faarao

Laiva oli tehty faarao Kheopsille, eli nykyisin Kfuhuna tunnetulle faaraolle noin 4600 vuotta sitten.

Sen löysi Gizan kaivauksia Kamal el-Malakhin johdolla tehnyt arkeologiryhmä pyramidin osasta, jota ei oltu aikanaan ryöstetty: tutkijat porasivat reiän laivaa sekä huonekaluja sekä muita Kheopsin käyttämiä esineitä sisältänyttä kammiota suojanneeseen 15-tonniseen kivimurikkaan, ja näkivät kammion sisällön varsin huonossa kunnossa, mutta edelleen täysin hahmotettavassa kunnossa.

Periaatteessa laiva oli jätetty aikanaan lähtökuntoon. Plataanipuusta ja setristä tehdyssä laivassa oli köydetkin paikoillaan, tosin vuosientuhansien varrella kaikki oli haperoitunut siinä määrin, että laivasta laitettiin esille vain mallikappale. Otsikkokuvassa on laivan pienoismalli, joka näyttää vielä paremmin millaisesta paatista oli kyse.

Alla on kuvia laivasta löytöhetkellä ja sen sisältänyt kammio.

Tänään vuonna 1922 arkeologi Howard Carter sai kaiverrettua auki viimeisen kahdesta ovesta, jotka sulkivat ammoisen Egyptin kuninkaan Tutankhamonin haudan. Carter ja George Carnarvon löysivät hautakammion Kuninkaiden laaksosta, missä he onnistuivat pitkään ponnisteltuaan saamaan "pienen reiän ylävasemmalle oviaukkoa suojaavaan kiveen ja onnistuimme näkemään toiselle puolelle".

Se oli ensimmäinen vuosisatojen ajan koskemattomana säilynyt Egyptin kuninkaan loistelias hautakammio, täynnä kultaa ja rikkauksia. Tai näin tuolloin vielä oletettiin.

Seuraavana päivänä – oletettavasti varsin levottoman yön jälkeen – kaksikko meni sisälle hautakammioon, joka kaikessa loisteliaisuudessaan ei kuitenkaan osoittautunut aivan yhtä yltäkylläiseksi ja rikkauksiapursuavaksi kuin monet muut egyptiläiskuninkaiden haudat olivat olleet.

Legendaarinen Tutankhamon kuoli nuorena ja hänen valtakautensa jäi varsin lyhyeksi, minkä vuoksi sen aikana ehditty valmistella hautaa eikä hautajaisia samaan tapaan kuin normaalisti. Todennäköisesti hänen hautansa, nykyiseltä numeroltaan KV62, oli ainoa vapaa hautakammio, kun Tutankhamon kuoli äkillisesti vuonna 1327 eaa (todennäköisesti).

Sittemmin on todettu, että hautaan on murtauduttu jo aikaisemmin, mutta siitä huolimatta se oli eräs parhaiten säilyneistä.

Suurin osa haudasta tuoduista esineistä on Kairon ja Luxorin museoissa. Näiden joukossa muun muassa kultainen sarkofagi, sisempi kullattu puuarkku, Tutankhamonin kuolinnaamio sekä muita kulta- ja arvoesineitä. Uloin kivinen sarkofagi sen sijaan on yhä hautakammiossa, ja se sisältää ulomman kullatun puuarkun ja Tutankhamonin muumion.

Tutankhamonin muumio on hyvin omalaatuinen, sillä brittitutkija Chris Nauntonin mukaan faarao olisi balsamoitu virheellisesti öljyillä ja siksi ruumis olisi syttynyt itsestään tuleen.

Ruumiista on pystytty kuitenkin päättelemään, että Tutankhamon kuoli todennäköisesti sirppisoluanemiaan; hänen päänsä muoto on myös pystytty rekonstruoimaan (kuva oikealla).

Kaikkein kuuluisin Tutankhamonin hauta lienee kuitenkin Yhdysvalloissa, Las Vegasissa, missä Luxor-hotelliin on tehty "King Tut" -museo ja kopio faaraon hautakammiosta. Näyttely on lasvegasilaista kitchiä, mutta käynnin arvoinen, mikäli kaupunkiin sattuu vierailulle. Tämän päivän kuva on myös sieltä.

Kairon yliopiston ja Egyptin pyramideja tutkivan HIP-tutkimusorganisaation tekemät lämpötilamittaukset kuuluisasta Kheopsin pyramidista ovat tuottaneet todella omituisen tuloksen:  sen pinnassa on tarkasti rajattu kohta, missä pintalämpötila on 6°C  korkeampi kuin muualla.

Löytö on omalaatuinen, sillä tutkijat eivät ole toistaiseksi keksineet mitään syytä tälle kahden suuren kivitiilen kohdalla olevalle lämpötilavariaatiolle.

Mittauksia on tehty eri kellonaikoina ympäri vuorokauden, jotta Auringon lämmitys ja lämmön siirtyminen yöllä kivestä takaisin ilmaan eivät olisi vaikuttaneet tuloksiin.

“Lämpötilaero on todella suuri”, selittää tutkimukseen osallistunut  Lavalin yliopiston Jean-Claude Barré ranskalaisessa Sciences et Avenir -lehdessä. Hän on mukana hankkeessa toisen kanadalaisen, Clemente Baratin, kanssa.

“Eri kalkkikivikappaleiden välillä on aina pieniä eroja niiden lämpötilakäyttäytymisessä. Erot ovat normaalisti 0,1-0,5°, mutta kun kivet jäätyvät, voi ero naapurikiviin olla jopa 3°. Erot ovat normaaleita, sillä kivet eivät ole aivan samanlaisia, mutta tyypillisesti nopeammin lämpenevät kivet myös jäätyvät nopeammin.”

Myös kivien pinta ja sen epätasaisuudet vaikuttavat siihen miten se imee ja heijastaa lämpöä.

Nämä asiat ovat tuttua jokaiselle, joka muistaa jotain koulussa fysiikan- ja kemiantunneilla opetetusta lämpödynamiikasta.

Näistä tiedoista ei kuitenkaan ole nyt paljon iloa, sillä kahdessa Kheopsin pyramidin kivessä olevaa kuuden asteen poikkeamaa on kuitenkin vaikea selittää sen rakenteella. Itse asiassa selitystä ei ole, vaan vasta tarkemmat skannaukset voivat selittää ilmiön.

Kaikissa projektissa tutkituissa pyramideissa havaittiin tällaisia eroavaisuuksia yksittäisten kivien välillä, ja näiden tietojen avulla voidaankin päätellä kuinka tiiviitä tai höttöisiä kalkkikivilohkareet ovat.

Mittauksia on tehty perinteisen infrapunakameralla ja rakenteita on kartoitettu myonitomografialla (µSR), joka vastaa hieman magneettiresonanssikuvausta, paitsi että se käyttää paksujenkin rakenteiden läpi kulkevia myoneita. 

Egyptissä Sakkaran hauta-alueella oleva Saqqaran porraspyramidi on Egyptin vanhin suuri kivirakennelma. Sitä pidetään siksi ensimmäisenä ja vanhimpana pyramidina.

Se on Egyptin kolmannen dynastian perustajan faarao Djoserin (2667-2648 EAA) itselleen rakennuttama hauta, jonka ympärillä on laaja temppelialue (kuva kappaleen alapuolella).

Djoserin hautapyramidi on merkittävästi erilainen kuin aiemmat ns. mastaba-haudoista, jotka olivat "vain" matalia, tiilistä tehtyjä sivuiltaan viistoja, litteitä rakennelmia – vähän kuin pyramidien perustoja. 

Voisikin ajatella, että Djoserin pyramidi on kuin useita päällekkäin rakennettuja mastaba-hautoja, eräänlainen pyramidien esiaste.

Siinä missä mastaba-haudat rakennettiin auringossa kuivatuista savitiilistä, on Djoserin pyramidin rakennusaine muotoon hakatut kivet.