Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
Marmoripaksuotsan 37 miljoonan vuoden kasvuspurtti
Markus Hotakainen
13.03.2014

Planktophaga minutan hampaita. Kuva Senckenberg

Na Duongista Vietnamista on löytynyt muinoin eläneen pikkukalan fossiileja, jotka kertovat vuosimiljoonia kestäneestä kehityksestä. RhinChua-järven kerrostumista kaivettiin esiin Planktophaga minuta -karppilajin hampaita. Niiden perusteella muinaisen vesipedon pituudeksi voitiin päätellä vaivaiset viisi senttimetriä. Se on tunnetuista Itä-Aasian karppilajeista paitsi vanhin myös kaikkein pienin.

Evoluution myötä kalalle on kuitenkin kertynyt mittaa huomattavasti enemmän. Planktophaga minutan eli kirjaimellisesti ”pienen planktoninsyöjän” sukulaisella marmoripaksuotsalla (Hypophthalmichthys nobilis) voi olla pituutta puolitoista metriä ja painoa viitisenkymmentä kiloa. Marmoripaksuotsa onkin suurimpia nykyisistä karppilajeista ja Kiinassa se on suosittua ruokaa.

Planktophaga minutan lisäksi RhinChua-järven myöhäiseoseenin aikaisista, noin 37 miljoonaa vuotta vanhoista kerrostumista on löytynyt kuuden muun muinaisen karppilajin fossiileja. Niillä kaikilla on sukulaisia Aasiassa nykyisin esiintyvien kalalajien joukossa. Se osoittaa, että Kaakkois-Aasian vesieliöstöllä on juuret hyvin kaukaisessa menneisyydessä.

Nykyistä marmoripaksuotsaa esiintyi alkujaan vain eteläisen Kiinan suurissa joissa ja järvissä, mutta sitä istutettiin 1960-luvulla myös Euroopan vesistöihin. Ajatuksena oli, että se hillitsisi vesikasvien leviämistä rehevöityvissä vesissä. Hanke karahti kuitenkin kiville, kun marmoripaksuotsan pääasialliseksi ravinnoksi osoittautuikin eläinplankton.

Löydöstä kerrottiin Senckenberg-instituutin (Senckenberg Gesellschaft für Naturforschung) sivustolla ja tutkimus on ilmestynyt Zitteliana A -julkaisusarjassa.  

Samasta aiheesta

Melliferopolis Fest - urbaaneja uurastajia
Tieteentekijöiden kuka kukin on - retrohenkinen taistelupeli
Villisikoja Suomessa jo kivikaudella
Hyytiälän metsähöyryt kiinnostavat
Fysiikan ja kemian Nobel-palkinnot 2014

Suosituimmat tänään

La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Jutturuletti
Suomalaisille suuri fuusioenergian robotiikkasopimus
Sateenkaaren seitsemän väriä
Tässä on koronavirus, joka tulee pian taas kiusaksemme

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved