Kovin harva käy hakemassa joulukuusensa nykyisen enää metsästä, vaan suurin osa joulun juhlapuista hankitaan joulukuusikauppiailta, jotka puolestaan ostavat puita välittäliltä, jotka hankkivat ne joulukuusia varta vasten kasvattavilta joulukuusifarmareilta. Kuusia siis kasvatetaan pelloilla samaan tapaan kuin viljaa – paitsi että kuusi kasvaa hieman hitaammin.
Tanska on kuusten kasvattamisen suurvalta, ja sieltä tuodaan runsaasti kuusia myös Suomeen, vaikka on myös kotimaisia kuusten kasvattajia. Kuusikasvatuksessa on se hyvä puoli, että kuuset kasvavat hallitulla alueella hyvin samanlaisiksi, ja kuuset voivat olla joitain tiettyjä koristekuusilaleja, jotka ovat "luonnokuusia" nätimpiä ja kestävämpiä sisäkäytössäkin. Keskisessä Euroopassa paras kuusi mitä rahalla saa on nimeltään "Nordman", missä nimi luonnollisesti viittaa pohjoiseen ja sen komeisiin kuusiin.
Kuusien kasvatusta on Suomessa harrastettu vasta 1990-luvulta alkaen, kun sitä ennen suurin osa kuusikauppiaista oli metsänomistajia, jotka hakivat kuuset metsistään. Kun puita kaadettiin perinteisin menetelmin, latvustoja jäi runsaasti ylitse, ja niitä voitiin myydä joulukuusina, mutta nykyaikaisin metsänhoitomenetelmin ei latvakuusia enää juuri jää kaupattavaksi. Hieman ammoista kuusimetsälle menemisen tunnelmaa voi saada joulukuusipellolla, mistä voi käydä itse kaatamassa haluamansa puun.
Kuusien käyttö joulupuuna on peräisin 1500-luvun Saksasta alueelta, joka on nykyisin Ranskan ja Strasbourgin tienoilla. Alun perin kuuset olivat pöydillä pidettyjä pieniä koristekuusia, joita vähitellen 1600-luvun kuluessa alettiin koristella nauhoilla ja killuttimilla, sekä lopulta myös kynttilöillä. 1800-luvulla keskieurooppalaisten joulutapojen levitessä pohjoisemmaksi tuli myös joulukuusi Suomeen – ensin aateliston tavaksi ja sitten "rahvaallekin" – 1800-luvulla. Joulukuusen käyttö levisi kaikille kuitenkin vasta 1900-luvun alussa.
Wikipedian mukaan ensimmäinen tieto joulukuusesta Suomessa on vuodelta 1829, jolloin paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta ja niistä yhden takana piilossa posetiivinsoittaja.
Merkittävä joulukuusiperinteen levittäjä Suomessa oli 1863 perustettu, suomenkielisiä kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla omia kuusijuhlia, mikä tapa levisi sitten seminaarista valmistuneiden opettajien mukana ympäri maata. Kuusenkoristeita askartelivat aluksi koululaiset opettajiensa johdolla.
Suomessa on joulukuusi noin puolessa yhden hengen talouksista ja vähintään nelihenkisistä perheistä kuusen hankkii noin 84%.
Perinteen mukaan joulukuusi viedään pois loppiaisena tai viimeistään Nuutinpäivänä, joka on 13. tammikuuta.