pyhä nikolaus

Joulupukki on totta? Esi-isän luu tutkittu, ikää noin 1700 vuotta.

Ti, 12/12/2017 - 15:25 Toimitus
Pyhän Nikolauksen luu – tai ainakin sen oletetaan olevan.

Pyhä Nikolaus on yksi tunnetuimmista kristillisistä pyhimyksistä. Legenda hänestä liitetään useissa Euroopan maissa joulupukkiin ja lahjojen antamiseen. Nyt tutkijat ovat analysoineet pyhimyksen jäänteinä pidettyjä luita ja tulokset julkaistiin juuri: joulupukin esi-isä näyttää olevan peräisin 300-luvulta.

Nikolauksen jäännöksinä pidettyjä luita on vuodesta 1087 alkaen säilytetty Italiassa Etelä-Pugliassa Barin kylässä Basilica di San Nicola -kirkossa hautaholvissa marmorialttarin alla.

Pyhän Nikolauksen luiksi uskottuja jäännöksiä on myös Venetsiassa Chiesa di San Nicolo -kirkossa Lidon saarella. Lisäksi Pyhän Nikolauksen jäännöksinä pidettyjä yksittäisiä reliikkejä ovat pitäneet hallussaan lukuisat kirkot ympäri maailmaa.

Oxfordin yliopiston professori Tom Higham ja Turun yliopiston kollegiumtutkija Georges Kazan saivat käyttöönsä kuitenkin näytteen Amerikasta. Luunkappale on osa yhdysvaltalaisen papin Dennis O’Neillin reliikkikokoelmaa.

Kyseinen luunkappaleen on tunnistettu olevan osa ihmisen lonkkaluuta, ja sen on uskottu olevan Pyhän Nikolauksen jäännös. Higham ja Kazan tutkivat luunkappaletta radiohiiliajoituksella osoittaakseen reliikin iän tarkalleen.

Tulosten mukaan reliikki on 300-luvulta eli ajalta, jolloin Pyhän Nikolauksen uskotaan eläneen. Historioitsijoiden mukaan hän kuoli noin vuonna 343. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että pyhäinjäännöksinä pidetyt luut saattavat olla aitoja Pyhän Nikolauksen luita.

"Kiinnostuimme O’Neillin hallussa olevasta luunkappaleesta, koska se on vasemmasta häpyluusta, lonkkaluun alemmasta osasta", kertoo Turun yliopiston Turku Institute for Advanced Studies -tutkijakollegiumissa tutkijana työskentelevä Kazan.

"Barin kokoelmassa taas ei ole kokonaista lonkkaluuta, vaan vain vasen suoliluu lonkkaluun yläosasta. Tämä herätti huomioni ja antoi alkusysäyksen tutkimuksellemme. Vielä on vahvistamatta, pitääkö Venetsian kokoelma sisällään jäännöksiä lonkkaluusta, mutta kokoelma täydentää Barin jäännöksiä niin, että molempien kokoelmien voidaan olettaa olevan yhden ja saman yksilön luuta."

Radiohiiliajoituksen kehitys avaa reliikkien tarinoita

Higham ja Kazan, jotka johtavat Oxford Relics Cluster -tutkimusryhmää Keble College's Advanced Studies Centre -tutkimuskeskuksessa Oxfordin yliopistossa ovat ensimmäiset tutkijat, jotka ovat analysoineet näitä luita radiohiiliajoituksella. Higham on alan pioneeri, Kazan on tutkinut varhaiskristillisiä pyhäinjäännöksiä ympäri Eurooppaa ja Lähi-itää kymmenen vuoden ajan.

"Usein tutkimuksemme osoittavat pyhäinjäännösten olevan uudempia kuin on uskottu. Nyt tutkimuksemme sen sijaan viittaa siihen, että meillä saattaa olla käsissämme Pyhän Nikolauksen aitoja jäännöksiä", professori Higham sanoo.

Tutkittua luunkappaletta on pidetty pyhäinjäännöksenä melkein 1 700 vuoden ajan, mikä tekee siitä yhden vanhimmista reliikeistä, joita Higham ja Kazan tiimeineen ovat tutkineet.

Tutkijat kertovat, että radiohiiliajoitusteknologian kehittyminen viime vuosina on helpottanut reliikkien tutkimista.

"Kun aiemmin tarvittiin fyysisiä luunäytteitä, voimme nyt tarkastella milligramman kokoisia mikronäytteitä. Tämä avaa arkeologiselle tutkimukselle uuden maailman", selittää Kazan.

Higham huomauttaa, että tieteen keinoin ei kuitenkaan ole täysin mahdollista todistaa, että tutkittu reliikki on varmasti kuulunut Pyhälle Nikolaukselle.

"Sen kuitenkin pystymme todistamaan, jos reliikki ei ole aito."

"Nämä tulokset kannustavat meitä nyt jatkamaan Barin ja Venetsian reliikkien tutkimusta esimerkiksi dna-kokein, jotta voimme osoittaa, että kyseiset luunkappaleet ovat saman yksilön jäännöksiä", Kazan jatkaa.

"On mielenkiintoista ajatella, että näin vanhat reliikit saattavat olla aitoja!"

Pyhän Nikolauksen uskotaan eläneen Myrassa Anatolian niemimaalla nykyisen Turkin alueella.

Hänen kerrotaan olleen varakas mies, joka tunnettiin laajalti avokätisyydestään, ominaisuudesta, joka innoitti joulupukin hahmoa joululahjojen tuojana.

Rooman keisari Diocletianuksen uskotaan vainonneen Pyhää Nikolausta, joka kuoli Myrassa, jossa hänen jäännöksistään tuli tärkeä osa kristillisiä riittejä. Kerrotaan, että ryhmä italialaisia kauppiaita vei jäännökset Myrasta Bariin, jossa suurin osa niistä on tänä päivänä Basilica di San Nicola -kirkossa.

Tarinat Pyhästä Nikolauksesta tulivat suosituiksi 1500-luvulla, jolloin joulupukin legenda syntyi. Joulukuun kuudes päivä tunnetaan monissa Euroopan maissa, erityisesti Hollannissa, Pyhän Nikolauksen päivänä, jonka aattona annetaan ja saadaan lahjoja.

Tuoreet tulokset ovat osa käynnissä olevaa tutkimusta ja ne julkaistiin reliikkiä hallussaan pitävän yhdysvaltalaiskirkon pyynnöstä 6.12.2017.

*

Juttu perustuu Turun yliopiston tiedotteeseen, jonka pohjana on puolestaan Oxfordin yliopiston tiedote.

J-18 / Piet, Nikolaus ja höyrylaiva

Pe, 12/06/2013 - 00:44 Jari Mäkinen

Eilen oli hollantilaisten lasten joulu, sillä perinteisesti flaaminkielisissä maissa ei ole vietetty joulua samoin kuin muissa "läntisissä" maissa, vaan siellä joulu on pidetty pitkään paikallaan Pyhän Nikolauksen nimipäivässä, eli joulukuun 6. päivässä, ja siten lahjat jaettiin edellisenä iltana. Niinpä Alankomaissa vuoden suurin lasten juhla oli eilen ja sitä juhlitaan vielä tänään. Nykyisin tosin ulkomaisen paineen alla joulu on nykyisin jakaantunut kahteen osaan, sillä monet viettävät myös joulua meikäläisittäin, mutta yhä edelleen Sinterklaas on tärkeä osa hollantilaista kulttuuria. Lapset ovat iloisia, kun lahjoja tulee kahtena päivänä!

Legendan mukaan Myran piispa Nikolaus Ihmeidentekijä (270–343), eräs katolisen ja ortodoksisen kirkon pyhimyksistä, oli aikanaan hyvin lapsiystävällinen ja häntä alettiin pitää jo keskiajalla lasten suojelijana. Lapsille jaettiin lahjoja Nikolauksen päivänä 6. joulukuuta, ja tapa juurtui etenkin vanhoilliseen Hollantiin ja sen vaikutuspiirissä oleviin maihin.

Kun pakanallinen kiteille lapsille lahjoja jakanut ja tuhmille vitsoja antanut nuuttipukki, pukin sarvet päähän laittanut mies, ja Pyhä Nikolauksen tarina yhdistyivät vuosisatojen varrella, saatiin aikaiseksi nykyinen joulupukki erilaisine legendoineen.

Yksi näistä on Sinterklaas. Sen mukaan punanuttuinen Sint Nicolaas saapuu nyt joulukuussa höyrylaivalla Espanjasta, minne hän oli tullut kaukomailta lahjat mukanaan. Avukseen hän on ottanut Piet-nimisen orjapojan Afrikasta, ja koska hän on musta, on hänen nimensä Zwarte Piet, Musta Piet. Luonnollisestikin tarinan tämä osa on herättänyt nyt vastalauseita, ja jo useiden vuosien ajan Piet-pojan mustuutta on muun muassa selitetty siten, että hän on vain tullut mustaksi savupiippujen kautta lahjoja koteihin tuodessaan. Yhä useammin Piet onkin nykyisin valkoinen tai hänet jätetään pois; hänen avullaan on tosin myös kerrottu usein Alankomaiden – ja samalla muiden raakaa kolonialistista voimaa käyttäneiden maiden – synkästä, vaikkakin tuolloisen ajan hengen mukaisesta historiasta ympäri maailman.

Tarina on kuitenkin kiinnostava siksi, että kulkuvälineekseen hollantilaispukki on valinnut höyrylaivan. Aikanaan Sinterklaasia toki vietettiin ilman laivoja ja lahjoja vain annettiin ilman kaukomaaselittelyitä, mutta 1800-luvulla uusi aika ja uskonnon tiukan otteen lipeäminen muutti Sinterklaasinkin nykyaikaiseksi. Ja silloisen nykyajan hienoin ilmentymä oli höyrylaiva, joten Nikolauksen aiemmin käyttämä lentävä harmaa hevosen jäi vanhaiaikaisena pian unholaan.

Kuvassa on hollantilaisen lapsen vuonna 1996 tekemä piirrustus, joka on laitettu Wikipediaan.