rahtialus

Jos joskus on huonoa onnea, on avaruusaseman rahtikuljetuksilla sitä ollut viime aikoina: sitten viime lokakuun, on kolme rahtialusta epäonnistunut eri syistä viemään rahtia asemalle. Onneksi välissä on ollut kaksi onnistunutta kuljetuslentoa, ja nyt näyttää siltä, että tänään aamulla matkaan laukaistu venäläinen Progress 60 pystyy myös saamaan rahtinsa perille.

Aluksen mukana on kolme tonnia tarvikkeita, ruokaa, happea ja polttoainetta avaruusaseman kolmelle asukkaalle. Jos rahtilento pääsee telakoitumaan onnistuneesti asemaan ensi sunnuntaina, jatketaan seuraavan kolmihenkisen miehistön lähtövalmisteluja normaalisti ja siten aseman asukasmäärä olisi "normaali" kuusi jälleen heinäkuun lopussa.

Tarkalleen ottaen lennon numero on Progress M-28M/60P ja se käytti Sojuz-U -kantorakettia, joka lähetettiin matkaan Baikonurin kosmodromista klo 5:55:48 Suomen aikaa tänään aamulla.

Kyseessä on jo 60. nykyisen mallinen Progress-alus, ja se lentää nyt perinteistä, erittäin turvallista ja luotettavaksi havaittua hitaampaa rataa pitkin asemalle, sillä tällä kertaa venäläiset halusivat tehdä kaiken erittäin varman päälle. 

Historiallisesti Progress-alukset ovat olleet erittäin luotettavia. Tosin myös viime sunnuntaina räjähtänyt Falcon 9 -raketti sekä sen kuljettama Dragon ovat olleet tähän saakka erittäin luotettavia; avaruusaseman huoltolentoja on tietoisesti jaettu useille eri raketeille ja aluksille, jotta yksittäisen kohtaamat ongelmat eivät vaikuttaisi liikaa avaruusasemaan. Nyt tosin kolme neljästä käytössä olevasta aluksesta on kokenut ongelman viime aikoina, mitä voi pitää erittäin epätodennäköisenä.

VTT tiedottaa tuoreimmassa uutislehdessään uudenlaisista laivan potkureista, joilla saadaan aikaan huomattavia säästöjä. Yhden rahtilaivan polttoainesäästöt voivat nousta yli puoleen miljoonaan euroon vuodessa. Koska suuri osa maailman kaupasta kulkee rahtilaivoilla ja valtaosa tavaroistamme tulee meriteitse, voi säästö näkyä meidän jokaisen kukkarossa!

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia hyötyjä saadaan yhdistämällä suomalaisen ABB:n kehittämä peräsinpodjärjestelmä ja espanjalaisen Sistemarin kärkilevypotkurit vastakkain pyöriviin CRP-potkureihin. Uusi potkurijärjestelmä osoittautui tutkimusprojektissa pienemmän polttoainekulutuksen ja päästöjen ansiosta lupaavaksi vaihtoehdoksi perinteisille potkureille. Niihin verrattuna uuden järjestelmän polttoaineenkulutus on noin 10% pienempi, ja jälkiasennettunakin laitteisto tuo 5 prosentin säästön. Rahana säästöt ovat siten yli puoli miljoonaa euroa vuodessa.

TRIPOD-projektin tavoitteena on ollut parantaa potkurin hyötysuhdetta yhdistämällä samaan järjestelmään kolmea jo yksittäin käytössä olevaa ratkaisua, joiden tiedetään olevan hyötysuhteeltaan korkeita. Tällaisia ovat mm. ruoripotkurijärjestelmä, kärkilevypotkuri sekä vastakkain pyörivät potkurit.

Sähköinen peräsinpodjärjestelmä mahdollistaa päämoottorin sijoittamisen vapaasti laivaan. Kehitetyssä potkurijärjestelmässä peräsinpod on sijoitettu pääpotkurin taakse. Lisäksi sähköisen peräsinpodin pyörimisnopeutta voi säätää. Tämä parantaa potkurin hyötysuhdetta ja pienentää potkurin aiheuttamaa melua ja värähtelyä.

Kärkilevypotkurin lavan kärkeä voidaan kuormittaa tavanomaista potkuria enemmän, mikä parantaa hyötysuhdetta tavanomaiseen potkuriin verrattuna.

Vastakkain pyörivissä potkureissa takimmainen potkuri hyödyntää etummaisen potkurin virtaukseen jättämää pyörimisenergiaa parantaen näin järjestelmän kokonaishyötysuhdetta.

Projektissa arvioitiin myös uuden potkurijärjestelmän toteuttamista taloudelliselta kannalta tarkasteltavana olleille referenssilaivoille. Jos järjestelmän investointikustannuksia saadaan laskettua, varustamot saattavat tulevaisuudessa olla kiinnostuneita valitsemaan tutkitun propulsiovaihtoehdon erityisesti uusiin suuriin konttilaivoihin.

Uuden potkurijärjestelmän suurin hankaluus on toistaiseksi niiden hinta. Investointi on toistaiseksi sen verran tyyris, että järjestelmän käyttöönotto edellyttää vielä kustannusten pudottamista.

Kolmivuotinen TRIPOD – “Triple Energy Saving by use of CRP, CLT and Podded Propulsion” -ohjelma toteutettiin EU:n seitsemännessä puiteohjelmassa. Siihen osallistuivat VTT ja ABB Suomesta, Sistemar, Cehipar ja Cintranaval-Defcar Espanjasta sekä A.P. Möller Maersk Tanskasta.

Teksti perustuu VTT:n tiedotteeseen.