Kansainväliseltä avaruusasemalta avautuva näkymä Himalajan vuoristoon. Kuvaan on merkitty vuorijonon korkeimpia huippuja korkeuslukemineen sekä kaksi Mount Everestin huipulle johtavaa reittiä, joista keltainen on yleisimmin käytetty. Himalajan vuorijono alkoi kohota noin 50 miljoonaa vuotta sitten, kun tuolloin huimalla 15 senttimetrin vuosinopeudella liikkunut Intian-Australian laatta alkoi työntyä vasten Euraasian laattaa. Liike on hidastunut niin, että se on enää 67 millimetriä vuodessa, mutta laattojen junnaaminen vastakkain saa vuoriston silti kohoamaan edelleen puolen senttimetrin verran vuodessa. Vuoriston kaukaisesta menneisyydestä kertoo esimerkiksi se, että Mount Everestin huippu on muinaisen Tethysmeren pohjaan kerrostunutta kalkkikiveä.