Akatemiapalkinnot uusien proteiinilähteiden etsijälle ja ihmismaantieteen tutkijalle

Emilia Nordlund ja Olle Järv.
Emilia Nordlund ja Olle Järv.

Suomen Akatemian vuoden 2024 akatemiapalkinnot saavat tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä ja akatemiatutkija Olle Järv Helsingin yliopistosta. Järv hyödyntää ihmisten liikkuvuutta yhteiskunnan ilmiöiden ja prosessien ymmärtämisen välineenä. Nordlund on ollut luomassa täysin uutta solumaatalouden tutkimuslinjaa VTT:lle.

Nordlund kehittää uusia tuotantoprosesseja ja innovaatioita, jotka auttavat rakentamaan kestävää ruokajärjestelmää. Tärkeä tutkimuskohde ovat uudet vaihtoehtoiset proteiinilähteet, joita tuotetaan kasvipohjaisista raaka-aineista, teollisuuden sivuvirroista tai bioteknisesti. Näiden toiminnallisuutta ja ravitsemuksellista laatua muokataan muun muassa entsyymiteknologian avulla.

Nordlund tutkii esimerkiksi bioteknisesti tuotettujen ainesosien, kuten kasvi- ja mikrobisolujen proteiineja ruoansulatuksen näkökulmasta. Nordlund on osoittanut, että biotekniikan avulla on mahdollista tuottaa aivan uudenlaisia ainesosia elintarviketeollisuuden käyttöön ja aikaansaada elintarvikkeisiin uusia rakenteita ja ominaisuuksia.

Nordlundilla on vahva tieteellinen näyttö tutkimustyöstä, tutkimusryhmän johtamisesta ja kokonaisen tutkimusalueen tutkimuspäällikön tehtäväkentästä. Nordlund on kansainvälisesti hyvin verkottunut.

”Palkinto on erittäin arvokas tunnustus. Koen sen ja Akatemian rahoituksen erityisen tärkeäksi ruoka-alan tutkimukselle. Ruokajärjestelmä on valtavan murroksen edessä, ja pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus uusien ruoantuotantotapojen ja tuotteiden vaikuttavuudesta on kriittisen tärkeää, kun arvioimme niiden mahdollisuuksia osana kestävää ruoantuotantoa ja tasapainoista ravitsemusta.”

Olle Järv edistää ajattelumallia, jossa tieto ihmisten liikkuvuudesta auttaa ymmärtämään paremmin dynaamista ja verkostoitunutta yhteiskuntaa ja sen rakenteellisia muutoksia. Hän on esittänyt uusia näkökulmia useille alueille kuten kaupunkien monimuotoisuuteen ja alueelliseen eriarvoisuuteen, monipaikkaisuuteen ja luontomatkailuun.

Järv on erityisen kiinnostunut siitä, miten digitaalisia massa-aineistoja kuten matkapuhelinten ja sosiaalisen median tietoja voi hyödyntää liikkuvuuden tarkastelussa ja kehittänyt menetelmiä niiden soveltamiseksi yhteiskunnan tutkimuksessa.

Akatemiatutkijana Järv tutkii, kuinka massa-aineistot voivat auttaa ymmärtämään ihmisten rajat ylittävää liikkumista ja vuorovaikutusta ja miten ne edesauttavat kartoittamaan ja ymmärtämään toiminnallisia raja-alueita Euroopassa.

Omaan uravaiheeseensa suhteutettuna Olle Järv on ihmismaantieteen huippututkija. Palkintoperusteluiden mukaan Järvillä on potentiaalia toteuttaa merkittävä jo alkanut kansainvälinen ura omalla alallaan.

”Akatemiatutkijan rahoitus on ollut todella merkittävä uralleni: viisivuotinen BORDERSPACE-hanke mahdollisti uuden tutkimussuunnan perustamisen, tutkimustiimin luomisen sen ympärille ja verkostoitumisen kansainvälisesti. Koen tutkimuksellani vaikuttaneeni siihen, miten tieteessä yhteiskunnan ilmiöitä ja prosesseja ymmärretään ja miten sitä tarkastellaan. Siksi tutkimukseni on myös yhteiskunnallisesti sovellettavissa. On ollut palkitsevaa nähdä, miten hankkeen tutkimus kiinnostaa myös EU:n eri sidosryhmiä päätöksenteon tukemisessa”, kertoo Järv.

Palkinnolla tunnustusta ja kannustusta poikkeuksellisen hyville nuorille tutkijoille

Vuosittaisen akatemiapalkinnon tavoitteena on antaa tunnustusta ja kannustusta urallaan itsenäistymässä oleville tutkijoille sekä kiinnittää huomiota Akatemian tärkeinä pitämiin tavoitteisiin.

Palkinto myönnetään Akatemian rahoittamalle akatemiatutkijalle, tutkijatohtorille, kliiniselle tutkijalle tai akatemiahankkeen vastuulliselle johtajalle, jonka tieteellinen ura on merkittävältä osin vielä edessä.  Palkittavat ovat työssään jo osoittaneet poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta. Muita palkintokriteerejä ovat tieteellisen tutkimuksen tai tutkijan työn tunnetuksi tekeminen, tiedettä kohtaan tunnetun kiinnostuksen lisääminen, osallistuminen tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai muuten tutkimuksen merkityksen, hyödyntämisen ja vaikuttavuuden lisääminen yhteiskunnassa.

Akatemiapalkintoja on myönnetty vuodesta 2003 alkaen. Tänä vuonna palkinnot luovutetaan Tiedefoorumin yhteydessä 20.5.2025.

Teksti on Suomen Akatemian lähettämä tiedote. Tiedetuubi on tuottanut palkittujen esittelyvideot (alla).

Ekologin yövuoro

Sarja turkijoista työssään jatkuu tänään Turun yliopiston ekologilla.

Ekologit Kati Miettinen ja Marja-Katariina Haatanen sonnustautuvat otsikkokuvassa huomioliivein ja otsalampuin lämpimänä elokuisena iltana Turun Vienolassa. Pitkä antenni ja vastaanotin rekisteröivät pantaeläinten liikkeitä. Nyt ollaan supikoirien jalanjäljillä.

"Tämä on vähän samanlaista kuin lapsuuden lämpenee, lämpenee -leikki," nauraa Miettinen. 

"Menemme sinne, missä signaali piippaa voimakkaimmin."

Kati Miettinen on viettänyt kymmeniä öitä radiopannoitetun supikoirapariskunnan  – Hamamatin ja Vesan – liikkeitä tarkkaillen. Nyt tehtävänä on Hamamatin iltapaikannus. Miettinen asettaa korvilleen nappikuulokkeet ja kääntää vastaanottimen Hamamatia seuraavalle kanavalle. Signaali kuuluu heti. Myös Vesa on linjoilla.

Miettinen on kesästä 2009 lähtien pannoittanut eri puolilla Turun kaupunkialuetta kettuja, mäyriä, supikoiria ja kotikissoja – kissat omistajiensa luvalla. Pannoitusprojekti on tarkoittanut unettomia kesäöitä radiosignaaleja kuunnellen ja karttapisteitä merkiten. Tutkija on ollut liikkeellä keskimäärin kolmena yönä viikossa.

"Eläimistä otetaan sekä ilta- että aamupaikannuksia. Iltapaikannukset otetaan kymmenen ja kahden välillä ja aamupaikannukset kahden ja kuuden välillä. Yleensä supikoirat ovat hyvin arkoja, joten näköhavaintoa emme useinkaan saa. Viime yönä kuulin, kuinka Hamamat mussutti marjoja tai omenia ihan lähistölläni."

Eläinten elinympäristön käytöstä on paljon tietoa maaseudulta, mutta kaupungissa eläinten käyttäytyminen muuttuu. Ekologisten teorioiden mukaan kaupungissa saattaa olla tiheämmät nisäkäskannat, mikä olisi esimerkiksi tautien leviämisen kannalta vaarallista.

Miettinen onkin supikoirien ohella tutkinut muun muassa kotikissan elinympäristön käyttöä kaupungissa ja laatinut skenaarion siitä, mitä tapahtuisi vesikauhun, eli rabieksen saapuessa Turkuun.

Supikoiran vessoja

Kaupunkialueella liikkuvien nisäkkäisen ulostenäytteistä saadaan arvokasta tietoa eläinten ravinnosta. Niinpä Miettinen on kouluttanut labradorinnoutaja Pigin etsimään maastosta ketun ja supikoiran ulosteita.

Supikoiran ulosteiden löytäminen on vielä helppoa ihmisellekin, koska eläimet käyttävät aina samoja käymäläpaikkoja. Ketun ulosteen erottaminen koirankakasta taas vaatii todella tarkkoja silmiä – tai nenää.

Ekologin työ on Miettiselle kutsumusammatti.

"En edelleenkään osaa sanoa, että lähtisin töihin. Tämä on elämäntapa, jossa harrastus ja työ sekoittuvat."

Juttu on lainattu Turun yliopiston nettisivuilta.