Haastavasta pilvitilanteesta huolimatta matkalaiset onnistuivat näkemään pimennyksen ja etenkin sen täydellisen vaiheen. Tällä videolla on pimennys autenttisena ja normaalinopeudella 360°-videona, eli se kannattaa katsoa VR-laseilla.

Haastavasta pilvitilanteesta huolimatta matkalaiset onnistuivat näkemään pimennyksen ja etenkin sen täydellisen vaiheen. Tällä videolla on kuvia pimennyksestä Clarksvillessä, Texasissa, ja on myös matkalaisten kommentteja kokemastaan.

Haastavasta pilvitilanteesta huolimatta matkalaiset onnistuivat näkemään pimennyksen ja etenkin sen täydellisen vaiheen. Tällä videolla matkan toinen vetäjä Jari Mäkinen kertoo pimennyksistä yleisesti ja muistelee videon lopussa kahta aikaisempaa pimennystä (joista on tunnelmalliset videot).

Kumpikin osa olisi tuhoutunut tällä koelennolla lopuksi joka tapauksessa, mutta ei tällä tavalla ja tässä lennon vaiheessa.

Lisäksi lennolla oli muutamia muitakin vastoinkäymisiä, vaikka kokonaisuutena se oli pääosin onnistunut koelento. Yhtiö olettaa, että tarvitaan viisi koelentoa raketin saamiseksi toimimaan täysin.

Jari Mäkinen kertoo tällä videolla paitsi yksityiskohtaisesti mitä lennolla tapahtui, niin myös kertoo Starshipistä laajemminkin. Kyseessä on 20-minuuttinen järkäle, joten älä emmi hyppiä videolla eteenpäin, jos siltä tuntuu!

Mitä tapahtui ja mitä olisi tapahtunut, jos satelliitit olisivat törmänneet? Miksi tällaiset tapaukset ovat suuri uhka avaruuden käyttämiselle? Jari Mäkinen selittää.

Alkavalla viikolla (21.2.2024) putoaa avaruudesta huomattavasti suurempi tutkasatelliiti ERS-2, joka laukaistiin avaruuteen vuonna 1995.

Se ei ole toiminut sitten vuoden 2011, mutta sen avulla Euroopan avaruusjärjestö on testaamassa menetelmää, millä satelliitti ei jää vuosisadoiksi kiertämään Maata avaruusromuna.

Mistä avaruudesta putoaminen johtuu? Mitä silloin tapahtuu? Voisiko satelliitti pudota päähäsi?

Näistä enemmän tällä videolla.

Maahan on osunut historian hämyssä paljon isompia ja pienempiä kosmisia törmääjiä, ja osassa tapauksissa suuri osa maapallon elämästä on tuhoutunut. Voisiko niin käydä uudelleen? Pitäisikö nyt olla erityisen huolissaan?

Ei pidä, sillä aurinkokunnassa on valtavasti kappaleita. Mahdollisesti meille vaaralliset tunnetaan nykyisin hyvin ja asteroidien sekä komeettojen ohituksia seurataan tarkasti. Niitä voi katsoa muun muassa Euroopan avaruusjärjestön avaruustilannetietoisuuskeskuksen sivuilta osoitteessa https://neo.ssa.esa.int.

Jari Mäkinen kertoo videolla ohituksista ja ohittajista, ja lohduttaa, ettei huoleen ole aihetta.

Sen piti tehdä vain viisi lentoa, mutta lopulta sillä lennettiin 72 kertaa lähes kolmen vuoden aikana. Muutoin sillä olisi voinut lentää vielä enemmänkin, paitsi että tammikuun alussa sen roottori rikkoontui.

Jari Mäkinen selittää tällä videolla mitä tapahtui ja kertoo enemmänkin Mars-helikopterista. Miksi se tehtiin, millainen se on ja millaisia suunnitelmia on tulevaisuudessa uusiksi koptereiksi?

Jotta se voi tehdä tätä hyvin, lentää se erittäin matalalla kiertoradalla, ja siksi se on valkoinen ja varsin aerodynaaminen. Virallinen nimi EarthCARE tuleekin sanoista Earth Cloud Aerosol and Radiation Explorer, mutta koska mukana hankkeessa on Japanin avaruustutkimuslaitos JAXA ja Japanissa on nyt lohikäärmeen vuoksi, ja etenkin kun satelliitti on vähän kuin 17 metriä pitkä lohikäärme, kutsutaan sitä myös "Valkoiseksi lohikäärmeeksi".

Jari Mäkinen kävi katsomassa satelliittia Airbusin avaruusyksikön tiloissa Saksassa, Friedrichshafenissa.

Saabin Gripen-pääkoelentäjänä toimiva Wandt valittiin vuoden 2022 Euroopan avaruusjärjestön reserviastronautiksi, mutta Ruotsista saadun rahoituksen turvin hän pääsi lennolle ennätyksellisen nopeasti.

Hänen avaruusmatkansa on merkki tulevasta: hän on keikkatyöläinen, ja vastaavia lentoja on nyt suunnitteilla useita. Avaruusturismi tekee tämän mahdolliseksi, sillä samaan tapaan kuin turistit voivat nousta avaruuteen, voivat myös tutkijat ja puoliammattilaisastronautit.

Myös suomalainen avaruuslentäjä on mahdollinen tähän tapaan.

Lisätietoja lennosta on ESA:n sivuilla osoitteessa https://www.esa.int/Science_Explorati... ja lennon kaikista tieteellisistä tutkimuksista Axiom Spacen sivuilla osoitteessa: https://www.axiomspace.com/missions/a...

Videon alussa on asiaa Kansainvälisen avaruusaseman näkymisestä Suomesta. ISS ei tule koskaan Suomen päälle, mutta toisinaan sen kiertorata kulkee juuri sopivaan aikaan Suomen eteläpuolelta, jotta asema näkyy hyvin myös Suomen eteläosista. Näin on esimerkiksi nyt tammikuun 2024 lopussa.

Katso oman paikkakuntasi ohilennot vaikkapa heavens_above.com -sivustolta tai lataa Nasan ISS-sovellus.