Virtahepojen sukupuu alkaa hahmottua

Kuva: Kabacchi

Virtahepojen kehityshistoria on ollut paleontologeille visainen arvoitus. Hampaiston ja kallon perusteella niitä pidettiin pitkään sorkkaeläinten lahkoon kuuluvan sikojen heimon sukulaisina, mutta eivät ne olekaan.

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin tehtiin dna-tutkimuksia, joiden tulokset olivat yllättäviä: virtahepojen lähimpiä yhä eläviä sukulaisia ovatkin valaat. Ongelmana oli kuitenkin edelleen fossiilien vähäisyys. Virtahepojen kehityksestä ei saatu selkeää kuvaa.

Ranskalaiset ja kenialaiset tutkijat ovat nyt selvittäneet, että virtahevot polveutuvat eliöryhmästä, joka on kuollut sukupuuttoon jo kauan sitten. Lokonesta Keniasta löytyneet leukaluun ja hampaiden fossiilit kuuluvat aiemmin tuntemattomalle eläinlajille, joka puolestaan kuuluu aiemmin tuntemattomaan sukuun.

Epirigenys lokonensis asusti Afrikassa noin 28 miljoonaa vuotta sitten. Löydön myötä virtahepojen kehityksestä on ensi kertaa saatu kuva, joka sopii sekä geneettiseen että paleontologiseen havaintoaineistoon.

Tutkijat vertasivat Keniasta löytyneitä fossiileja nykyisten virtahepojen, märehtijöiden, sikojen ja jo kadonneen, virtahepoja muistuttavan heimon (Anthracotherium) hampaistoon. Tulosten mukaan uusi eläinlaji, Epirigenys lokonensis, on "puuttuva rengas" noin 20 miljoonan vuoden ikäisten vanhimpien virtahepofossiilien ja Anthracotherium-heimoon kuuluneiden, noin 40 miljoonaa vuotta sitten eläneiden lajien välillä.

 

Havaintoa tukee geneettinen aineisto, jonka mukaan valaat todellakin ovat nykyvirtahepojen lähimpiä sukulaisia. Paleontologisen aineiston kannalta ongelmana on ollut, että ensimmäiset valaiden fossiilit ovat 53 miljoonan vuoden takaa. Ne ovat siis yli 30 miljoonaa vuotta vanhempia kuin iäkkäimmät tähän asti tunnetut virtahepojen esi-isät. Nyt niiden välillä olevaa ajallista aukkoa on saatu kurottua huomattavasti aiempaa pienemmäksi.

Uusi tutkimus selventää myös virtahepojen (otsikkokuvassa Hippopotamus amphibius, yllä kääpiövirtahepo eli Hexaprotodon liberiensis) asemaa Afrikan muun eläimistön suhteen. Afrikka oli erillinen manner noin 110–18 miljoonaa vuotta sitten, joten suurin osa periafrikkalaisista lajeista, kuten leijonat, leopardit, sarvikuonot, kirahvit ja seeprat, ovat melko uusia tulokkaita.

Ne kaikki – tai niiden esivanhemmat – ovat asustaneet Afrikassa alle 20 miljoonaa vuotta. Epirigenys lokonensis -fossiilien löytyminen osoittaa, että virtahepojen esivanhemmat levittäytyivät Aasiasta Afrikkaan jo noin 35 miljoonaa vuotta sitten – ensimmäisinä kookkaina nisäkkäinä.

Tutkimuksesta kerrottiin CNRS:n (Centre National de la Recherche Scientifiquetiedotteessa ja se julkaistiin Nature Communications -lehdessä (maksullinen) 24. helmikuuta.