkin. Se voi siten havaita hyvin Suomea ja siihen on helppo olla yhteydessä.
Se, että kumpikin satelliitti on pitkän odottelun jälkeen lähdössä matkaan lähes samaan aikaan, tietää kiirettä Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun Radiotieteen ja -tekniikan laitoksella!
Aalto-1 testattavana vasemmalla ja Aalto-2 väliaikaisine antenneineen oikealla. Aalto-1 on ns. kolmen yksikön cubesat, eli n. 30 cm korkea, ja Aalto-2 on kahden yksikön satelliitti. Sen korkeus on noin 20 cm.
Lisätietoja Aalto-1:n laukaisusta on sen nettisivuilla ja Aalto-yliopiston satelliittiohjelmasta sivulla spacecraft.aalto.fi.
Samasta aiheesta
