analysointi

Pieru kertoo miten maha toimii

Pe, 03/13/2015 - 16:06 Jari Mäkinen

Jokainen vatsavaivoista kärsinyt tai parhaillaan ongelman kanssa elävä tietää omakohtaisesti, että otsikon väite pitää paikkansa. Lääkäreille ruoansulatuskanavassamme syntyvät kaasut tosin voivat kertoa vielä enemmän siitä, kuinka voimme ja mikä mahdollisesti on vialla.

Elimistössämme elää yli 10 000 erilaista mikrobilajia, ja näistä suuri osa on löytänyt mukavan kodin ruoansulatuskanavastamme. Suurin osa näistä on meille erittäin hyödyllisiä, emmekä itse asiassa voisi elää ilman niitä. Osa ei kuitenkaan ole erityisen mukavia, ja myös hyödylliset mikrobit voivat heittäytyä joskus hankaliksi.

Eräs tapa saada selvyyttä siitä mitä vatsassa ja suolistossamme oikein tapahtuu on tutkia siellä syntyviä kaasuja. Siis ujostelematta sanottuna analysoida pieruja. Ne syntyvät bakteerien pilkkoessa syömäämme ruokaa, ja kuten tiedetään, toiset ruoat tuottavat oheistuotteena enemmän kaasua kuin toiset. 

Lisäksi erilaiset bakteerit tuottavat omanlaisia kaasujaan, joten bakteerikantoja on mahdollista tunnistaa kaasujen avulla. Kaasut voivat kertoa myös suoraan monen epätavallisemman sairauden lisäksi esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymästä tai laktoosi-intoleranssista. Periaatteessa siis myös näiden yleisten, mutta tavallisesti mutu-pohjalta diagnosoitavien sairauksien selvittäminen olisi mahdollisesta myös pakokaasujamme tutkimalla.

Ruoansulatuskanavan kaasujen tutkimusta on tehty aikaisemmin jo jossain määrin, mutta tulokset ovat olleet epätarkkoja tai menetelmät hankalia. Nyt kaasunäytteiden ottamiseen on tulossa apua, koska australialaistutkijat ovat kehittäneet tavan saada näytteitä suoraan sisältämme.

Asiasta kertova artikkeli ilmestyi eilen Trends in Microbiology -lehdessä.

Melbournessa olevan Monash-yliopiston ja Melbournen kuninkaallisen teknillisen instituutin (RMIT) tutkijoiden kehittämässä pienessä, nieltävässä kapselissa on minikokoinen kaasusensori, pieni tietokone ja bluetooth-lähetin, jonka avulla tietoja voidaan lukea vaikkapa älypuhelimella.

“Tiedämme hyvin, että mikro-organismit ruoansulatuselimistössä tuottavat kaasuja toimiessaan, mutta emme tiedä paljoakaan siitä, miten ne vaikuttavat terveyteemme”, toteaa ryhmää johtanut professori Kourosh Kalantar-zadeh.

“Ruoansulatuskanavassa syntyvien kaasujen tarkempi mittaaminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin miten siellä olevat mikro-organismit vaikuttavat ruoansulatuselimistön toiminnallisiin poikkeamiin ja ruoansulatuksen tehokkuuteen, ja auttaa osaltaan kehittämään uusia analysointimenetelmiä sekä hoitoja.”

Kalantar-zadehin mukaan lähes puolet australialaisista kärsii ruoansulatusongelmista vähintään kerran vuodessa ja helppokäyttöiset kapselit voisivat auttaa ihmisiä sovittamaan ruokavalionsa juuri heille sopivaksi. 

Tekniikkaa on testattu jo eläimillä – ja itse asiassa eräs syy kapselin kehittämiseen oli sen käyttäminen lampaiden ja lehmien ruoansulatuksen tutkimuksessa. Niillä kun kaasua syntyy enemmän ja eläimet eivät pysty kertomaan itse tuntemuksistaan eläinlääkäreille.