1
min read
A- A+
read
Näin voit kuunnella Aalto-2:n radiolähetystä

Suomalaissatelliitti Aalto-2 aloitti toimintansa eilen kiertoradalla. Jos et usko, että se on parhaillaan avaruudessa, voit kuunnella sen kantoaaltoa itse.

Jari Mäkinen
26.05.2017

Aalto-2 CW

Aalto-2 on käytännössä Maata kiertävä radiolähetin, jonka tunnus on ON01FI. 

Se lähettää koko ajan majakkasignaaliaan, niin sanottua CW-lähetystä (Continuous Wave) taajuudella 437,335 MHz. Tämä lähetys on morse-koodattuna merkit "AALTO2", jotka toistuvat minuutin välein. 

Jotta signaalin saisi kuuluviin, pitää satelliitin olla näkyvissä havaintopaikalta. Koska Aalto-2 lähetettiin matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta, sen rata on varsin lähellä avaruusasemaa, eikä se siksi tule kovin korkealle taivaalla Suomesta katsottuna. Parhaimmillaan eteläisestä Suomesta katsottuna Aalto-2 nousee vain noin 15° korkeuteen eteläisen horisontin yläpuolelle, eikä Keski-Suomen pohjoispuolella satelliittia – kuten ei avaruusasemaakaan – voi koskaan nähdä.

Vielä tällä hetkellä helpoin tapa selvittää satelliitin näkyminen (ja kuuluminen) on katsoa milloin avaruusasema on näkyvissä. Näin voi tehdä mm. Heavens-Above -sivustolla tai yleisemmin Euroopan avaruusjärjestön ISS-seurannassa (joka on myös alla).

Aalto-2 etääntyy kuitenkin vähitellen avaruusasemasta, joten pian sen sijainti tulee laskea varta vasten. Siihen tarvittavat ratakomponentit ovat tällä hetkellä seuraavat (siis lähes samat kuin Kansainvälisen avaruusaseman):

  • Aalto-2 (ON01FI)            
1 25544U 98067A   17145.55443664  .00001584  00000-0  31400-4 0  9995
2 25544  51.6416 151.1276 0005248 190.8247 317.2527 15.53926869 58237

Toistaiseksi kuitenkin avaruusaseman sijaintilaskurit internetissä kertovat tarpeeksi hyvin satelliitin sijainnin.

Parhaiten satelliitin radiosignaalin saa kuulumaan suunnattavalla antennilla, ja ellei käytössä ole tietokoneohjausta, niin suuntaamisessakin kannattaa käyttää apuna avaruusasemaa – jos vain on pimeää. Asema kun on selvästi kirkas, liikkuva tähtimäinen kohde taivaalla, jonka suuntaan antennia on helppo sojottaa.

Taajuus 437,335 MHz on lähetystaajuus, ja kun kyse on nopeasti avaruudessa liikkuvasta kohteesta, tulee ottaa huomioon myös satelliitin doppler-siirtymä, joka nostaa taajuutta kohti tultaessa ja laskee sitä satelliitin etääntyessä. Suomesta Aalto-2:ta kuunnellessa tämä ei kuitenkaan ole olennaista, koska satelliitti liikkuu havaitsijan suhteen hyvin sivusuunnassa, eikä siirtymä ole silloin suuri.

Aalto-2:n radiolähettimen teho on 1,2 W (dBm 30,8).

Otsikkokuvassa on ensimmäinen, Japanista viime yönä havaittu signaali ns. vesiputouksena visualisoituna. Tämän suomalaisittain merkittävän havainnon teki JA0CAW 25.5.2017 kello 15.54 Suomen aikaa.

Alla oleva video on nauhoitettu Aalto-2:n insinöörimallin kanssa, ja se lähetti signaaliaan tässä puolen minuutin välein. Lisäksi signaali on hyvin selvä, koska se tulee läheltä ja on voimakas.