Rosetta

Chury-komeetan koostumus saatu selvitettyä

Pe, 12/01/2017 - 23:28 Jari Mäkinen
Churyumov-Gerasimenko

Siitä on jo yli vuosi, kun komeettaluotain Rosetta ohjattiin hallitusti humpsahtamaan tutkimansa komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalle. Luotaimen keräämien tietojen perusteella tehtyjä tutkimuksia tulee nyt jatkuvalla syötöllä, mutta yksi tuoreimmista liippaa läheltä suomalaisia: turkulaistutkijat ovat olleet mukana COSIMA-mittalaitteen tulosten tutkimuksessa ja tulosten perusteella komeettaytimen koostumus on onnistuttu määrittämään.

Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain kiersi kaksi vuotta komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa – tuttavallisesti Churyä – ja tutki paitsi sen pintaa sekä olemusta, niin myös maisteli tarkasti siitä irroinneita hiukkasia.

Tätä varten luotaimessa oli COSIMA-niminen mittalaite, joka keräsi komeetasta irronneita alle millimetrin kokoisia hiukkasia. Ne laitettiin COSIMAssa olleen mikroskoopin alle, valokuvattiin ja joiden koostumus analysoitiin.

"Rosetta-luotaimen ansiosta ymmärrämme komeettaa ja sen aktiivisuutta aivan uudella tavalla", kertoo tutkimuksessa mukana ollut yliopistotutkija Harry Lehto Turun yliopistosta.

"Luotaimen avulla on mitattu komeetan koko, massa ja tiheys. Komeetan ohuessa kaasukehässä on vettä, hiilidioksidia, happimolekyylejä ja pieniä orgaanisia molekyylejä, eli se muodostuu lähinnä hiilestä, vedystä, typestä ja hapesta. Komeetan pinta on kartoitettu pienimpiä yksityiskohtia myöten; se on hyvin tumma ja näkyvää jäätä on vähän." 

Saatujen tietojen ansiosta tiedetään, että komeetta on pintamuodoiltaan monivivahteinen. Komeetasta löytyy halkeamia, jyrkänteitä ja koloja. Pinnalla on havaittu myös maanvyöryjä ja dyynejä. 

COSIMAn kuvia komeetasta läheteistä hiukkasista tammikuulta 2015. Hituset ovat kooltaan 0,06 mm ja 0.1 mm. Kuva: ESA/Rosetta/MPS for COSIMA Team MPS/CSNSM/UNIBW/TUORLA/IWF/IAS/ESA/

Orgaanisia aineita!

"Pinnan kemiallinen koostumus on kuitenkin aikaisemmin ollut epäselvä. Pinnan tummuus on viitannut siihen, että hiilellä voisi olla merkittävä osuus komeetan koostumuksessa. Tutkimusryhmä on nyt selvittänyt, että 67P-komeetan pölystä keskimäärin noin puolet on hiilipitoisia makromolekyylejä. Muu aines on enimmäkseen erilaisia piipohjaisia silikaattimineraaleja."

"Komeetasta irronneiden hiukkasten ominaisuudet, koostumus, rakenne, koko ja ulkonäkö ovat pysyneet kahden vuoden tarkastelujakson aikana samankaltaisina, jatkaa Lehto. 

"Tämä viittaa siihen, että löydetyt tulokset ovat koko komeetan yleisiä ominaisuuksia."

Komeetat, kuten 67P ja Halleyn komeetta, ovat Aurinkokunnan hiilipitoisimpia kappaleita.

COSIMAn mittaukset kertovat, että hiilen ja piin suhde (C/Si) on hyvin lähellä Auringon arvoja. Tämä viittaa siihen, että komeetassa ei ole merkittävästi hydratoituneita mineraaleja. 

"Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa, että komeetat ovat ominaisuuksiltaan primitiivisiä, eli komeettojen aine on pysynyt muuttumattomana niiden synnystä lähtien. Komeetat ikään kuin muistavat Aurinkokunnan synnyn ajat", Lehto toteaa.

Tutkimukseen osallistui Turun yliopiston Tuorlan observatoriosta Lehdon lisäksi tohtorikoulutettava Boris Zaprudin. COSIMA-mittalaitteiston ohjelmointiin ja operointiin osallistuivat Jouni Rynö ja Johan Silén Ilmatieteen laitokselta.

Jutussa on pohjana Turun yliopiston tiedote.

Video: Näin Rosetta törmäsi komeettaansa

Rosetta törmäsi komeettaansa ... tai anteeksi: Rosetta inaktivoitiin viime perjantaina, kun se lensi päin komeettaydintään. Lento päätettiin lopettaa tarkoituksella ja kunniallisesti, ennen kuin luotain olisi hiipunut lähiaikoina, kun komeetta etääntyy Auringosta. Samalla tämä oli erinomainen tilaisuus tehdä havaintoja, joita ei muuten olisi saatu kenties lainkaan.

Tällä videolla lennon avainhenkilöt kertovat Tiedetuubille antamissa haastatteluissa mitä perjantaina tapahtui ja mitkä olivat lennon kohokohdat.

Palaamme toisissa artikkeleissa Rosettan perintöön vielä lähiaikoina.

Pomppiiko Rosetta komeettansa pinnalla?

Pe, 09/30/2016 - 16:27 Jari Mäkinen

Rosetta-luotain osui täsmälleen suunnitelman mukaan tänään klo 13.39 Suomen aikaan komeetta Churyumov-Gerasimenkon pintaan ja sen signaali katkesi noin 40 minuuttia myöhemmin. Mutta voi olla, että vielä tätä kirjoitettaessa Rosetta pomppii ja tekee lentonsa päätteeksi vielä komean kierroksen komeetan ympäri.

Tunnelma Euroopan avaruusoperaatiokeskuksessa ESOCissa, Darmstadtissa, Saksassa on surullisen onnellinen, haikea ja tyytyväinen.

Rosetta on tehnyt uskomattoman lennon ja mullistanut kuvamme komeetoista sekä kenties myös aurinkokunnan synnystä. Eilen täällä kerrottiin kaikista alustavista tieteellisistä löydöistä, jotka luotaimen lähettämistä kuvista ja tiedoista on tähän mennessä tehty, ja palaamme näihin vielä tänään laajemmassa artikkelissa sekä videossa. 

Mutta työ ei ole vielä ohitse, sillä tähän mennessä vain noin 5 % kaikista tiedoista on käyty läpi. Puuhaa komeettadatan kanssa riittää siis pitkäksi aikaa eteenpäin.

Juuri siksi tutkijat ovat toisaalta tyytyväisiä. Tyytyväisiä saatuun valtavaan materiaaliin, ja tyytyväisiä siihen, että nyt päästään työhön. Joka tapauksessa lento olisi jouduttu ainakin keskeyttämään hyvin pian, kun komeetta etääntyy Auringosta ja pian Rosetta olisi jouduttu laittamaan horrokseen. Ja koska on mahdollista, että luotain olisi voinut rikkoontua piankin, päätettiin sillä tehdä lennon lopuksi uskaliaita lähiohituksia komeetan päällä ja laskeutua lopulta sen pinnalle. Tuloksena on huimia kuvia ja tietoja, joita ei muuten olisi saatu lainkaan.

Viimeinen kuva (otsikossa) saatiin vain 51 metrin korkeudesta. Kuva on vain 2,4 metriä halkaisijaltaan ja sen yksityiskohdat ovat kooltaan 5 mm.

Samalla kyse on eräänlaisesta eutanasiasta. Hyvin toimiva luotain ohjattiin tarkoituksella itsetuhoon – kyseessä on tieteellisesti kiinnostava ja kunniallinen tapa päättää lento.

Toisaalta voi olla, että luotain ei ole itse asiassa päättänyt vielä lentoaan. Lennonjohdossa pohditaan nyt sitä, olisiko Rosetta voinut pompata pinnalta uudelleen lentoon samaan tapaan kuin Philae-laskeutuja. Philae lensi puolentoista tunnin ajan ensimmäisen pompun jälkeen, ja vaikka nyt laskeutumispaikka oli pinnassa oleva purkausreikä, on mahdollisesti sen pinta sen verran kova, että hitaalla kävelyvauhdilla siihen törmännyt luotain olisikin kimmonnut takaisin lentoon.

Jos näin on käynyt, luotain voi tehdä tuntien kaaren komeetan ytimen ympärillä ja päätyä johonkin toiseen paikkaan. 

Mutta yhtä kaikki, luotain on nyt ohjelmoitu painumaan uneen – siis ei sammumaan. Jos se ei ole siis rikkoontunut törmäyksessä (ja mahdollisissa pomppauksissa), se voi olla myös toiminnassa.

Tämä on lohdullinen ajatus.

Palaamme vielä tänään asiaan uusilla jutuilla.

Seuraa suorana: Rosetta-luotaimen lennon loppuhuipentuma ja tuho

Pe, 09/30/2016 - 12:00 Jari Mäkinen
Lentodynamiikkatiimi ESOCissa

Nyt ei enää ole paluuta: Rosetta on itsetuhokurssilla kohti komeettansa pintaa ja osuu siihen arvioiden mukaan klo 13:38:32 (+/- 2 minuuttia) Suomen aikaa. Tieto tapahtumasta saadaan 40 minuuttia myöhemmin. Alla on suora lähetys lennonjohdosta, missä Tiedetuubi on myös paikalla: lisäämme videon alle kommentteja ja huomioita!

Tällä hetkellä lennonjohdossa ei ole juuri muuta tehtävää, kuin ottaa vastaan luotaimesta tulevia tietoja ja odottaa.

Luotain on jo havainnut kaasun tiheyden kasvavan sen lähetyessä komeettaa, ja se ottaa jatkuvasti kuvia niin navigointikamerallaan, kuin myös muilla kameroillaan. Erityisesti Rosettan OSIRIS-kameran kuvia odotellaan kiinnostuneina: alla eräs viimeisimmistä, tänään aamupäivällä 11:18 Suomen aikaa otettu kuva 5,8 kilometrin korkeudesta. Kuva on 225 metriä halkaisijaltaan ja sen tarkkuus on 11 cm/pikseli.

OSIRIS on tehty katsomaan kaukaa komeettaa, eikä se sovellu hyvin lähihavaintoihin. Kameralaitteiston teleobjektiivi ei pysty näkemään selvästi enää 1,5 kilometrin korkeudelta alaspäin, ja laajakulmaobjektiivin raja on noin 350 metriä. Sen alapuolelta otetut kuvat ovat siis hieman sumeita, mutta niitä voidaan parantaa myöhemmin kuvankäsittelyllä.


Rosetta ohjataan tänään itsemurharadalle – huima tutkimusmatka päättyy huomenna

To, 09/29/2016 - 12:33 Jari Mäkinen
Rosetta komeetan pinnalla

Tänään illalla Euroopan avaruusjärjestön lennonjohtokeskus Saksassa lähettä Rosetta-luotaimelle haikean viestin: muuta rataasi siten, että tulet törmäämään komeetta Churyumov-Gerasimenkoon huomenna. Törmäys tapahtunee klo 13:40 Suomen ainaa (±20 minutes), ja koska signaalilta kestää 40 minuuttia saapua maapallolle, viimeinen signaali Rosettasta saataneen klo 14:20 Suomen aikaa.

Takana on 12,5 vuotta kestänyt lento, joka on ehdottomasti eräs parhaiten onnistuneista ja kiinnostavimmista koko avaruustutkimuksen historiassa. Se lähetettiin matkaan maaliskuussa 2004 ja kymmenen vuotta kestäneen planeettainvälisen lennon jälkeen se heräsi horroksestaan tammikuussa 2014. Sen jälkeen luotain ohjattiin varovasti yhä lähemmäksi komeettaansa, lopulta vempautettiin kiertämään komeettaydintä ja sen jälkeen tämä rekka-auton kokoinen luotain on kerännyt valtavan määrän mittaustietoja ja kuvia komeetasta.

Tänä aikana lähestyi radallaan Aurinkoa, muuttui kylmästä, likaisesta lumipallosta aktiiviseksi pyrstötähdeksi, ja alkoi jälleen etääntyä. Se hiipui ja pian myös Rosetta hiipuisi, koska vähän ajan päästä ei Auringon valo riittäisi enää tuottamaan energiaa luotaimen kaikille tutkimuslaitteille. 

Siksi jo kesällä tehtiin päätös lopettaa Rosettan lento kunniakkaasti nyt syyskuun viimeisenä päivänä. Samalla luotaimella uskallettiin alkaa tehdä aikaisemmin liian rohkeiksi arveltuja toimia, kuten todella lähelle komeetan pintaa lentämistä. Lähimmillään luotain on viilettänyt kamerat surraten vain kilometrin korkeudessa pinnasta.

Huomenna Rosetta pääsee vieläkin lähemmäksi, sillä se ohjataan törmäämään komeettaansa – tosin hyvin hellävaraisesti.

Ideana on yksinkertaisesti lähestyä komeettaa hitaasti ja kuvata sekä mitata sitä koko lähestymisen ajan. Rosetta suunnataan kohti kumiankkalaisen komeettaytimen "päätä" (siis kaksiosaisen ytimen pienempää pallukkaa) alueelle, joka tunnetaan nimellä Ma’at. Kaikki paikat komeetalla ovat saaneet nimensä egyptin mytologian ja historian mukaan.

Kohteena tuolla alueella on yksi komeetan aktiivisista alueista, ikään kuin sen pinnassa oleva aukko, josta purkautuu kaasua. Aukko on noin sata metriä halkaisijaltaan ja noin 50 metriä syvä.

Aukon reunoilla näyttää olevan noin metrin kokoisia töyssyjä, joiden oletetaan olevan komeetan perusrakennusainetta. Ne olisivat ytimen paljasta sisustaa, joka olisi peräisin Aurinkokunnan alkuajoilta.

Syyskuun aikana luotain lensi useita kertoja alueen ylitse ja teki siitä tarkkoja havaintoja.

Viime lauantaina, 24. syyskuuta, se ohjattiin radalle, joka on johtanut viimein paikkaan, mistä lopullinen, lähes pystysuoraan tapahtuva laskeutuminen alkaa tänään illalla.

Lähestyminen alkaa 20 kilometrin korkeudesta ja tapahtuu hyvin hitaasti, jotta luotain voi kuvata ja tehdä mittauksia koko ajan. Se myös kerää ja analysoi hiukkasia, joita sen radalla on lähestymisen aikana. 

Laskelmien mukaan luotain osuu pintaan perjantaina klo 13.40 Suomen aikaa, mutta koska lähellä komeettaa rata ei ole aivan täysin ennakoitavissa, voi törmäys tapahtua noin 20 minuuttia ennemmin tai myöhemmin.

 

 

Rosetta-luotaimen rata

Signaali Maahan tästä saadaan 40 minuuttia myöhemmin, ja vaikka törmäys tapahtuu vain kävelyvauhdilla, on todennäköistä, että Rosetta rikkoontuu niin, että se lakkaa toimimasta. On siis odotettavissa, että signaali katkeaa lopullisesti.

On toki mahdollista, että luotain pysyykin toiminnassa vielä jonkin aikaa, ja siihen saadaan yhteys silloin tällöin. Komeetan pyöriessä Rosetta kääntyy välillä näkymättömiin, eikä se pysty kääntämään suurtehoantenniaan kohti Maata.

Joka tapauksessa luotain saa heti pinnalla ollessaan vähemmän sähköä aurinkopaneeleistaan, ja mitä kauemmaksi Auringosta komeetta erkaantuu, sitä vähemmän valoa lankeaa Rosettan aurinkopaneeleille. Se siis sammuu parhaimmassakin tapauksessa varsin pian. Todennäköisimmin kuitenkin huominen perjantai on viimeinen päivä, kun siihen ollaan yhteydessä.

Se on haikeaniloinen päivä, ja saamme siitä tunnelmia suoraan lennonjohdosta.

Alla on vielä ESAn video Rosettan "laskeutumisesta" komeetan pinnalle:

Avaruustapahtumien superviikko alkamassa

Ma, 09/26/2016 - 10:53 Jari Mäkinen
Elon Musk

Harvoin on edessä yhtä jännittävää viikkoa avaruusasioiden suhteen, kuin tämä alkava viikko. Perjantaina illalla voi katsoa taakse ja hengähtää – toivottavasti tyytyväisenä – mutta katsomme jo ennakkoon, mitä tuleman pitää.

Tämän viikon odotettu tarjonta alkaa jo tänään illalla ko 21 Suomen aikaa, kun Nasa julkistaa odotetut "yllättävät" tiedot Europan jääpeitteessä. On varsin todennäköistä, että kyse on halkeamista Europaa peittävässä jääkerroksessa tai jopa jään alla olevan veden pulppuamisesta pinnalle. 

Kerroimme tästä ennakkoarvailusta jo viime viikolla jutussamme.

Tilaisuus tuo kuitenkin varmasti paljon kiinnostavia yksityiskohtia, ja onhan myös mahdollista, että kyse on jostain aivan muusta.

Tänään alkaa Meksikon Guadalajarassa Kansainvälisen astronauttisen unionin suuri maailmankokous, joka tuonee tullessaan myös paljon kiinnostavia uutisia. 

Kaikkein odotetuin tapahtuma on kuitenkin huomenna tiistaina, kun SpaceX -yhtiön Elon Musk pitää kenties elämänsä odotetuimman puheensa. Musk on kertonut jo eri yhteyksissä suunnitelmastaan lennättää suuri määrä ihmisiä Marsiin uudella superraketillaan, mutta nyt hänen odotetaan kertovan hankkeesta enemmän. Yleisössä on myös maailman parhaat raketti-insinöörit ja avaruustutkijat, joten heille ei voi tarjota mitä tahansa haavekuvaa.

Muskin Mars Colonial Transporter -systeemi koostuu epävirallisin termein aluksesta, joka on nimeltään BFS (Big Fucking Spaceship, jonka suomeksi voisi kääntää sanoilla "pirun iso avaruusalus"), ja sen laukaisevasta kantoraketista, joka on samaan tyyliin BFR (Big Fucking Rocket, eli "pirun iso raketti"). Raketin moottorina olisi uudenlainen Merlin-rakettimoottori, ja kokonaisuudessaan BFR olisi nimensä mukainen, sillä se voisi singota satatonnisen lastin Marsiin. Todennäköisesti ainakin raketin ensimmäinen vaihe olisi uudelleenkäytettävä.

Kerromme näistä enemmän huomenna.

Toinen Meksikosta odotettava uutinen kertoo Sea Launch -yhtiön tulevaisuudesta. Kyseessä on kerrassaan mainio hanke, joka käytti venäläisiä kantoraketteja ja vanhaa, muokattua öljynporauslauttaa satelliittien laukaisemiseenavaruuteen täsmälleen päiväntasaajalta. 

Kun sateliitti lähetetään matkaan päiväntasaajalta idän suuntaan, auttaa maapallon pyörimisliike mahdollisimman paljon lähetyksessä, jolloin raketti voi olla hieman kevyempi tai kuorma hieman suurempi kuin muualta laukaistaessa. 

Suomi oli olennaisessa osassa hankkeen synnyssä, koska Zenit-raketteja tuottanut venäläinen NPO Energia, amerikkalainen ilmailujätti Boeing ja norjalainen, lauttapuolesta tietävä Kvaerner Maritime solmivat sopimuksen yhteistyöstä Turussa vuoden 1993 marraskuussa.

Sea Launch -nimen saanut yhtiö teki näin laukaisuita vuodesta 1999 vuoteen 2007, jolloin laukaisuonnettomuuden vuoksi monet yhtiön asiakkaat siirsivät tilauksensa muualle. Yhtiö meni konkurssiin vuonna 2009 ja lopetti toimintansa.

Nyt keskiviikkona Guadalajarassa pidetään tiedotustilaisuus, missä huhujen mukaan kerrotaan venäläisen S7 -lentoyhtiön ostavan Sea Launchin ja aloittavan sen toiminnan uudelleen.

Torstaina ja perjantaina huomio kääntyy puolestaan Darmstadtiin, Euroopan avaruusoperaatiokeskukseen, ja sen kautta komeetta Churyumov-Gerasimenkoa kiertävään Rosetta-luotaimeen. Luotain ohjataan laskeutumaan komeetan pinnalle perjantaina, ja luotaimen radan muuttamisen törmäykseen sopivaksi aloitettiin jo lauantaina (kuva yllä).

Kyseessä ei ole siis törmäys, vaan lennonjohto koettaa lähestyä komeetan pinnalla olevaa purkausaukkoa mahdollisimman hitaasti, jotta Rosetta voi tehdä siitä mahdollisimman paljon mittauksia ja ottaa kuvia lähestymisen aikana. Alustavan suunnitelman mukaan Rosetta osuu komeetan pintaan noin klo 16 Suomen aikaa perjantaina ja silloin sen todella komea lento päättyy – ja tutkijat pääsevät viimein kunnolla tietojen kimppuun, sillä tähän mennessä he ovat ennen kaikkea keränneet materiaalia ja keskittyneet saamaan sitä lisää.

Torstaina kuitenkin tutkijat esittelevät jo saatuja tuloksia, ja vaikka tiedossa tuskin on mitään uutta ja ihmeellistä, on kyseessä eräs parhaimmista tilaisuuksista koko menneen lennon tieteellisen annin kartoittamiseen.

Tiedetuubi on mukana ESOCissa tuossa tilaisuudessa ja seuraamassa Rosetta-luotaimen viime hetkiä. Loppuviikosta on tiedossa siis varsin paljon komeetta-asiaa!

Mahtava yllätys: Philae-laskeutuja on löytynyt

Ma, 09/05/2016 - 17:06 Jari Mäkinen

Rosetta-luotaimen Philae-laskeutuja on löytynyt tuoreista luotaimen lähettämistä kuvista. Rosetta on tullut lähemmäksi komeettansa pintaa kuin koskaan aikaisemmin lentonsa aikana, joten sen lähettämät kuvat ovat nyt hyvin tarkkoja: Philae parka näyttää kuvissa joutuneen todella hankalaan paikkaan!

Philae laskeutui pomppien komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalle 12. marraskuuta 2014 ja lähetti sen pinnalta muutaman päivän ajan kuvia ja tietoja. Sen jälkeen laskeutujan akku hiipui ja se vaipui uneen — herätäkseen siitä muutamaan otteeseen, kun sen aurinkopaneelit saivat tarpeeksi valoa ja laite virkosi hetkeksi.

Havaintoja se ei kuitenkaan onnistunut niillä kerroilla enää lähettämään. Vaikka lennonjohto ja tutkijat toivoivat enemmän päivänpaistetta laskeutujalle, ei Philae onnistunut enää toimimaan kunnolla laskeutumisensa jälkeen. Perustehtävänsä se sai kuitenkin tehtyä.

Nyt saatujen kuvien perusteella tosin on ihme, että laskeutuja pystyi edes siihen.

Kuvat, jotka Rosetta otti 2. syyskuuta vain 2,7 kilometrin korkeudelta, näyttävät että laskeutuja jäi jumiin todella hankalaan paikkaan. Philae ei onnistunut kiinnittymään komeetan pintaan, vaan lensi paljon suunniteltua kauemmaksi ja nähtävästi tämä halkeama esti sitä hyppäämästä vielä uudelleen. Sen sijaan se jäi lepäämään kyljellään varjoisaan loukkoonsa.

Tätä ennen laskeutumispaikasta oli saatu vain likimääräistä tietoa. Philaen itsensä lähettämät muutamat kuvat eivät ole tarjonneet juurikaan lisää apua paikantamiseen. Kuvista ja laskeutujan lähettämistä tiedoista osattiin kuitenkin jo aavistaa, että laskeutuja on vinossa, ellei jopa ihan kyljellään. 

Nyt laskeutumispaikka osataan sanoa kuitenkin tarkalleen: on komeetan ytimen "pienemmässä" osassa, Abydos-nimen saaneessa paikassa.

ESA julkistaa lähipäivinä lisää kuvia. Palaamme tuolloin asiaan.

(Juttua on hieman täydennetty klo 22:00)

Loppu tuli: hyvästit Philaelle

Ke, 07/27/2016 - 11:13 Jari Mäkinen
Philae pinnalla (taiteilijan näkemys)

Marraskuussa 2014 komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalle pomppulaskeutunut Philae-luotain on ollut viime kesästä alkaen vaiti, mutta nyt yhteydenpito siihen ei ole enää edes teoriassa mahdollista: Rosetta-luotaimessa oleva yhteydenpitoon käytetty radiolaite kytketään hetken kuluttua pois päältä. Lopullisesti.

Tänään klo 12 Suomen aikaa Rosetta-luotaimen EES-yksikkö, eli Electrical Support System Processor, deaktivoidaan osana luotaimen valmistelua sen omaan loppuun, joka koettaa syyskuun 30. päivänä.

Luotain ohjataan silloin lentämään hitaasti komeetan pinnalle, missä se tekee ensin mittauksia ja ottaa kuvia, ja sen jälkeen luotain sammutetaan. Eräs planeettatutkimuksen huimimmista seikkailuista päättyy silloin.

Mutta toinen tarina siis päättyy jo tänään, joskin tämä on ollut lähinnä toiveikasta odottelua viime kesästä alkaen. Viimeinen pihahdus komeetan pinnalle laskeutuneesta, ja sieltä onnistuneesti havaintoja lähettäneestä Philae-luotaimesta kuultiin 9. heinäkuuta 2015, eli yli vuosi sitten. 

Silloin se ei kuitenkaan pystynyt lähettämään havaintoja, vaan lähinnä telemetriatietoja, joiden perusteella havaittiin laskeutujan kokeneen kovia ja että ainakin toinen sen radiolaitteista oli rikkoontunut. Mutta silti lennonjohto sekä Philae-tiimi olivat toiveikkaita, ja Rosetta on kuunnellut koko ajan sen jälkeenkin josko laskeutujasta kuuluisi jotain.

Se on pysynyt kuitenkin vaiti. Kenties se ei ole kestänyt komeetan aktiivisuuden huippuaikaa ja on peittynyt komeetasta suihkunneeseen jäähän ja pölyyn. Kenties lämpötilavaihtelut ovat saaneet sen kaikki radiolaitteet rikkoontumaan. Tai kenties yksinkertaisesti sen laskeutumispaikka osoittautui niin hankalaksi, ettei laskeutuja ole saanut tarpeeksi energiaa aurinkopaneeleistaan.

Philae päätyi komeetan pinnalla varsin pahaan paikkaan ja jäi lepäämään vinoon asentoon.

On todennäköistä, että laskeutuja oli asettunut horrostilaan, mistä herääminen olisi ollut epätodennäköistä; se oli ohjelmoitu nukkumaan, kun energiaa ei ole riittävästi tai olosuhteet olivat liian vaikeat normaalitoimintaan.

Joka tapauksessa parhaassakin mahdollisessa tapauksessa Philae saisi enää nipin napin tarpeeksi valoa, koska komeetta etääntyy parhaillaan Auringosta. Nyt heinäkuun lopussa matkaa Aurinkoon on jo 520 miljoonaa kilometriä, ja myös itse Rosetta joutuu kamppailemaan vähenevän sähkövirran kanssa. Joka päivä sen paneelit tuottavat nyt noin 4 W vähemmän tehoa.

Koska Philaen yhteysyritykset ovat vieneet osan käytössä olevasta energiasta, päätti lennonjohto antaa Philaen nyt olla ja keskittyä tekemään itse Rosetta-luotaimella mahdollisimman paljon hyviä havaintoja ennen sen lennon päättymistä.

Edessä on samalla surullinen, mutta erittäin iloinen Rosetta-lennon loppunäytelmä.

Rosetta-lennon päivät ovat luetut: loppu tulee 30. syyskuuta

To, 06/30/2016 - 16:58 Jari Mäkinen

Euroopan avaruusjärjestö vahvisti tänään jo aiemmin alustavasti päätetyn tiedon komeettaluotain Rosettan lennon lopusta. Syyskuun lopussa luotain ohjataan laskeutumaan komeettansa pinnalle ja yhteys siihen menetetään.

Komeetta Churyumov-Gerasimenko ja sitä kiertävä Rosetta etääntyvät parhaillaan Auringosta, kun komeetta vipeltää eteenpäin soikealla kiertoradallaan. Komeetta hiipuu Auringon lämmittäessä sitä koko ajan vähemmän, ja samalla myös Rosetta pystyy toimimaan huonommin, kun sen aurinkopaneelit tuottavat koko ajan vähemmän sähköä.

Luotain on kartoittanut komeettaytimen jo useampaan kertaan ja mitannut avaruutta sen ympärillä, ja koska komeetan aktiivisuus vähenee koko ajan, on todennäköistä, että suurin osa jännistä, uusista asioista on jo nähty. Lennonjohto on myös yhä enemmän huolissaan siitä, että jo 12 vuoden ajan avaruudessa erittäin vaikeissa oloissa ollut luotain saattaa alkaa pian nikotella, joten tavoitteena on nyt tiristää jäljellä olevasta lennosta mahdollisimman suuri määrä uutta tietoa irti.

Siksi luotain halutaan tuoda hyvin lähelle komeettaa ja lopulta laskeutua sillä pinnalle niin rauhallisesti, että se pystyisi mittaamaan ja tutkimaan komeettaa mahdollisimman paljon lähestymisensä aikana.

Koska manöveeri on vaikea ja vaatii runsaasti suunnittelua, on ajankohdaksi päätetty nyt syyskuun 30. päivä.

Suunnittelu on jo käynnissä ja varsinaiset laskeutumista valmistelevat ratamanöveerit alkavat elokuussa. Muutamaa päivää ennen laskeutumista viimeinen rata on soikea, noin 20 kilometrin päähän komeetasta ulottuva rata, jolla radikaali, viimeinen ratamuutos tehdään 12 tuntia ennen laskeutumista. Kun Rosetta silloin sytyttää rakettimoottorinsa, alkaa se lähestyä komeettaa ja laskeutuessaan se käyttää moottoreitaan jarruraketteina siten, että nopeus pintaan osuessa on noin 50 cm sekunnissa. Siis hyvin hidas kävelynopeus, voisi sanoa hiipimisnopeus.

Viimeiset tunnit ennen laskeutumista tulevat olemaan hyvin aktiivisia, kun Rosetta kuvaa pintaa eri kameroillaan. Tuloksena on ainutlaatuisia kuvia, joita ovat omiaan päättämään ällistyttävän hyvin sujuneen tutkimusmatkan. 

Rosettaa ei haluta törmäyttää komeetan pintaan, koska törmäyksiä on aikaisemmin käytetty nostamaan pinnasta ainetta ilmaan sen vuoksi, että jokin toinen luotain tai maanpäälliset kaukoputket ovat voineet havaita sitä. Nyt komeetta on liian kaukana tarkkoja havaintoja varten, joten on parempi tehdä laskeutuminen hitaasti.

Erittäin todennäköisesti luotain lakkaa ottamasta yhteyttä Maahan varsin pian pinnalle osumisen jälkeen, ja joka tapauksessa sen suurtehoantenni lakkaa seuraamasta maapalloa. Sen aurinkopaneelit tuottavat koko ajan vähemmän virtaa ja lopulta luotain hiipuu.

Suurin avoin kysymys tällä hetkellä on vielä laskeutumispaikka; tutkijaryhmät selvittävät parhaillaan kaikkein kiinnostavinta paikkaa, josta tulee lopulta myös Rosetta-luotaimen hautausmaa.

Voi olla, että luotaimesta kuullaan pihauksia syyskuun lopun jälkeenkin, ja kenties se selviää sen verran toimintakykyisenä komeetan radan ulko-osien ja kylmyyden jälkeen, että parin-kolmen vuoden kuluttua siihen voisi saada taas yhteyden. Mutta tämä on tässä vaiheessa pelkkää toiveajattelua.

Niinpä nyt kannattaa asennoitua siten, että Rosetta-lennon loppu on 30. syyskuuta 2016 ja että se on täyttänyt tehtävänsä enemmän kuin hyvin.