thl

Uusi paljastus zikaviruksesta: onko syynä epämuodostumiin hyttysmyrkky?

Ti, 02/16/2016 - 23:45 Jari Mäkinen
Keltakuumehyttynen


Uutisissa kerrotaan parhaillaan huolestuttavia uutisia zikaviruksen leviämisestä ja sen aiheuttamista vauvojen epänormaalin pienistä päistä ja aivoista. Nyt kuitenkin erääksi mahdollisuudeksi epämuodostumiin on tarjolla hyttysmyrkky, joka oli tarkoitettu muun muassa zikaa tartuttavien hyönteisten tappamiseen.


Uusien väitteiden mukaan kyseessä olisi aine nimeltä pyriproksyfeeni (C20H19NO3), jonka valmistaja on maatalouskemiajätti Monsanton alihankkija Sumimoto Chemical.

Huhujen perustana on viime viikolla julkaistu argentiinalaisen hyönteismyrkkyjä vastustavan ryhmän kirjoitus, missä Sciencealert -sivuston mukaan todetaan, että ”alueilla, missä on kaikkein eniten sairastuneita ihmisiä, on levitetty viimeisen 18 kuukauden aikana hyttysille epämuodostumia aiheuttavaa myrkkyä (pyriproksyfeeni) juomaveteen.”

Koska lausunto on peräisin myrkkyjä vastustavalta ryhmältä, tulee siihen suhtautua kriittisesti, mutta heidän väitteisiinsä kannattaa tutustua tarkemmin.

Ryhmän mukaan ”ei ole sattumaa”, että ihmisten epämuodostumatapaukset ovat ennen kaikkea Brasiliassa alueilla, missä pyriproksyfeeniä on käytetty, kun Colombiassa, missä on Brasilian jälkeen eniten viruksen tartuntoja, ei ole havaittu epämuodostumia.

Kyse ei ole vain nettihuhuista: jo viime kuussa The Washington Post huomautti, että kaikki aivojen ja kallojen epämuodostumatapaukset eivät olleet yhdistettävissä zikavirukseen. Näin todetaan myös THL:n blogissa.

Pyriproksyfeeniä on käytetty trooppisilla alueilla, erityisesti Brasiliassa, hyttysten määrän vähentämiseen, koska hyttyset välittävät zikan lisäksi monia muita sairauksia, kuten denque-kuumetta ja chikungunyaa. Ainetta lisätään muun muassa juomaveteen, koska näin se leviää tehokkaasti.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan pyriproksyfeeni on turvallista ja Monsanto on ennättänyt tuomitsemaan aineen vaarallisuuden jo kategorisesti.

Brasiliassa aineen käyttäminen on kuitenkin toistaiseksi keskeytetty, varmuuden vuoksi.

Kuva: Zika on erityisen vaarallinen raskaana oleville, riskialueilla liikkuville naisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa harkitsemaan ei-välttämättömän matkan lykkäämistä epidemia-alueille, missä zikavirus leviää aktiivisesti. 

 

Brasilian viranomaiset ovat tähän mennessä varmistaneet 462 mikrokefaliatapausta, 41 tapauksessa zikavirusinfektio on varmistettu. Lähes 800 aiempaa mikrokefaliaepäilyä on osoittautunut vääräksi ja 3800 on vielä selvitysten alla.

Viranomaisten mukaan zikaviruksen ja vauvojen epämuodostumien välillä on varma yhteys, kun taas pyriproksyfeenin ja epämuodostumisen väliltä ei ole löydetty tieteellisesti yhteyttä. 

”Lisäksi on tärkeää huomata, että epämuodostumia on raportoitu myös alueilta, joilla ei ole käytetty pyriproksyfeeniä”, sanotaan brasilialaisten lausunnossa.

Koska ainetta käytetään myös muualla maailmassa, on myös omituista, että vastaavia tapauksia ei ole havaittu muualla. Esimerkiksi Euroopassa aine on ollut sallittu (joskaan ei juomavedessä) 1990-luvun lopulta alkaen ja sitä on tutkittu monin eri tutkimuksin.

Myös zikavirusinfektion mahdollista yhteyttä Guillain-Barrén oireyhtymään selvitetään edelleen. Yhteyden osoittaminen on kuitenkin hankalaa sillä kyseinen oireyhtymä on liitetty myös moneen alueella yleisesti esiintyvään infektiotautiin, kuten juuri dengue ja chikungunya.

Mistä zika on peräisin?

Zikavirus ei ole tutkijoille mikään uutuus. Se löydettiin ensimmäisen kerran Ugandasta 1950-luvulla ja se on ollut varsin harmiton tähän saakka. Keltakuumehyttysen (Aedes aegypti) välityksellä leviävä tauti aiheuttaa tyypillisesti kuumetta, lihaskipuja ja joskus silmätulehduksia, ja sitä voi pitää normaalia kausi-influenssaa vaarattomampana. 

Taudin itämisaika on 3–12 päivää.

Viruksen on kuitenkin havaittu olevan haitallisen raskaana oleville, sillä se saattaa aiheuttaa lapselle pienipäisyyttä ja kehitysvammaisuutta. 

Kartta zikaviruksen levinneisyydestä

Virus on levinnyt viime vuoden lopulla erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa, mistä satunnaisia tautitapauksia on levinnyt myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Tautia tavataan myös osissa Afrikkaa ja Aasiassa.

Viime vuosina joillain eteläisen Amerikan alueilla jopa 75% väestöstä on havaittu viruksen kantajiksi, mutta epämuodostumien määrä ei ole ollut missään niin suuri kuin nyt alueilla Brasiliassa, missä on käytetty laajalti pyriproksyfeeniä.

Hyttysmyrkytysten on arveltu olevan tehokkain tapa hillitä zikan (ja muiden hyttysten levittämien tautien) leviämistä, kunnes virusta vastaan on ennätetty kehittää rokote. Tähän arvellaan kuluvan vielä 18 kuukautta. 

Työtä tehdään noin 15 lääketieteen laboratoriossa ympäri maailman. Tähän mennessä kaikkein lupaavimmat rokotteet on tehty Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksessa ja intialaisessa Bharat Biotech -yhtiössä. 

Nyt kuitenkin rokotteen kehittämisen lisäksi täytyy tutkia aiempaa tarkemmin zikan ja pyriproksyfeenin välinen yhteys – ja kenties mikä muu mahdollisesti vaikuttaa asiaan, sillä tässäkään asiassa ei näytä olevan suoraviivaista selitystä.

Lue lisää zikaviruksesta THL:n blogissa ja THL:n zika-tietopaketista.

Viime kauden influenssa-aalto oli harvinaisen tappava

Su, 05/24/2015 - 18:28 Jari Mäkinen

Viime kuukausina suomalaisiakin sänkyyn kaatanut kausi-influenssaepidemia on tältä talvikaudelta ohitse Euroopassa tilannetta seuraavan Euroopan tartuntatautien ehkäisyn ja valvonnan keskuksen (ECDC) ja Maailman terveysorganisaation Euroopan toimiston yhteisen seurannan mukaan.

Siinä missä tartuntatapauksia on ollut Euroopassa kauden aikana hieman normaalia vähemmän, on kuolleisuus influenssaan ollut kuitenkin tänä talvena korkeampi kuin normaalisti. Influenssa on aina mahdollisesti vaarallinen ikääntyneille ja vastustuskyvyltään heikoille henkilöille, mutta tänä vuonna viruksessa tapahtunut mutaatio teki siitä erityisen hankalan.

Kauden aikana kahdeksassa Euroopan seurantaan kuuluvassa maassa (Suomi, Ranska, Irlanti, Romania, Slovakia, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia) oli kaikkiaan 6023 henkilöä sairaalahoidossa influenssan vuoksi ja heistä 584 menehtyi. Erityisen suurta kuolleisuus oli Ranskassa ja Espanjassa, missä tapauksia oli 241 ja 252.

Suurin osa kuolleista (66%) oli yli 65-vuotiaita.

Virallisten tilaston mukaan influenssakausi kesti kaudella 2014–2015 yhteensä 21 viikkoa ja se päättyi toukokuun ensimmäisellä viikolla. Hurjimmin virus mylläsi viikolla 7, eli helmikuun toisella viikolla.

Monta eri virustyyppiä

Kauden aikana Euroopassa levisi kolme influenssaviruksen päätyyppiä: A-viruksen versiot A(H1N1)pdm09 ja A(H3N2) sekä B-tyypin virus B/Yamagata. B-tyypistä havaittiin myös muutamia Victoria-haaraan kuuluneita tapauksia.

Näistä kauden alussa A-tyyppi vastasi oli yleisin ja kaikkiaan 67% tapauksista oli A-tyypin tartuntoja. Kauden lopussa yhdeksän viikon ajan B-virus oli kuitenkin yleisempi.

Koska virus ennätti muuntua jonkin verran kauden rokotuksen tekemisen jälkeen, ei pohjoisella pallonpuolella käytössä ollut influenssarokote ollut kovin tehokas. Se suojasi tosin kohtalaisen hyvin influenssan vanhempia tyyppejä vastaan.

Tilanne Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan influenssatartuntoja esiintyy Suomessa vielä jonkin verran. Myös Suomessa kauden aikana suurin osa löydöksistä on ollut influenssa A-virusta, mutta loppukaudesta influenssa B -virusten osuus lisääntyi huomattavasti.

Suomessa influenssa vei tänä kautena tehohoitoon 37 henkilöä, joista yhdeksällä oli influenssa A(H3N2), seitsemällä B-virus ja kahdella H1N1pdm09-virus. Suurin osa on ollut iäkkäitä, ja lähes kaikilla on ollut vakavalle influenssainfektiolle altistava perustauti. Kausi-influenssarokotuksen heistä oli saanut kaksitoista. 

Lääkärin pakeille tulleilla henkilöillä kaikilla ei suinkaan ole ollut influenssaa, vaikka siltä on vaikuttanut: THL kertoo, että hoitolaitoksissa on todettu seurannassa myös adeno-, korona-, rino- ja RS-virusta. 

Pohjois-Amerikan puolella kausi jatkuu vielä heikkona, mutta on jo lähes ohitse. Tilanne on sama Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. 

Eteläisellä pallonpuoliskolla sen sijaan talvi on tulossa ja odotellaan parhaillaan uuden kauden alkua.

Millä rokotetaan ensi kautena?

Päätyyppien lisäksi influenssasta kiertää koko ajan maailmalla useita eri alatyyppejä, joiden ennustetun leviämisen ja vaarallisuuden mukaan tutkijat päättävät yleensä helmikuussa kyseisen vuoden lopussa annettavan influenssarokotteen koostumuksen. Tänä vuonna kauden 2015-2016 rokotteesta päätettiin WHO:n kokouksessa helmikuun 26. päivänä.

Se antaa hyvän suojan ennen kaikkea A/California/7/2009 (H1N1)pdm09-, A/Switzerland/9715293/2013 (H3N2)- ja B/Phuket/3073/2013-tyypin viruksille, tosin mukaan suositellaan lisättäväksi vielä suojaa B/Brisbane/60/2008-virusta vastaan.

Rokotteen massatuotantoon menee tyypillisesti puoli vuotta, joten tämän vuoden rokotteiden tuotanto on nyt käynnissä.

THL suosittelee ottamaan influenssarokotteen marraskuussa, heti kun rokotteet ovat saapuneet maahan. Rokotukset on hyvä ottaa ennen epidemian alkua, mutta haittaa rokotteen ottamisesta myöhemminkään ei ole; se ei vain välttämättä enää ennätä silloin suojaamaan.

Ja aina on mahdollista, että käy kuten tänä vuonna, että virukset muuttuvat siinä määrin vuoden aikana, että rokote ei anna täyttä suojaa. 

Silti rokote kannattaa ottaa - mutta onneksi tätä ei tarvitse nyt kesän kynnyksellä vielä ajatella!

Otsikkokuva: Flickr / timokoo. Kaksi viimeistä kuvaa:Sanofi Pasteur.

Oikeasti: ota influenssarokote!

To, 02/13/2014 - 12:02 Toimitus
Sikainfluenssarokote

Influenssaepidemia on käynnissä koko maassa ja muun muassa sikainfluenssa on jälleen noussut otsikoihin, kun se on vienyt perusterveitä nuoriakin ihmisiä tehohoitoon.

Niinpä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)muistuttaa nyt rokotuksen ottamisen tärkeydestä.

Tämän kauden kausi-influenssarokotus tehoaa hyvin parhaillaan kiertäviin influenssaviruksiin (myös A(H1N1)pdm09 virukseen, eli niin sanottuun sikainfluenssavirukseen) ja se on paras suoja sairastumista vastaan. Rokotuksen ehtii vielä ottaa ja suoja syntyy kahden viikon kuluessa. Rokotuksesta ei ole myöskään haittaa vaikka sairastuisi tautiin. Rokotteita on vielä terveyskeskuksissa hyvin saatavilla. Suomessa lähes kaikki varusmiehet rokotettiin kausi-influenssaa vastaan viime vuonna. THL:n seurantaan on ilmoitettu aiempia vuosia huomattavasti vähemmän influenssalöydöksiä varusmiehiltä, ainoastaan kaksi.

THL:n tehohoidon seurantaan on toistaiseksi ilmoitettu 13 influenssatapausta, joista kuusi on HUS:n alueelta ja muut eri puolilta Suomea. Suurin osa edellä mainituista tapauksista on A(H1N1)pdm09 viruksen aiheuttamia. Tehohoitoa vaativaan tautimuotoon sairastuneista suuri osa on työikäisiä, joilla ei ole vakavalle influenssainfektiolle altistavaa perustautia. Yhdeksän heistä ei ollut saanut influenssarokotusta.

THL:n asiantuntijat suosittelevat viruslääkitystä riskiryhmiin kuuluvien infektioissa, vakavissa influenssainfektioissa ja sairaalahoidossa oleville potilaille.

Influenssaepidemia on myös käynnissä suuressa osassa Eurooppaa. Yhdysvalloissa influenssakausi alkoi jo marraskuussa. Suurin osa influenssaviruksista on kuulunut influenssa A(H1N1)pdm09-alatyypin viruksiin ja sairaalahoitoa vaativia on ollut poikkeuksellisen paljon 18−64-vuotiaissa. Sama ilmiö havaittiin vuoden 2009 influenssapandemian aikana.

Teksti on lainattu lähes suoraan 12.2. julkaistusta THL:n tiedotteesta Influenssa voi viedä rokottamattoman perusterveenkin tehohoitoon.

Kuva: Flickr/izahorsky.